Etelä-Suomen Sanomat: "Ensimmäinen tähän maahan tullut suomalainen oli ulkomaalainen" 9.10.2013
Suurin uhka sivistykselle on historiattomuus, painotti kanslianeuvos Risto Laakkonen, joka puhui Lahden kansanopiston 120-vuotisjuhlaseminaarissa keskiviikkona.
Hän on tehnyt pitkän uran työministeriössä ja diplomaattina ulkomailla, pisimpään Ruotsissa.
Laakkonen nauratti yleisöä toteamalla, että ensimmäinen suomalainen, joka tuli tähän maahan, oli ulkomaalainen.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Risto Laakkonen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Risto Laakkonen. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 9. lokakuuta 2013
lauantai 19. helmikuuta 2011
Turun Sanomat: Risto Laakkonen: "Kirja antaa kasvot maahanmuuttoa vastustaville"
Turun Sanomat, kirja-arvostelu: Risto Laakkonen: "Kirja antaa kasvot maahanmuuttoa vastustaville" 17.2.2011
Risto Laakkonen: Maassa maan tavalla: Maahanmuuttokritiikin lyhyt historia (pitkä versio arvostelusta)
Milla Hannula: Maassa maan tavalla
Kirja kuvaa 1970-luvulla alkaneen pakolaisten vastaanoton herättämiä, haparoivia poliittisia reaktioita hyvin pienen suomalaisnuorista koostuvan ryhmän parissa. Kirjan ansioiksi näen, että se antaa kasvot maahanmuuttoon kielteisesti tai varauksellisesti suhtautuville suomalaisille ja heidän muodostamille pienille ryhmille.
Kirjan suurimpana puutteena pidän sitä, että siinä rekonstruoidaan ja siirretään tähän päivään heimoajatteluaatteen ja rotuhygienian yhdistelmiä. Kirjoittaja on selvästä inspiroitunut Ranskan, Itävallan, Hollannin, Norjan ja Ruotsin äärioikeistolaisista liikkeistä. Tähän on lisäksi yhdistetty Isänmaallisen kansanliikkeen IKL:n, Akateemisen Karjala-seuran AKS:n ja heimoajattelun kaipuu.
Risto Laakkonen: Maassa maan tavalla: Maahanmuuttokritiikin lyhyt historia (pitkä versio arvostelusta)
Milla Hannula: Maassa maan tavalla
Kirja kuvaa 1970-luvulla alkaneen pakolaisten vastaanoton herättämiä, haparoivia poliittisia reaktioita hyvin pienen suomalaisnuorista koostuvan ryhmän parissa. Kirjan ansioiksi näen, että se antaa kasvot maahanmuuttoon kielteisesti tai varauksellisesti suhtautuville suomalaisille ja heidän muodostamille pienille ryhmille.
Kirjan suurimpana puutteena pidän sitä, että siinä rekonstruoidaan ja siirretään tähän päivään heimoajatteluaatteen ja rotuhygienian yhdistelmiä. Kirjoittaja on selvästä inspiroitunut Ranskan, Itävallan, Hollannin, Norjan ja Ruotsin äärioikeistolaisista liikkeistä. Tähän on lisäksi yhdistetty Isänmaallisen kansanliikkeen IKL:n, Akateemisen Karjala-seuran AKS:n ja heimoajattelun kaipuu.
lauantai 7. marraskuuta 2009
Demari: Uussuomalaisia turha syyttää työttömyydestä
Demari: Uussuomalaisia turha syyttää työttömyydestä 7.11.2009
Maahanmuuttajien taitoja ei osata hyödyntää Suomessa.
Kuka, mitä häh? -seminaari maahanmuutosta osui ajankohtaiseen saumaan. Pikkuparlamentin auditorio täyttyi aiheesta kiinnostuneista ääriään myöten lauantaina.
Eduskunnan sosialidemokraattisen ryhmän puheenjohtaja Tarja Filatov muistutti, että suomalaisella maahanmuutolla on monet kasvot: pohjoiseen maahan tullaan pakolaisina, työn, opiskelun tai rakkauden perään. Välineet kotouttaa pitäisi räätälöidä tulijan mukaan.
Maahanmuuttajien taitoja ei osata hyödyntää Suomessa.
Kuka, mitä häh? -seminaari maahanmuutosta osui ajankohtaiseen saumaan. Pikkuparlamentin auditorio täyttyi aiheesta kiinnostuneista ääriään myöten lauantaina.
Eduskunnan sosialidemokraattisen ryhmän puheenjohtaja Tarja Filatov muistutti, että suomalaisella maahanmuutolla on monet kasvot: pohjoiseen maahan tullaan pakolaisina, työn, opiskelun tai rakkauden perään. Välineet kotouttaa pitäisi räätälöidä tulijan mukaan.
maanantai 28. syyskuuta 2009
Optimist: Asenneilmastonmuutos - Risto Laakkosen haastattelu
Kanslianeuvos Risto Laakkonen on Suomen maahanmuuttopolitiikan voimallinen rakentaja. Alan konkarilla on näkemystä työvoimapulaa ja maahanmuuttajien kotoutumista helpottavista toimista. Se, että maahanmuuttaja pääsee jouhevasti mukaan työmarkkinoille, on paitsi maahanmuuttajan, myös Suomen etu.
