HS: Matias Turkkila julkaisee verorahoilla ”tylyä mättöä” turvapaikkapolitiikasta ja haaveilee Trump-ilmiöstä Suomessa

Helsingin Sanomat: Matias Turkkila julkaisee verorahoilla ”tylyä mättöä” turvapaikkapolitiikasta ja haaveilee Trump-ilmiöstä Suomessa 12.11.2016
Helsingin Sanomat: Perussuomalaisten Matias Turkkila syyttää valtamediaa oman maailmankuvan ujuttamisesta – mediavaikuttajat vastaavat 14.11.2016
Helsingin Sanomat: Mediapomo, jonka mielestä valeuutisilla ei ole mitään väliä: Facebookin Mark Zuckerberg joutui kiirastuleen, kun Trump voitti vaalit

”NYT pistää Teuvo Hakkarainen tylyä mättöä menemään. Auts.”

Näillä saatesanoilla perussuomalaisten Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila jakoi viime viikon perjantaina Facebookissa juuri julkaisemansa uutisen, jonka otsikko kuului:

Suomenmaa: Peilin ääressä

Suomenmaa: Johanna Korhonen: Peilin ääressä 1.2.2016

Turva­pai­kan­ha­ki­joiden saapuminen aiempaa suuremmin joukoin on aiheuttanut Suomessa suurta porua ja parkua.

Kotimaa24: Korhosen tapaus loppuun käsitelty - ei syytettä

Kotimaa24: Korhosen tapaus loppuun käsitelty - ei syytettä 3.7.2013
Kotimaa24: Seurakuntalaisen kommenttikirjoittelussa ei rikosta – yksi tapaus vielä kesken

Seurakuntalainen.fi-uutissivuston maaliskuinen kommenttikirjoittelu ei johda syytteisiin. Poliisi on saanut tutkittua asian viimeisenkin kommentoijan osalta. Tutkintapyynnön muun muassa uskonnollisesta vihapuheesta oli tehnyt toimittaja ja kirkkovaltuutettu Johanna Korhonen.

Seurakuntalainen: Poliisi Seurakuntalainen.fi-sivuston kommenttikirjoittelusta: ei rikosta

Seurakuntalainen: Poliisi Seurakuntalainen.fi-sivuston kommenttikirjoittelusta: ei rikosta 11.6.2013
Kotimaa24: Seurakuntalaisen kommenttikirjoittelussa ei rikosta – yksi tapaus vielä kesken

Seurakuntalainen.fi-uutissivuston maaliskuisessa kommenttikirjoittelussa on tehty viiden henkilön osalta päätös, ettei heitä epäillä rikoksesta. Heidän ei katsottu syyllistyneen kunnianloukkaukseen. Niin ikään päätoimittajarikkomusta ei epäillä. Yhden kommentoijan osalta poliisi jatkaa vielä esitutkintaa.

Kirkko&Kaupunki: Uskonnollinen vihapuhe poliisin esitutkintaan

Kirkko&Kaupunki: Uskonnollinen vihapuhe poliisin esitutkintaan 11.3.2013

Vantaan kirkkovaltuutettu ja toimittaja Johanna Korhonen teki viime viikolla Vantaan poliisille tutkintapyynnön itseensä kohdistuvasta uskonnollisesta vihapuheesta. Poliisin mukaan asiassa on syytä epäillä rikosta ja se on ottanut asian esitutkintaan. Herätysliiketaustaisella sivustolla Seurakuntalainen.fi keskusteltiin 1.–3. maaliskuuta esimerkiksi Korhosen ”henkilökohtaisesta lesbous-ongelmasta”.

Kotimaa24: Professori Korhosen tutkintapyynnöstä: Kunnianloukkaus syytä tutkia

Kotimaa24: Professori Korhosen tutkintapyynnöstä: Kunnianloukkaus syytä tutkia 5.3.2013
Seurakuntalainen: Poliisille tutkintapyyntö uskonnollisesta vihapuheesta Seurakuntalainen.fi:ssä

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professorin Matti Tolvanen ei usko, että uskonrauhapykälä sopisi Johanna Korhosen tapaukseen. Sen sijaan hän pitäisi tärkeänä, että mahdollinen kunnianloukkaus tutkittaisiin. Kyseessä olisi Tolvasen arvion mukaan ennakkotapaus.

