HS: Turvapaikanhakijoiden b-lupien muutos eduskuntaan keväällä

Helsingin Sanomat kertoo turvapaikanhakijoiden oleskelulupauudistuksesta. Sen myötä kaikki turvapaikanhakijat saavat oikeuden tehdä työtä ja oikeuden kotikuntaan. B-luvista eli tilapäisluvista luovutaan kokonaan. Jatkuva lupa antaa kaikille mahdollisuuden hakea perheenyhdistämistä.

Helsingin Sanomat: uutinen
23.11.2007 14:04
päivitys 14:21

Turvapaikanhakijoiden b-lupia koskeva uudistus etenee. Eduskunta saa asian käsiteltäväkseen keväällä, ja muutokset pyritään saamaan voimaan mahdollisimman pian, kertoo Eurooppa- ja maahanmuuttoministerin Astrid Thorsin (r) erityisavustaja Thomas Bergman.

Turvapaikanhakijoiden kaikkiin oleskelulupiin on tulossa oikeus tehdä työtä Suomessa. Lupiin sisältyisi myös oikeus saada Suomesta kotikunta.

Uudistuksessa Suomi luopuu kokonaan turvapaikanhakijoiden tilapäisistä eli niin sanotuista B-luvista. Vastedes luvat myönnetään aina jatkuvina, mikä tarkoittaa samalla oikeutta työhön ja kotikuntaan. Jatkuva oleskelulupa antaa myös mahdollisuuden hakea perheenyhdistämistä toisin kuin tilapäinen lupa.
...
Tilapäislupa on myönnetty, jos perusteita turvapaikkaan tai muuhun pysyvään oleskelulupaa ei ole ollut, mutta käännyttämiselle on ollut "tekninen esteitä". Käytännössä tekninen este on saattanut tarkoittaa esimerkiksi sisällissotaa.

HS: Suomi aikoo helpottaa työnhakuun tuloa

Helsingin Sanomat kirjoittaa, että uudenlaisella työnhakuviisumilla voisi hakea töitä puoli vuotta. Ulkoasiainsihteeri Timo Täyrysen mukaan työnhakuviisumikäytännön koemaiksi sopisivat Ukraina, Turkki, Tunisia ja Egypti. Jatkossa viisumeita myönnettäisiin arviolta 5000 vuodessa. Täyrynen perustelee oleskeluluparemonttia väestön vanhenemisella ja laittoman maahanmuuton torjunnalla.

Helsingin Sanomat: uutinen
22.11.2007 22:09

Suomi suunnittelee ulkomaisille työnhakijoille uudenlaista viisumia.

Työnhakuviisumilla työpaikkaa voisi etsiskellä Suomessa jopa puoli vuotta. Työt voisi myös aloittaa heti, koska oleskelulupaa ei tarvitsisi palata odottelemaan kotimaahan.
...
Työnhakuviisumia valmistellaan osana työntekijän oleskelulupajärjestelmän täysremonttia. Remonttiryhmää johtaa neuvotteleva virkamies Tuomo Kurri sisäministeriöstä. Ryhmä jättää ehdotuksensa Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thorsille (r) joulukuun puolivälissä, minkä jälkeen niitä ryhtyvät arvioimaan muun muassa työmarkkinajärjestöt.

Lainmuutoksia päästään Kurrin mukaan valmistelemaan luultavasti ensi syksynä, joten ensimmäiset työnhakuviisumit Suomi myöntäisi todennäköisesti vuonna 2009.

Työnhakuviisumien myöntäminen alkaa luultavasti kokeiluna, johon osallistuisi vain muutamia maita.

"Koemaiksi sopisivat esimerkiksi Ukraina, Turkki, Tunisia ja Egypti, ehkä aluksi yhteensä tuhat viisumia vuodessa", hahmottelee ulkoasiainsihteeri Timo Täyrynen ulkoministeriöstä.
...
"Ehkä viisituhatta vuodessa", Täyrynen haarukoi karkeaa suuruusluokkaa.

Työnhakuviisumin ja koko oleskeluluparemontin taustalla on väestön vanheneminen: kuka tekee työt, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle.

Täyrynen muistuttaa toisestakin perusteesta, laittoman maahanmuuton torjumisesta.

HS: Kuka saa vastuulleen työntekijän oleskeluluvat?

Helsingin Sanomien mukaan uuden työnhakuun oikeuttavan oleskeluluvan myöntäjiksi vaihtoehtoina ovat työvoimatoimistot tai Maahanmuuttovirasto. Tavoitteena on yhdistää yhteen paikkaan oleskeluluvan saanti ja työsuhteen ehtojen tarkastaminen.