»Jo maassa olevien uudelleenkoulutus ei yksin ehdi paikata työvoimapulaa. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia.»
keskiviikko 16. syyskuuta 2009
Kansan Uutiset: Risto Laakkonen uskoo Suomen sopeutuvan muuttajiin
Kansan Uutiset: Risto Laakkonen uskoo Suomen sopeutuvan muuttajiin 16.9.2009
Maahanmuutto on kanslianeuvos Risto Laakkosen mielestä yksi suurimmista kulttuurisista muutoksista Suomessa toisen maailmansodan jälkeen.
– Sen vaikutukset ulottuvat syvälle ja lisäksi pitkälle tulevaisuuteen. Suomi ei voi enää palata monokulttuuriin, Laakkonen sanoo.
Hän näkee Suomen olevan pääsemässä ”sittenkin aika nopeasti” hyvälle uralle suhtautumisessa maahanmuuttoon, vaikka kaukana eivät ole ajat, jolloin suomalaiset vierastivat jo naapurikuntalaisia etäisemmistä tulijoista puhumattakaan.
Maahanmuutto on kanslianeuvos Risto Laakkosen mielestä yksi suurimmista kulttuurisista muutoksista Suomessa toisen maailmansodan jälkeen.
– Sen vaikutukset ulottuvat syvälle ja lisäksi pitkälle tulevaisuuteen. Suomi ei voi enää palata monokulttuuriin, Laakkonen sanoo.
Hän näkee Suomen olevan pääsemässä ”sittenkin aika nopeasti” hyvälle uralle suhtautumisessa maahanmuuttoon, vaikka kaukana eivät ole ajat, jolloin suomalaiset vierastivat jo naapurikuntalaisia etäisemmistä tulijoista puhumattakaan.
keskiviikko 19. marraskuuta 2003
MTV3: Maahanmuuttajien työllistämissuunnitelma arveluttaa
MTV3: Maahanmuuttajien työllistämissuunnitelma arveluttaa 19.11.2003
Suomessa asuvien maahanmuuttajien työllisyyttä halutaan parantaa monella rintamalla. Eilisen selvityksen esittämät keinot, kuten työnantajien rahallinen tukeminen ja maahanmuuttajien suosiminen työhönottotilanteissa, eivät kuitenkaan saa varauksetonta kannatusta asiantuntijoilta.
Joka kolmas työtä hakeva maahanmuuttaja jää tällä hetkellä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Eilen julkaistu valtion tilintarkastajien teettämä selvitys tarttuu ongelmiin selkeillä ehdotuksilla. Työllisyystilanne paranisi esimerkiksi siten, että maahanmuuttajaa suosittaisiin työhönottotilanteessa.
- Tällainen ajatteluhan on esimerkiksi Etelä-Afrikassa, jossa suositaan mustien työllistymistä valkoisten kustannuksella. Yhdysvalloissa tällaista ajattelua myös on, meidän perustuslaissa kuitenkin kansalaisten tasavertaisuus myös työhönotossa on ehdoton periaate, kertoo apulaisjohtaja Matti Viialainen SAK:sta.
Suomessa asuvien maahanmuuttajien työllisyyttä halutaan parantaa monella rintamalla. Eilisen selvityksen esittämät keinot, kuten työnantajien rahallinen tukeminen ja maahanmuuttajien suosiminen työhönottotilanteissa, eivät kuitenkaan saa varauksetonta kannatusta asiantuntijoilta.
Joka kolmas työtä hakeva maahanmuuttaja jää tällä hetkellä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Eilen julkaistu valtion tilintarkastajien teettämä selvitys tarttuu ongelmiin selkeillä ehdotuksilla. Työllisyystilanne paranisi esimerkiksi siten, että maahanmuuttajaa suosittaisiin työhönottotilanteessa.
- Tällainen ajatteluhan on esimerkiksi Etelä-Afrikassa, jossa suositaan mustien työllistymistä valkoisten kustannuksella. Yhdysvalloissa tällaista ajattelua myös on, meidän perustuslaissa kuitenkin kansalaisten tasavertaisuus myös työhönotossa on ehdoton periaate, kertoo apulaisjohtaja Matti Viialainen SAK:sta.
sunnuntai 1. kesäkuuta 1997
Työterveiset: Maahanmuuttaja suomalaisessa työelämässä
Suomi on tullut uuteen kehitysvaiheeseen, jossa se on sekä maastamuutto- että maahanmuuttomaa. Työelämän etniset suhteet tulevat niin ikään viiveellä muuttamaan useita työpaikkoja monikulttuuriseen suuntaan. Tähän vaikuttaa ulkoisen toimintaympäristön muuttuminen yhä kansainvälisemmäksi, yritysten omistuspohjan kansainvälistyminen ja kansainvälisyyden synnyttämä vastavuoroisuus. Suomi ei voi pelkästään mennä maailmalle ja estää vastaavasti maailman tulemista tänne.