- On aiheellista tutkia, onko raja ylitetty. Ei ole ihan tämäntyyppisiä tapauksia. Omalla tavallaan tämä olisi ennakkotapaus. Ryhmään kohdistuvia tapauksia on ollut, mutta yksittäiseen ihmiseen liittyviä en muista, että oikeudessa olisi ollut.

Yle: Johanna Korhonen jätti tutkintapyynnön uskonnollisesta vihapuheesta

Yle: Johanna Korhonen jätti tutkintapyynnön uskonnollisesta vihapuheesta 4.3.2013
Ilta-Sanomat/STT: Johanna Korhoselta tutkintapyyntö nettikeskustelusta
Seurakuntalainen: Seurakuntalaisen päätoimittaja: Asiallisuutta keskusteluun! 3.3.2013
Seurakuntalainen: Korhonen teki tutkintapyynnön haastattelunsa nettikommentoinnista 5.3.2013

Tutkintapyyntö koskee Seurakuntalainen.fi-sivustolla käytyä nettikeskustelua. Korhonen pyytää poliisia selvittämään, ovatko jotkut nettikirjoittajat syyllistyneet kommenteissaan rikoksiin.

Toimittaja Johanna Korhonen on jättänyt maanantaina Vantaan poliisille tutkintapyynnön uskonnollisesti motivoituneesta vihapuheesta.

Uusi Suomi: Tässäkö todellinen syy perussuomalaisten suosioon? ”Avioerot”

Uusi Suomi: Tässäkö todellinen syy perussuomalaisten suosioon? ”Avioerot” 27.2.2013
Johanna Korhonen: Kymmenen polkua populismiin (pdf)
Lounasseminaari: Kymmenen polkua populismiin - Ten paths to populism
Hbl, pääkirjoitus: Känslan att bli utelämnad 9.3.2013

Lisääntyneillä avioeroilla ja perussuomalaisten kasvaneella kannatuksella on yhteys, väittää toimittaja Johanna Korhonen tänään julkistetussa pamfletissaan Kymmenen polkua populismiin.

– Näen populismin suosion ytimessä yhden keskeisen teeman: miehen aseman, Korhonen kirjoittaa.

Hän väittää, että tietyt miesryhmät aktivoituvat poliittisesti uudella tavalla, koska miehen roolimalli on muuttunut ja perinteistä maskuliinisuutta kyseenalaistetaan.

Kaleva: Aika puhua rasismista

Kaleva, pääkirjoitus: Aika puhua rasismista 6.1.2013
Yle Uutiset: Rasismikeskustelua tulkitaan omista poteroista
Yle Näkökulma: Wali Hashi: Lottovoitto on lunastettu
Magma: Johanna Korhonen: Ruma ja vaikea r-sana

Ei ole mitään yhtä suomalaista tapaa suhtautua ulkomaalaisiin. Yhä useampi suvaitsee erilaisuuden, mutta edelleen on niitä, jotka kokevat muualta tulleet uhaksi.

Monelle suomalaiselle on kova paikka joutua käytöksemme tai asenteidemme vuoksi tapahtuvan arvostelun kohteeksi. Reaktio on usein niin tunnepitoinen, että se uhkaa peittää alleen itse asian.

Ilta-Sanomat: "Fasisti!" - Raju hyökkäys Ruotsista Halla-ahoa vastaan

Ilta-Sanomat: "Fasisti!" - Raju hyökkäys Ruotsista Halla-ahoa vastaan 8.12.2011

FNB: Expos chefredaktör: Halla-aho är fascist

Radio Vega: Mona Sahlinin haastattelu (12:30-28:00)
Radio Vega: Daniel Poohlin haastattelu (7 min) 9.12.2011

Svenska YLE: Anna Bäck: Farliga ord!

Helsingin Sanomat: Rasismia vastustava Expo-lehti ehkä Suomeen

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho saa rajua kommenttia Ruotsista.

Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) ei olisi tervetullut Ruotsissa maahanmuuttopolitiikkaa arvostelevaan ruotsidemokraattien puolueeseen, arvioi rasisminvastaisen ruotsalaisen aikakausilehti Expon päätoimittaja Daniel Poohl.

Nettipoliisi Marko Forss: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus internetissä 2010

Nettipoliisi Marko Forss: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus internetissä 2010

Taustaa:
Sisäministeriön tiedote: Poliisin tietoon tuli edellisvuotta vähemmän viharikoksia 27.10.2011

Poliisiammattikorkeakoulu julkaisi muutama viikko sitten tutkimuksen poliisin tietoon tulleista viharikoksista vuonna 2010. Tilastojen mukaan viharikoksia tapahtui 15% edellistä vuotta vähemmän, mutta viharikokset olivat edelleen pitkällä aikavälillä tarkasteltuna nousussa. Jo hieman rauhoittuneen vihapuhetta koskevan mediamylläkän tiimoilta voisi kuvitella, että internetin osuus viharikollisuudessa olisi hirveän suuri. Tilastojen mukaan internetissä tapahtuneita viharikoksia oli vuonna 2010 vain noin kaksi prosenttia kaikista viharikoksista, joka oli prosentuaalisesti saman verran kuin viime vuonna. Kävin hieman tarkemmin läpi kyseisiä internetiin liittyviä tapauksia ja ohessa tuloksia.

Kansan Uutiset: Ihmisoikeudet ohjaamaan maahanmuuttojournalismia

Kansan Uutiset: Ihmisoikeudet ohjaamaan maahanmuuttojournalismia 5.11.2011

Medialla näyttäisi olevan paljon korjattavaa maahanmuuttoaiheisessa journalismissaan.

Julkisen sanan neuvoston JSN:n ja Vähemmistövaltuutetun toimiston viime keskiviikkona järjestämässä Miten media kohtelee maahanmuuttajia -seminaarissa nousi keskeisesti esiin ainakin yksi ohjenuora, jota median kannattaisi pitää mielessään myös silloin kun tehdään juttuja maahanmuuttajista.

– Median tehtävä on edistää ihmisoikeuksia.

HS: Johanna Korhonen: Haluan sanani takaisin

Helsingin Sanomat, kolumni: Johanna Korhonen: Haluan sanani takaisin 29.12.2010

Olin kirjoittamassa jotain tekstiä, kun tunnistin itsessäni kumman pelkotilan. En uskaltanut käyttää sanaa "suomalainen". Olin kirjoittanut sen sijaan "Suomessa asuva", vaikka se kuulosti kankealta ja oli väärin. Tarkoitus oli puhua kaikista suomalaisista, myös muualla kuin Suomessa asuvista.

Huokasin ja ryhdyin perkaamaan päätäni, niin kuin kirjoittajien kuuluu jo virankin puolesta tehdä. Miksi olin alkanut vältellä "suomalaista"?

Siksi, että sana on viime vuosina alkanut saada pahalla tavalla sinivalkoisen kaiun. Sitä käyttävät äänekkäimmin ihmiset, joiden mielestä suomalainen on Suomessa syntynyt, valkoihoinen, suomea äidinkielenään puhuva ihminen, jonka sukujuuretkin ovat syvällä Suomessa.

HS: Stubb puolustaa maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta

Helsingin Sanomat: Stubb puolustaa maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta 19.3.2010
Helsingin Sanomat: Ulkoministeri ei käännyttäisi isoäitejä
HBL: Upprop för Astrid Thors

"Suomen pitää olla kansainvälinen ja monikulttuurinen", ulkoministeri Alexander Stubb (kok) sanoo. Hänen mukaansa Suomessa vellova maahanmuuttokeskustelu on kääntynyt pahasti vinksalleen.

"Maahanmuuttokriittinen näkökulma, se ääripää, dominoi keskustelua. Keskustelu on liian yksipuolista. Siinä haiskahtaa rasismi, siinä haiskahtaa nationalismi, populismi ja ksenofobia (muukalaisviha). Se on hyvin vastenmielistä", Stubb sanoo.