Helsingin Sanomat: uutinen
22.11.2007 22:07

Ministeri Astrid Thorsin (r) käynnistämä luparemontti tähtää yksinkertaisuuteen, siihen, ettei uusien työntekijöiden houkuttelu Suomeen kariutuisi ainakaan byrokratian koukeroihin.

Työnhakuviisumi olisi askel oikeaan suuntaan: Suomeen voisi tulla hakemaan kunnolla töitä, ja jos paikan saisi, sen voisi ottaa heti vastaan.

Yksinkertaisuuden nimissä Suomi valmistautuu myös luopumaan työvoimapoliittisesta tarveharkinnasta.

Nykyäänhän työvoimaviranomaiset ensin arvioivat, tarvitseeko Suomi ulkomaisen työnhakijan tietoja ja taitoja, ja jos tulos on myönteinen, kirjoittavat puoltavan lausunnon.

Lausunto menee maahanmuuttoviranomaisille, jotka vasta lopulta päättävät, heruuko oleskelulupaa vai ei.

Thorsin remonttiryhmän tavoitteena on vaiheiden yhdistäminen: yksi ainoa viranomainen sekä myöntäisi työntekijän ensimmäisen oleskeluluvan että valvoisi ennalta, että työsuhteen ehdot kuten palkka ja työajat ovat kunnossa.

Ryhmän vetäjä, neuvotteleva virkamies Tuomo Kurri sisäministeriöstä lupaa joulukuussa esityksen siitä, kuka luvat saa vastuulleen.

Vaihtoehtoina ovat työvoimatoimistot tai Maahanmuuttovirasto, Ulkomaalaisviraston vuodenvaihteessa aloittava seuraaja.

"Työvoimaviranomaiset ovat työehtojen asiantuntijoita", Kurri pohtii.

"Maahanmuuttovirasto taas käsittelee työntekijän perheenjäsenten luvat. Olisi järkevää, että sama viranomainen huolehtisi koko perheestä."

Yhteiset Lapsemme: Nuoret ja rasismi internetissä

Yhteiset Lapsemme:
Nuoret ja rasismi internetissä
7.11.2007

Vähemmistövaltuutetun toimisto, SPR, Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Pelastakaa Lapset ry järjestivät marraskuun 7. päivänä mielenkiintoisen iltapäiväseminaarin. Aiheena oli Nuoret ja arkipäivän rasismi – internet ongelmana ja tukimuotona. Internetiä lähestyttiin sekä mahdollisuutena tarjota tukea rasismia kokeneille nuorille että rasistisen aineiston valvonnan ja suodattamisen näkökulmasta. Iltapäivän kuluessa nettipalstojen seuraamisen tarve konkretisoitui myös järkyttävällä tavalla, kun kesken tilaisuuden saimme tekstiviestin Jokelan koulussa käynnissä olevasta murhenäytelmästä, jota oli fiktiivisesti esitetty muutamaa päivää aiemmin nuorten suosimalla YouTube-sivustolla.

Vt. vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen avasi seminaarin pohdiskelemalla sananvapauden rajoja: ”Moni ymmärtää sananvapauden väärin. Sananvapaudella on rajat. Sananvapaus ei ole ehdoton oikeus, ja sitä voidaan käyttää väärin. Jos perusoikeudet, kuten ihmisarvo ja sananvapaus, joutuvat vastakkain, niin silloin punnitaan, kummalle oikeudelle annetaan suurempi painoarvo. Selkeäksi periaatteeksi on vahvistunut, etteivät ihmisarvoa loukkaavat, kansanryhmää vastaan kiihottavat lausumat tai kunnianloukkaukset kuulu sananvapauden piiriin.”

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on myös linjannut, ettei sananvapautta voi harjoittaa niin, että se on selkeästi ihmisoikeussopimuksen hengen ja kansainvälisesti sovittujen ja hyväksyttyjen ihmisoikeusperiaatteiden vastaista. Rasistinen propaganda on kielletty myös Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa.

Rajat ulottuvat myös nettiin

Rainer Hiltunen painotti, että sananvapautta rajoittava lainsäädäntö koskee myös internetiä. Keskustelupalstoilla esiintyy usein rasistisia lausumia, jotka ovat niin törkeitä, että ne täyttävät rikoksen tunnusmerkistön. Esimerkiksi ”ryssä”- ja ”neekeri” –sanan käyttäminen ryhmistä on oikeuskäytännössä katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön. Rikoksen törkeysastetta lisää näyttö näiden ilmaisujen tahallisuudesta ja niiden käytöstä loukkaamistarkoituksessa.

