Kaleva kertoo, että vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää toivoo internetissä rasistisia kannanottoja levittävien haastamista oikeuteen. Suurpään mukaan rasistista meteriaalia on niin paljon, ettei siitä pääse eroon, mutta ainakin organisoitu rasistinen toiminta pitäisi tällä tavoin pystyä estämään.
Kaleva: uutinen
23.12.2007
Uusi Suomi: uutinen
23.12.2007
Internetistä on muodostunut merkittävä kanava erilaisille rasistisille ilmiöille ja kannanotoille. Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään mielestä netin kautta levitettävään rasismiin pitää pystyä puuttumaan. Hän toivoo, että toisia ihmisiä syrjivän ja kansanryhmiä vastaan kiihottavan aineiston levittäjiä saataisiin oikeuteen sen todistamiseksi, että netissä julkaiseminen voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.
"Vallalla tuntuu olevan selvästi sellainen käsitys, että netissä voi pistää ulos mitä tahansa", Suurpää huomauttaa. Toisrotuisiin ennakkoluuloa kylvävää aineistoa löytyy nettisivustoilta valtavat määrät. Vähemmistövaltuutettu ei osaa arvioida, kuinka suuri on se joukko, joka tätä levittää. Hän olettaa, että kyse on pienestä osasta väestöä, mutta se toimii sitäkin näkyvämmin ja reagoi herkästi erilaisilla keskustelupalstoilla.
Keskusrikospoliisi seuraa netissä julkaistavia aineistoja. Myös vähemmistövaltuutetun toimisto tekee ajoittain kampanjanomaisesti nettiseurantaa. "Kyllä sieltä löytyy yhtä toista. Ei siellä viitsi kauan surffailla", Suurpää huokaa.
Suurpää myöntää, että rasistista materiaalia on niin paljon, ettei kaikkeen voida puuttua eikä kaikesta päästä eroon. Mutta pahimpiin ylilyönteihin pitäisi hänen mielestään käydä käsiksi. "Se täytyy pystyä estämään, ettei tästä kehkeydy organisoidumpaan rasistista toimintaa."
Vähemmistövaltuutettu arvioi asenneilmaston olevan Suomessa vielä sellainen, ettei kansanryhmien vastainen kiihotus ole päässyt ryöstäytymään kansanhuviksi. Hän huomauttaa, ettei nettirasismi ole yksin Suomen ongelma vaan sitä ilmenee kaikkialla.
sunnuntai 23. joulukuuta 2007
perjantai 21. joulukuuta 2007
HS: Helsinkiläiskoulu kielsi äidinkielen puhumisen tunneilla
Helsingin Sanomien mukaan Helsingin opetusvirasto on kieltänyt Mellunmäessä sijaitsevaa Laakavuoren ala-astetta rajoittamasta oppilaittensa äidinkielen puhumista oppitunneilla. Koulussa on ollut käytössä suositus, jonka mukaan oppilaiden tulisi käyttää oppitunneilla ja ruokailussa suomea heidän omasta äidinkielestään riippumatta. Välitunneilla kieli on ollut vapaa.
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää opetusviraston ratkaisua oikeana. Hänen mielestään oppilaan oman äidinkielen puhuminen on perusoikeus ja sitä pitäisi jopa tukea.
Helsingin Sanomat:
Helsinkiläiskoulu kielsi äidinkielen puhumisen tunneilla
Vähemmistövaltuutettu: Äidinkielen puhumista ei pidä rajoittaa kouluissa
21.12.2007
...
Rehtori Janne-Pekka Nurmi perustelee käytäntöä pedagogisilla syillä. "Suomen kielen oppiminen helpottuu, mikä taas auttaa lapsia sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin."
Oppilaiden oman äidinkielen käytön salliminen johtaa Nurmen mukaan tunneilla helposti siihen, että oppilaat tulkkaavat opetusta toisilleen, eikä heikoimmin suomea osaavien kielitaito kehity.
Opetusviraston perusopetuslinjan vs. linjanjohtaja Marjo Pöllänen pitää kielten käytön rajoittamista vääränä tapana auttaa kotoutumista. Hän kertoo antaneensa rehtorille ohjeen, että suomen kielen vahvistumista on tuettava muilla keinoilla.