Työelämässämme esiintyy etnistä syrjintää, eikä maahanmuuttajien osaamista riittävästi arvosteta saatavana lisäarvona. Uusi kehitysvaihe on suuri haaste viranomaisille ja työelämän osapuolille.
tiistai 30. marraskuuta 1993
HS: Ulkomaalaispoliittinen periaateohjelma pian hallitukselle: 10000 ulkomaalaisen vuosikiintiö tervehdyttäisi suomalaisten geenejä
Helsingin Sanomat: Ulkomaalaispoliittinen periaateohjelma pian hallitukselle: 10000 ulkomaalaisen vuosikiintiö tervehdyttäisi suomalaisten geenejä 30.11.1993
Pakolais- ja siirtolaisasiain neuvottelukunta (Paksi) uskoo pakolaisten tai siirtolaisten tulon vahvistavan sisäsiittoisia suomalaisgeenejä. Neuvottelukunta pitää 10000 ulkomaalaisen vuosikiintiötä suositeltavana jo väestörakenteen korjaantumisen kannalta.
Paksi jättää ulkomaalaispoliittisen periaateohjelmansa hallitukselle ilmeisesti vielä joulukuun aikana.
Neuvottelukunta vetoaa ruotsalaisselvityksiin ja laskee Suomen hyötyvän 800000 markkaa jokaisesta valmiiksi koulutetusta ulkomaalaisesta. Vaikka tänne tuleville siirtolaisille tai pakolaisille ei pystyttäisi osoittamaan työtä, katsotaan että koulutettuja ulkomaalaisia voitaisiin silti ottaa "reserviin" parempia aikoja odottamaan.
Pakolais- ja siirtolaisasiain neuvottelukunta (Paksi) uskoo pakolaisten tai siirtolaisten tulon vahvistavan sisäsiittoisia suomalaisgeenejä. Neuvottelukunta pitää 10000 ulkomaalaisen vuosikiintiötä suositeltavana jo väestörakenteen korjaantumisen kannalta.
Paksi jättää ulkomaalaispoliittisen periaateohjelmansa hallitukselle ilmeisesti vielä joulukuun aikana.
Neuvottelukunta vetoaa ruotsalaisselvityksiin ja laskee Suomen hyötyvän 800000 markkaa jokaisesta valmiiksi koulutetusta ulkomaalaisesta. Vaikka tänne tuleville siirtolaisille tai pakolaisille ei pystyttäisi osoittamaan työtä, katsotaan että koulutettuja ulkomaalaisia voitaisiin silti ottaa "reserviin" parempia aikoja odottamaan.
sunnuntai 16. joulukuuta 1990
HS: Siirtolaisten tulolle ei ole enää vaihtoehtoa
Helsingin Sanomat: Siirtolaisten tulolle ei ole enää vaihtoehtoa 16.12.1990
Sulkeutunut Suomi muuttuu 1990-luvulla maahanmuuttomaaksi. Ulkomaalaisia tarvitaan, jotta työt saadaan tehtyä eikä väestö kuihdu. Työvoima-asiantuntija ennustaa jopa 300000 siirtolaisen tulevan maahan.
Suomessa on valmistunut kymmenen vuoden sisällä kaksi laajaa mietintöä, joissa määritellään suomalaisen siirtolaispolitiikan periaatteet. Ne ovat kiinnostaneet poliitikkoja yhtä paljon kuin mehiläistenhoito-oppaat.
"Sekä vuonna 1980 että 1989 sanottiin, että kiva juttuhan tämä on, mutta harvat ovat olleet tosissaan kiinnostuneita. Jotkut jopa väittävät, ettei mitään mietintöjä ole tehtykään. He eivät muista", sanoo siirtolaisasian neuvottelukunnan pääsihteeri Risto Laakkonen.
Sulkeutunut Suomi muuttuu 1990-luvulla maahanmuuttomaaksi. Ulkomaalaisia tarvitaan, jotta työt saadaan tehtyä eikä väestö kuihdu. Työvoima-asiantuntija ennustaa jopa 300000 siirtolaisen tulevan maahan.
Suomessa on valmistunut kymmenen vuoden sisällä kaksi laajaa mietintöä, joissa määritellään suomalaisen siirtolaispolitiikan periaatteet. Ne ovat kiinnostaneet poliitikkoja yhtä paljon kuin mehiläistenhoito-oppaat.
"Sekä vuonna 1980 että 1989 sanottiin, että kiva juttuhan tämä on, mutta harvat ovat olleet tosissaan kiinnostuneita. Jotkut jopa väittävät, ettei mitään mietintöjä ole tehtykään. He eivät muista", sanoo siirtolaisasian neuvottelukunnan pääsihteeri Risto Laakkonen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
