lauantai 16. elokuuta 2008

HS: Thors: Maahanmuuttajien kielikokeet saattavat olla liian tiukkoja

Ilkka-lehden haastattelussa maahanmuuttoministeri Astrid Thors kertoi selvittävänsä ovatko Suomen kansalaisuuteen vaaditut kielikokeet liian vaikeita. Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään mielestä nykyiset kielikokeet syrjivät naisia, koska heillä on heikompi koulutustausta.

HS/STT:
Thors: Maahanmuuttajien kielikokeet saattavat olla liian tiukkoja
16.8.2008


Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r) selvityttää, ovatko Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksenä olevat kielikokeet liian tiukkoja. Syksyllä alkavan selvitystyön tekee sisäministeriön kansalaisuuslain uudistusta valmisteleva työryhmä, kertoo sanomalehti Ilkka.

Thors on kuullut epäilyistä, joiden mukaan monet kansalaisuutta hakeneet ovat reputtaneet kielitestissä, vaikka pärjäävät kielitaitonsa puolesta muuten yhteiskunnassa.

Myös vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää sanoo Ilkassa, että nykyiset kielikokeet syrjivät naisia.

"Tietyissä tapauksissa koko muu perhe voi saada kansalaisuuden paitsi äiti, joka ei selviä nykyisestä kielikokeesta, jonka vaatimukset on asetettu aika korkealle. Syynä on esimerkiksi heikompi koulutustausta tai lastenhoidosta johtuvat velvoitteet."

Vuosina 2007–2008 keskiasteen yleisen kielitutkinnon suoritti 5 410 ihmistä, joista 81 prosenttia läpäisi testin0

perjantai 15. elokuuta 2008

LakimiesUutiset: Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää: Paljon on vielä vinksin vonksin

LakimiesUutiset: Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää: Paljon on vielä vinksin vonksin 15.8.2008

Uusi vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää takoo suomalaisten kalloon ihmisoikeusajattelun alkeita isolla lekalla. Suomi ei ole etnisten vähemmistöjen onnela, kuten moni harhoissaan luulee.

sunnuntai 10. elokuuta 2008

Aamulehti: Kerjäläiset saivat töitä ja pikapotkut


Aamulehti:
Kerjäläiset saivat töitä ja pikapotkut
10.8.2008


Torikauppias Matti Valtakivi päätti auttaa Tammelantorilla pyörineitä romanialaisia kerjäläisiä. Hän lähetti heidät mansikanpoimijoiksi Pieksämäelle.

Seitsemän hengen romanialaisjoukko oli pyörinyt torin nurkilla toissa perjantaina. Ryhmän ainut englantia puhunut henkilö alkoi kysellä paikalle osuneelta Valtakiveltä, jos hänellä olisi ollut tarjota joukolle pientä työtä.

- Tiesin, että Savossa on ollut pulaa mansikanpoimijoista. Romanialaisille työ sopi, koska kaikki olivat kuulemma kotimaassaan olleet peltotöissä, Valtakivi kertaa tapahtumia.

Ryhmässä oli sekä miehiä että naisia, joiden ikähaarukka oli 25 - 65 vuotta. He kertoivat osaavansa auttavasti venäjää, mikä olisi eduksi mansikanpoiminnassa, jossa suuri osa työkavereista tulee juuri Venäjältä.

Valtakivi soitti viljelijä Ilpo Levalle tiedon poimijalähetyksestä. Valtakivi heitti autollaan viisi romanialaista Jämsään, josta heidät käytiin hakemassa Pieksämäelle. Loput matkustivat Tampereelta suoraan mansikkapellolle kuorma-autolla.

Haitarinsoitto olisi sujunut

Kerjäläisten työllistämiskokeilu loppui valitettavan lyhyeen, kun selvisi, ettei joukosta ollutkaan poimijoiksi.

- Toiset poimijat tulivat kertomaan aika äkkiä, ettei hommista tule mitään. Muutaman marjan taisivat laittaa suuhunsa, mutta vasuun niitä ei kertynyt. Oli vain sellaista pyörimistä ja istuskelua, kertoo viljelijä Leva Pieksämäeltä.

- Yhdestä romanialaisesta olisi korkeintaan ollut haitarinsoittajaksi pellonreunaan.

Romanialaisjoukolla ei ollut rahaa yösijan maksamiseen eikä ruuan ostoon, joten viljelijä katsoi parhaimmaksi laittaa heidät paluupostina Tampereelle. Osa sai autokyydin takaisin Tammelantorille, parille poimijakokelaalle Leva osti junaliput.

- En ollut itse hakemassa heitä Jämsästä. Jos olisin nähnyt porukan heti, niin olisin kyllä jättänyt sinne.

Mansikkatilan onneksi lisää poimijoita on jo saatu korjaamaan loppusatoa. Romanialaisten kerjäläisten työllistymisestä Tampereen seudulla ei ole uusia havaintoja.

Simo Holopainen

Moro, Tammelantori, Pieksämäki