IT-viikko: EU puuttuu nettirasismiin

IT-viikko: EU puuttuu nettirasismiin 28.11.2008

EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvosto hyväksyi kokouksessaan 27.-28. marraskuuta lopullisesti useita puitepäätöksiä, joilla tehostetaan jäsenmaiden välistä rikosoikeudellista yhteistyötä. Päätökset koskevat muun muassa rasismia ja terrorismia.

Rasismin ja muukalaisvihan torjuntaa koskevalla puitepäätöksellä lähennetään jäsenmaiden rasismia ja muukalaisvihaa sisältäviä rikoksia koskevaa lainsäädäntöä, oikeusministeriö tiedottaa.

Jäsenmaat sitoutuvat säätämään rangaistavaksi julkisen yllyttämisen väkivaltaan tai rotuvihaan, joka kohdistuu rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän tai kansallisen tai etnisen alkuperän perusteella määräytyvään ihmisryhmään tai sen jäseneen. Tämä voi tapahtua esimerkiksi levittämällä rasistista aineistoa internetin välityksellä.

Ministeriön mukaan puitepäätöksestä aiheutuu vähäisiä muutoksia Suomen lainsäädäntöön.

Kotimaisen nettirasismikeskustelun viimeisimpiin kannanottajiin lukeutuu vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää, joka on vilauttanut keskustelupalstojen pitäjäyrityksille tiukempaa vastuuta laittomista viesteistä.

Poliisin tilastoista toisaalta ilmenee, että internet-rasismista ei ainakaan ilmoitella kovin tiuhaan. Vuonna 2007 nettiaiheisia rasismi-ilmoituksia kirjattiin vain neljätoista kappaletta.

Terroristien nettivärväys rangaistavaksi halki EU:n

Oikeus- ja sisäasiainneuvoston päätöksen nojalla kaikki jäsenvaltiot velvoitetaan saattamaan rangaistavaksi julkinen yllytys terrorismirikokseen, värväys terrorismiin ja koulutus terrorismiin myös silloin, kun ne on toteutettu internetin välityksellä.

Teon rangaistavaksi katsominen ei edellytä, että terrorismirikos tosiasiallisesti tehdään. Kriminalisointivelvoitteet vastaavat pitkälti Euroopan neuvoston terrorismin ennaltaehkäisyä koskevassa yleissopimuksessa jo olevia velvoitteita, eikä terrorismipuitepäätös aiheuta muutoksia Suomen lainsäädäntöön.

Tietosuojaa kunnioitettava

Muihin puitepäätöksiin lukeutui henkilötietojen suojaaminen. Päätöksellä määritellään yleiset säännöt henkilötietojen käsittelylle rikosasioissa tehtävässä EU:n poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä.

Puitepäätöstä sovelletaan, kun henkilötietoja siirretään jäsenvaltiolta toiselle rikosten torjumiseksi, tutkimiseksi, selvittämiseksi tai rangaistusten täytäntöön panemiseksi. Päätöksellä myös turvataan, että perusoikeuksia, etenkin yksityisyyttä ja tietosuojaa, kunnioitetaan tietoja käsiteltäessä, oikeusministeriö hahmottaa.

Tämä puitepäätös aiheuttaa muutoksia henkilötietojen käsittelyä poliisitoimessa ja rajavartiolaitoksessa koskeviin lakeihin.

Puitepäätösten sisällöstä on päästy yhteisymmärrykseen jo aikaisemmin, mutta ne ovat odottaneet tiettyjen jäsenvaltioiden parlamenttivaraumien poistumista. Jäsenmaiden tulee saattaa lainsäädäntönsä yhdenmukaiseksi puitepäätösten kanssa kahden tai kolmen vuoden kuluessa niiden hyväksymisestä.