Rikoslaissa on säädetty myös tietyt internetissä levitettävät kuvat ja viestit kielletyiksi. Kriminalisointi ei kuitenkaan yksin riitä, vaan lakipykäliä pitää pystyä soveltamaan myös käytännössä. Sananvapauden rajoja on hyvä täsmentää oikeuskäytännön kautta.

Internetissä olleita tapauksia on viety myös oikeuteen. Vuonna 2006 vähemmistövaltuutettu teki poliisille tutkintapyynnön noin 40 internet –sivustosta. Vuoden 2007 aikana tutkintapyyntöjä on tehty muutama lisää. Näitä tapauksia ei ole käsitelty vielä tuomioistuimessa. Osassa esitutkinta on kesken, osa on siirtynyt syyteharkintaan ja yhdessä tapauksessa esitutkinta on keskeytetty, koska tekijän henkilöllisyyttä ei ole saatu selville.

”Ongelmana onkin usein, että netissä voi esiintyä anonyymisti, eikä tekijän henkilöllisyyttä pystytä selvittämään. Kokemukset muiden internetissä esiintyvien kiellettyjen aineiston kohdalla kehitetyistä toiminta- ja yhteistyötavoista ovat kuitenkin osoittaneet, että rasistiseen aineistoon on mahdollista puuttua”, Rainer Hiltunen korosti.

Mitä sitten yksityinen netinkäyttäjä voi tehdä? ”Jos huomaa keskustelupalstalla rasistista materiaalia, niin kannattaa ilmoittaa sivuston ylläpitäjälle. Jos aineistoa ei kohtuullisessa ajassa poisteta, niin voi ottaa yhteyttä viranomaisiin. Rasistisesta materiaalista internetissä voi tehdä tutkintapyynnön tekijän kotipaikkakunnan poliisille. Jos henkilöllisyys ei ole selvillä tai kotipaikasta ei ole tietoa, niin tutkintapyyntö voidaan tehdä Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselle.

Erilaisia – samanarvoisia tukichatti

Suunnittelusihteeri Mirella Huttunen Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:stä toi esille huolen siitä, että rasistinen kirjoittelu on lisääntynyt internetissä ja nuorten asenteet ovat koventuneet. ”Netti tarjoaa nuorille suhteellisen vapaan tilan toimia. Pienikin ääriryhmä saa suuren yleisön. Tarvitaan systemaattinen tapa toimia, jotta rasistista aineistoa voidaan suodattaa pois netistä. Lisäksi tarvitaan tukikeinoja rasismia kokeneille nuorille. Korostan myös, että rasisminvastainen työ pitäisi ulottaa kaikkeen nuorisotyöhön”, Mirella Huttunen sanoi.

Mirella Huttunen kertoi myös tukimuodoista, joita on järjestetty Euroopan neuvoston Kaikki erilaisia – kaikki samanarvoisia –ohjelman puitteissa. Pelastakaa Lapset ry ja SPR ovat järjestäneet ns. teemachatteja nuorten suosimilla keskustelupalstoilla. Chattien tarkoituksena on ollut antaa rasismia kohdanneille nuorille mahdollisuus keskustella keskenään sekä jakaa kokemuksia ja ajatuksia koulutettujen chattipäivystäjien kanssa. Kampanjavuoden aikana on järjestetty yhteensä viisi teemachattia muun muassa HabboHotelli- , Suomi24- ja IRC-Galleria –sivustoilla.

Seminaarissa chattivalvojat Kristofer Vänttinen ja Boris Grahn kertoivat ”sheriffin” työstään netissä. Lukiolaispoika Kristofer Vänttinen kertoi aloittaneensa chattivalvojan uran Pelastakaa Lapset ry:n joulunajan mantelichatissa, ja motiivikseen tälle vapaaehtoistyölle halun olla mukana tukemassa rasismia kokeneita nuoria. Olipa mukava nähdä ja kuulla tämän nuoren miehen puhetta!

Kristoffer Vänttisen mukaan Habbo Hotellin chateissa tulee enemmän esille kiusaamisen liittyvät asiat, eikä niinkään rasismi. Lapset ja nuoret ovat aika suvaitsevaisia, ja ennakkoluulot kohdistuvat enimmäkseen toisiin nuorisokulttuuriryhmiin kuten esimerkiksi ”hevareihin” ja ”hoppareihin”. Teemachateissäkin aiheet rönsyilevät aika paljon.

”Hei haloo, onks´valoo?”