Ilta-Sanomat: Kokoomus suuttui ehdokkaan vaalimainoksesta

Ilta-Sanomat/Sanna Ukkola: Kokoomus suuttui ehdokkaan vaalimainoksesta 28.5.2009
Verkkoapila: Maahanmuuttovastaiset EU-mainokset huolettavat

Verkkoapila: Kokoomus panisi pönttöön Pöntisen vaalimainoksen 29.5.2009
Aamulehti: Kohu kokoomusehdokkaan vaalimainoksesta: "Sosiaalipummi-maahanmuuttajille stoppi"
Kokoomus kielsi Pöntisen rasistiseksi koetun mainonnan
Mari Kamaja: Kokoomuksesta mölähtää
MTV3: Vaalimainos kiukutti kokoomuksen puheenjohtajan
Nelonen: Kokoomusjohto suivaantui ehdokkaansa vaalimainoksista
Uusi Suomi: Tuliko kokoomukselle hätä? – ”Ehdokkaat liukuvat perussuomalaisten tasolle”
Kokoomuksen euroehdokkaan mainos Hesarin etusivulla: ” Sosiaalipummimaahanmuuttajille stoppi” -puolue kielsi
Helsingin Sanomat: HS: Pöntisen vaalimainoksen julkaisu perustui sananvapauteen
Katainen tyrmää puoluetoveri Kai Pöntisen EU-vaalimainoksen
YLE Uutiset: Katainen puuttui ehdokkaan mainontaan
Suomen Kuvalehti: Viikon Valopää: Kai Pöntinen
Pohjalainen: Kokoomus sensuroi Kai Pöntisen mainokset
Karjalainen: Kokoomus kielsi Pöntisen vaalimainonnan
Stadin demarit: Pilvi Torsti muistuttaa kokoomusta maahanmuuttokeskustelun realiteeteista
Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi: Kysymyksiä Kokoomukselle

Kokoomuksen eurovaaliehdokkaan Kai Pöntisen joidenkin rasistisena pitämä eurovaalimainos joutui kokoomuksen puoluetoimiston syyniin.

Kai Pöntinen mainostaa "stoppia sosiaalipummien maahanmuutolle". Hänen mukaansa vastaanottokeskusten seinät "pullistelevat tulijoista" ja heitä pitää majoittaa hotelleihinkin.

Uusi Suomi: Erotettu Korhonen syyttää suomalaisia vastuun pakoilusta

Valtteri Varpela kirjoittaa Uuden Suomen verkkosivuilla Eurooppa-tiedotuksen järjestämästä paneelikeskustelusta. Entisen Journalisti-lehden päätoimittajan Johanna Korhosen mielestä suomalaiseen työkulttuuriin pesiytynyt syrjintä johtuu siitä, ettei asioista uskalleta puhua ääneen. Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää syrjintää saatujen ilmoitusten vähäisen määrän perusteella pienempänä ongelmana kuin maahanmuuttajien töihin pääsyä. Sekä Korhonen että Suurpää kannattavat nimettömiä hakemuksia työnhakutilanteiden syrjinnän vähentämiseksi.

Uusi Suomi: uutinen
18.11.2008
päivitys 19.11. 08:33


Lapin Kansan päätoimittajan paikalta potkut saaneen Johanna Korhosen mielestä suomalaiseen työkulttuuriin pesiytynyt syrjintä johtuu ”näkymättömistä möröistä”. Korhosen mielestä suomalaiset sietävät erilaisuutta paremmin kuin yleisesti kuvitellaan, mutta ongelmia tulee, kun asioista ei uskalleta puhua ääneen.

-Enhän minä ole rasisti, mutta muut ovat, Korhonen kuvasi Euroopan komission syrjinnän vastaiseen kampanjaan liittyvässä paneelikeskustelussa asennetta, joka hänen mielestään on työelämässä tapahtuvan syrjinnän pääsyy.