"Lähtökohtaisesti kaikilla oppilailla on oikeus käyttää omaa äidinkieltään, ja koulu pitää huolta siitä, ettei se johda eristäytymiseen. Toki suomen kieltä opiskellessa on suositeltavaa käyttää suomea."
...
Nurmi sanoo allekirjoittavansa tutkimustulokset, joiden mukaan hyvä äidinkielen taito edesauttaa vieraiden kielten oppimista. Hän korostaa, että oppilaille tarjotaan opetusta paitsi suomeksi, myös heidän omalla äidinkielellään.
"Meillä opetetaan kuutta äidinkieltä, ja lähikouluissa lukematonta määrää muita."
Laakavuoren koulussa on 210 oppilasta. Suurimpia maahanmuuttajataustaisia ryhmiä ovat somalit, venäläiset, albaanit ja virolaiset.
Nurmen mielestä Laakavuoren kielisuositusta ei voi rinnastaa Uppsalan kielikohuun, sillä koulu ei ole rajoittanut äidinkieltä vapaa-ajalla. Suomi on myös Ruotsissa virallinen vähemmistökieli.
...
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää Helsingin opetusviraston menettelyä oikeana, kun se ojensi koulun rehtoria, joka oli rajoittanut kotikielen puhumista tunneilla ja ruokaillessa.
...
"Perusoikeuksiin kuuluu oman äidinkielen puhuminen", Suurpää huomauttaa. Hänen mielestään kielen säilyttämistä pitäisi jopa tukea.
Etenkin suomen kielen käytön "suositus" ruokatunneilla kuulostaa vähemmistövaltuutetun korvissa pahalta. Hän arvelee, että lapset mieltävät suositukset ja toiveet kielloksi.
"Lapsi alkaa vältellä aika nopeasti äidinkielensä puhumista, jos huomaa, ettei se ole suotavaa. Tästä on runsaasti esimerkkejä. Pitää ajatella, minkälaisen viestin lapsi saa, kun törmää rajoituksiin."
Suurpää on saanut palautetta nimenomaan venäläisten keskuudesta. "Lapset ovat kokeneet myös ryssittelyä. Tällaiseen olisi puututtava heti."
Myös hallitusneuvos Marja Lahtinen opetusministeriöstä piti rehtorin kielisuositukseen puuttumista oikeana.
"Kouluille ei ole annettu minkäänlaisia ohjeita tai määräyksiä tällaisiin tilanteisiin. Opetussuunnitelmiin sen sijaan sisältyy oman kielen ja kulttuurin säilyttäminen", Lahtinen kertoo.
Perusopetuslaissa säädetään sen sijaan opetuskielestä. "Jos koulu on suomenkielinen, niin siellä opetetaan suomeksi. Täytyy kuitenkin erottaa muut tilanteet opetuksesta."
"Ei ole yleistä, että äidinkieltä rajoitetaan. En ole ainakaan kuullut", hän jatkaa.
Asiantuntija Marget Kantosalo opetushallituksesta ei ole myöskään törmännyt kielirajoituksiin. Itse hän työskentelee maahanmuuttajien ammattikoulutuksen parissa.
"Jotkut opettajat ovat sitä mieltä, että oppilaat puhuvat liian huonoa suomea. He odottavat, että toisesta kulttuurista tulleiden olisi heti osattava uutta kieltä", Kantosalo kertoo.
Opettajien täydennyskoulutuksessa on alettu korostaa suvaitsevaisuutta, eri kulttuureista tulevien oppilaiden kohtaamista ja erikielisten opiskelijoiden hyväksymistä.
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää opetusviraston ratkaisua oikeana. Hänen mielestään oppilaan oman äidinkielen puhuminen on perusoikeus ja sitä pitäisi jopa tukea.
Helsingin Sanomat:
Helsinkiläiskoulu kielsi äidinkielen puhumisen tunneilla
Vähemmistövaltuutettu: Äidinkielen puhumista ei pidä rajoittaa kouluissa
21.12.2007
...
Rehtori Janne-Pekka Nurmi perustelee käytäntöä pedagogisilla syillä. "Suomen kielen oppiminen helpottuu, mikä taas auttaa lapsia sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin."