Mitä keinoja ”nettisheriffit” sitten käyttävät? Ensimmäinen keino on filtteröinti eli loukkaavat sanat ja herjaavat ilmaisut poistetaan. Palkatut moderaattorit valvot nettipalstoja ja hiljentävät tai poistavat ns. mölisijät keskustelupalstalta. Chattivalvoja Boris Grahn kertoi, että vaientaminen tehoaa hyvin nettirasisteihin. Hiljentämisellä tarkoitetaan sitä, että ko. henkilö ei saa mielipiteitään näkyviin keskustelupalstalle, mutta voi seurata toisten keskustelua. Ongelmana on se, että sama henkilö voi kirjautua uudestaan toiselle nimimerkillä chattiin.

Jos vaientaminen ei auta, niin rasistista herjaa heittävä keskustelija voidaan ”potkaista” ulos chatista pannaamalla hänen tiekoneensa IB-verkkonumero. Normaalisti estäminen tehdään 50 minuutiksi, mutta pannassa oloa voidaan pidentää yhdestä tunnista aina 72 tuntiin. ”Tässä ongelmana on se, että jos nuori on kirjautunut nettiin esimerkiksi Helsingin kaupungin kirjaston tietokoneelta, niin kaikki Helsingin kaupungin kirjaston tietokoneet joutuvat pannaan, koska niillä on sama verkkonumero”, Boris Grahn selitti kuulijoille. ”Toinen ongelma on, että ammattimaiset rasistit käyttävät kiertoteitä ja kirjatuvat chattiin jonkun toisen tietokoneen kautta”. Boris Grahn valotti tätä kertomalla, että oli itsekin laittanut pannaan muun muassa jordanialaisen ja egyptiläisen yliopiston tietokoneita, joita sivureittejä käyttävät nettihäiriköt olivat käyttäneet hyväkseen nettiin kirjautumisessa. Uuden teleliikennelain mukaan IB-verkkonumeroita ei saa myöskään enää antaa, mikä vaikeuttaa nettisheriffien työtä. Kokemuksen rintaäänellä Boris Grahn pitikin parhaana keinona sitä, että kaikki keskustelijat kirjautuisivat nettikeskusteluihin oikealla henkilöllisyydellä, joka olisi tarvittaessa verifioitavissa.

Puuttua pitää!

Monikulttuurisen nuorisotyön koordinaattori Sini Perho Helsingin kaupungin Nuorisoasiain keskuksesta kertoi Joensuussa tekemästään väitöskirjatutkimuksesta, joka käsittelee arkipäivän rasismia nuorten keskuudessa. Hän painotti kasvattajien vastuuta nuorten asennekasvatuksesta. ”Systemaattinen rasisminvastainen eetos pitää tuoda kaikkeen nuorisotyöhön. Lähtökohtana pitää olla ihmisoikeuksien kunnioittaminen”, Sini Perho sanoi ja jatkoi: ”Kannatan kyllä tätä ”jankutuspedagogiikka” - pohdi, ihmettele ja puutu systemaattisesti”. Samoilla linjoilla oli myös IRC Galleria -sivuston lastensuojeluvastaava Matti Kari: ”Ainoa todellinen keino vaikuttaa rasistisen aineiston poistamiseen netistä pitkällä aikavälillä on asennekasvatustyö.”

Seminaarin loppukeskustelussa tuotiin esille, että hyvä etninen itsetunto on tärkeä asia. Se auttaa hyväksymään myös erilaisia ihmisiä. Tärkeänä asiana painotettiin myös terveen isänmaallisuuden erottamista nationalismista ja muista ääriliikkeistä. Lasten ja nuorten arvo- ja asennekasvatuksen merkitystä ei myöskään voi koskaan korostaa liikaa. Se on yhteinen vastuumme.

Kaiken kaikkiaan seminaarista jäi chattiummikollekin käsitys, että suomalaisten sivustojen ylläpito ja valvonta on hoidettu hyvin ja ammattitaitoisesti. Haasteita ja suodatettavaa kuitenkin riittää: esimerkiksi IRC Galleria –sivustolla on keskimäärin 850 000 kävijää viikossa ja lähes 7 miljoonaa valokuvaa. Ulkomaisilla sivustoilla ei myöskään aina ole samanlaista valvontaa kuin kotimaisilla. Kaiken internetissä olevan aineiston läpikäyminen reaaliajassa on ongelmallista.

Seminaariyleisö oli kuitenkin yksimielinen siitä, että internetin edessä ei pidä alistua ajatteluun, että sitä on mahdotonta valvoa. ”On aivan sama kuin jos sanoisimme, että kyllä ne huumekauppiaat löytävät aina uusia reittejä. Ei meidän niitä kannata jahdata. Se mikä on lainvastaista, niin siihen pitää puuttua”, suunnittelija Mikko Cortés Téllez opetusministeriöstä kiteytti osuvasti.