Paneelissa SAK:n juristi Anu-Tuija Lehto painotti lainsäädännön ja esimiesten kouluttamisen merkitystä työsyrjinnän kitkemisessä.

Korhosenkin mielestä lainsäädäntö on tärkeää, jotta ihmisten tietoisuus omista perusoikeuksista lisääntyy. Vastuu on silti Korhosen mukaan viime kädessä yksilöillä, sitä ei pitäisi ulkoistaa esimiesten tai lainsäätäjän vastuulle.

Korhonen oli valittu paneelin puhujaksi siksi, että hän on väittänyt omien potkujensa johtuneen hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan. Lehden omistavan Alma Median johto on kiistänyt väitteen.

"Ulkoistakaa häpeä"

Korhosen mielestä suomalaisten työyhteisöjen ongelmakohta on hiljaisuus: erilaisuudesta ei ole tapana keskustella.

-Syrjinnän rakenteet ovat niin järjettömiä, ettei niistä kehdata edes puhua. Omieni potkujenikin kohdalla olisi pitänyt kysyä, minkälaisen paniikkireaktion lappilaiset saavat, jos sinne muuttaa kahden naisen ja kahden lapsen perhe. Ne ovat usein niin järjettömiä kysymyksiä, ettei niitä esitetä.

Korhosen vinkki syrjityille oli yksinkertainen.

-Ulkoistakaa häpeä sille jolle se kuuluu. Syrjijöiden tavoitteena on saada syrjitty tuntemaan häpeää. Itse koin, että häpeä ei kuulu minulle, vaan toiselle osapuolelle.

Korhonen vaatii oikeusteitse Alma Mediaan kuuluvalta Lapin Kansa Oy:ltä liki 230 000 euron korvauksia potkuistaan. Työttömänä työnhakijana oleva Korhonen ei suostunut vielä kertomaan julkisuuteen tulevaisuudensuunnitelmistaan.

Anonyymeille työhakemuksille kannatusta

Panelistien joukossa ollut vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää suomalaisessa työelämässä olevaa muutosta suurena. Hänen mukaansa työperäinen maahanmuutto on kasvanut vuodessa 60 prosenttia.

Suurpäänkin mielestä suomalaiset ovat vieraiden kulttuurien kohtaamiselle valmiimpia, kuin yleisesti luullaan. Käsityksensä hän perustaa syrjintäilmoitusten vähäisiin määriin. Keskeisimpänä maahanmuuttajien ongelmana hän pitää töihin pääsyä.

Suurpää ja Korhonen pitivätkin nimettömiä työhakemuksia hyvänä mahdollisuutena syrjinnän ehkäisemisessä. Suurpään mukaan eri maista lähtöisin olevia nuoria on Suomessa kohdeltu työnhakutilanteissa eri tavalla: aasialaiset saattavat kelvata jollekin työnantajalle, mutta somalit eivät.

Korhonen nauratti panelisteja ja yleisöä väläyttämällä, että työhaastatteluissa voitaisiin siirtyä samanlaiseen käytäntöön kuin orkesterien koesoitoissa; soitetaan verhon takana, jottei soittajan ulkonäkö tai tuttuus vaikuta arvioon.

Tilaisuuden päätteeksi Korhonen tarkensi, että anonyymit hakemukset sopisivat moneen työhön johon haetaan tekijöitä suuremmasta massasta. Johtotehtäviin haettaessa anonyymi käytäntö hänen mielestään ei ole järkevä.

-Ihmisen johtajaominaisuuksien arvosteleminen olisi vaikeaa vain joidenkin kaavakkeiden avulla. Ylipäätään toimitusjohtajaksi nimettömänä hakeminen menisi temppuiluksi, kun henkilöllisyys selviäisi kuitenkin henkilön työhistoriasta.

Korhosen mielestä anonyymeillä työhakemuksilla haastatteluihin pääsisi erilaisia ihmisiä, jolloin hakija tulisi arvioitua ”oho, se onkin musta” –toteamuksesta huolimatta.

Anonyymistä työnhausta on kokemuksia Ruotsista. Suomessa asiaa ovat kannattaneet ainakin vihreät ja maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.).