Oppilaiden oman äidinkielen käytön salliminen johtaa Nurmen mukaan tunneilla helposti siihen, että oppilaat tulkkaavat opetusta toisilleen, eikä heikoimmin suomea osaavien kielitaito kehity.
Opetusviraston perusopetuslinjan vs. linjanjohtaja Marjo Pöllänen pitää kielten käytön rajoittamista vääränä tapana auttaa kotoutumista. Hän kertoo antaneensa rehtorille ohjeen, että suomen kielen vahvistumista on tuettava muilla keinoilla.
"Lähtökohtaisesti kaikilla oppilailla on oikeus käyttää omaa äidinkieltään, ja koulu pitää huolta siitä, ettei se johda eristäytymiseen. Toki suomen kieltä opiskellessa on suositeltavaa käyttää suomea."
...
Nurmi sanoo allekirjoittavansa tutkimustulokset, joiden mukaan hyvä äidinkielen taito edesauttaa vieraiden kielten oppimista. Hän korostaa, että oppilaille tarjotaan opetusta paitsi suomeksi, myös heidän omalla äidinkielellään.
"Meillä opetetaan kuutta äidinkieltä, ja lähikouluissa lukematonta määrää muita."
Laakavuoren koulussa on 210 oppilasta. Suurimpia maahanmuuttajataustaisia ryhmiä ovat somalit, venäläiset, albaanit ja virolaiset.
Nurmen mielestä Laakavuoren kielisuositusta ei voi rinnastaa Uppsalan kielikohuun, sillä koulu ei ole rajoittanut äidinkieltä vapaa-ajalla. Suomi on myös Ruotsissa virallinen vähemmistökieli.
...
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää Helsingin opetusviraston menettelyä oikeana, kun se ojensi koulun rehtoria, joka oli rajoittanut kotikielen puhumista tunneilla ja ruokaillessa.
...
"Perusoikeuksiin kuuluu oman äidinkielen puhuminen", Suurpää huomauttaa. Hänen mielestään kielen säilyttämistä pitäisi jopa tukea.
Etenkin suomen kielen käytön "suositus" ruokatunneilla kuulostaa vähemmistövaltuutetun korvissa pahalta. Hän arvelee, että lapset mieltävät suositukset ja toiveet kielloksi.
"Lapsi alkaa vältellä aika nopeasti äidinkielensä puhumista, jos huomaa, ettei se ole suotavaa. Tästä on runsaasti esimerkkejä. Pitää ajatella, minkälaisen viestin lapsi saa, kun törmää rajoituksiin."
Suurpää on saanut palautetta nimenomaan venäläisten keskuudesta. "Lapset ovat kokeneet myös ryssittelyä. Tällaiseen olisi puututtava heti."
Myös hallitusneuvos Marja Lahtinen opetusministeriöstä piti rehtorin kielisuositukseen puuttumista oikeana.
"Kouluille ei ole annettu minkäänlaisia ohjeita tai määräyksiä tällaisiin tilanteisiin. Opetussuunnitelmiin sen sijaan sisältyy oman kielen ja kulttuurin säilyttäminen", Lahtinen kertoo.
Perusopetuslaissa säädetään sen sijaan opetuskielestä. "Jos koulu on suomenkielinen, niin siellä opetetaan suomeksi. Täytyy kuitenkin erottaa muut tilanteet opetuksesta."
"Ei ole yleistä, että äidinkieltä rajoitetaan. En ole ainakaan kuullut", hän jatkaa.
Asiantuntija Marget Kantosalo opetushallituksesta ei ole myöskään törmännyt kielirajoituksiin. Itse hän työskentelee maahanmuuttajien ammattikoulutuksen parissa.
"Jotkut opettajat ovat sitä mieltä, että oppilaat puhuvat liian huonoa suomea. He odottavat, että toisesta kulttuurista tulleiden olisi heti osattava uutta kieltä", Kantosalo kertoo.
Opettajien täydennyskoulutuksessa on alettu korostaa suvaitsevaisuutta, eri kulttuureista tulevien oppilaiden kohtaamista ja erikielisten opiskelijoiden hyväksymistä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
