lauantai 26. elokuuta 2000

Turun Sanomat: Pakolaiselle turvataan elämän perusedellytykset


Turun Sanomat:
Pakolaiselle turvataan elämän perusedellytykset
26.8.2000


- Ihmisissä elää yhä sellainen käsitys, että pakolaiset saavat enemmän sosiaalitukia kuin suomalaiset. Uskotaan, että sosiaalitoimisto myöntää pakolaisille rahaa nahkatakkeihin ja autoihin, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Minna Ylikotila Turun sosiaalikeskuksen kansainvälisen palvelukeskuksen ulkomaalaisosastolta.

Käsitykset ovat kuitenkin virheellisiä. Ylikotilan mukaan eräänlaista starttirahaa lukuunottamatta pakolaiset ja maahanmuuttajat saavat markkamääräisesti samoja tukia kuin suomalaiset. Samoin tukien säilyttämiseksi pakolaisella on velvollisuuksia, kuten suomalaisellakin.

Suomeen kielitaidottomana ja usein koko omaisuutensa menettäneenä tuleva pakolainen tarvitsee erilaisia avustuksia päästäkseen elämän alkuun uudessa maassa. Perustoimeentulon lisäksi pakolaiselle osoitetaan kaupungin vuokra-asunto ja myönnetään kohtuulliseksi todettu summa vaate- ja kalusterahaa.

- Pakolaiselle tarjotaan minimiedellytykset, joiden varassa uutta elämää voi alkaa rakentaa, Ylikotila sanoo.

Turvapaikanhakija saa pienemmän tuen

Suomeen avuntarpeessa tulevia ulkomaalaisia on pääasiassa kolme ryhmää. Itärajan takaa saapuu inkerinsuomalaisia paluumuuttajia, ja kriisimaista tulee kiintiöpakolaisia sekä turvapaikanhakijoita.

Turvapaikanhakijoiden tilanne Suomessa on aluksi usein hankalin. Heidät sijoitetaan vastaanottokeskuksiin odottamaan tapaustensa käsittelyä, ja prosessi voi kestää vuosia. Vastaanottokeskuksessa vietetylle ajalle heille myönnetään toimeentulotukea.

- Aikuinen turvapaikanhakija saa 15 prosenttia pienempää toimeentulotuen perusosaa kuin suomalainen. Lapsi taas saa 20 prosenttiä vähemmän tukea kuin suomalainen lapsi, Ylikotila luettelee.

Suomalainen yksinasuva aikuinen siis voi saada viimesijaisena tukimuotona toimeentulotukea 1 981 markkaa, josta hän maksaa seitsemän prosenttia vuokraosuutta. Turvapaikanhakija saa tukea 1 684 markkaa, mutta hänellä ei ole vuokrakustannuksia asuessaan vastaanottokeskuksessa.

Sekä suomalaiselle että turvapaikanhakijalle voidaan perustoimeentulon lisäksi korvata harkinnanvaraisesti esimerkiksi terveydenhoitokuluja.

Turvapaikkahakemusten käsittely kestää keskimäärin 1,5 vuotta, jonka jälkeen hakija voi saada pakolaiseksi luokittelevan oleskeluluvan.

Pakolaiselle kaluste- ja vaaterahaa

Saatuaan pakolaiseksi luokittelevan oleskeluluvan tai tullessaan Suomeen kiintiöpakolaisena maahanmuuttajalle osoitetaan vuokra-asunto sijoittamiskunnan puolesta. Vuokraa pakolainen ei tietenkään ensin pysty itse maksamaan.

- Kela ei myönnä tukia ennen kuin pakolainen on saanut sosiaaliturvatunnuksen. Tunnuksen saaminen vie aikansa, ja usein aluksi pakolaisen vuokra maksetaan meidän puolestamme. Saatuaan sosiaaliturvatunnuksen pakolainen alkaa saada normaaleja tukia, kuten asumistukea, ja vuokranhoito siirtyy sitten pakolaiselle, Ylikotila sanoo.

Mikäli pakolaiselle osoitettua asuntoa ei ole kalustettu etukäteen, hänelle myönnetään perustarpeita varten kaluste- ja vaaterahaa. Vaateraha yhdelle hengelle on 750 markkaa ja kalusteraha 3 500 markkaa. Summat kasvavat porrastetusti perheen koon mukaan.

Ylikotilan mukaan rahoja ei kuitenkaan aina anneta suoraan käteen, vaan esimerkiksi monihenkisille perheille myönnettävän rahan käyttöä ohjaa sosiaalikeskuksen puolesta perhettä auttava kodinhoitaja.

Esimerkiksi vaatehankinnoissa sosiaalikeskus tekee maksusitoumuksen, ja kodinhoitaja menee vaatekauppoihin perheen kanssa ostoksille.

- Luonnollisesti pakolaiset tarvitsisivat muutenkin apua esimerkiksi talvivaatteiden ostossa ja monessa muussakin meistä yksinkertaiselta tuntuvassa asiassa. Kodinhoitaja opastaa heitä elämään suomalaisessa kerrostaloyhteisössä, opettaa asioimaan ruokakaupassa ja käyttämään julkisia kulkuneuvoja.

Aktiivitoiminta oikeuttaa tukeen

Pakolaiseksi luokiteltu on asiakkaana sosiaalikeskuksen Kansainvälisen palvelukeskuksen ulkomaalaistoimistossa. Työikäiset pakolaiset ovat myös velvoitettuja osallistumaan toimiston järjestämään kotouttamistoimintaan saadakseen Kelalta markkamäärältään työmarkkinatukea vastaavaa kotouttamistukea.

- Kotouttamistoiminnan tarkoituksena on edistää maahanmuuttajan sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja parantaa mahdollisuuksia työelämässä, Ylikotila sanoo.

Ensisijaisesti maahanmuuttaja tarvitsee kielitaitoa.

- Ensimmäisenä kotouttamisvuonna aikuiset ohjataan työvoimatoimiston järjestämille suomen kielen kursseille.

Kielikurssien jälkeen tarkoituksena on tietenkin löytää töitä.

- Jos töitä ei kuitenkaan löydy, tarjoamme heille erilaista aktiivitoimintaa, jotta he eivät unohtuisi kotiin ja unohtaisi oppimaansa kielitaitoa, Ylikotila toteaa.

Kotouttamistoiminnan aktiiviryhmiä vetää suomalainen erityissosiaalityöntekijä yhdessä työllistetyn maahanmuuttajan kanssa. Ryhmän jäsenten toiveiden mukaisesti yhdessä opetellaan kaikkea yleishyödyllistä aina ruoanlaitosta työhakemusten tekemiseen. Lisäksi tehdään vierailuja erilaisiin oppilaitoksiin ja esimerkiksi työvoimatoimistoon.

Kotouttamistuki loppuu kolmen vuoden kuluttua, jonka jälkeen maahanmuuttajat ovat samojen tukitoimien piirissä kuin suomalaiset.