Uusi Suomi: Erotettu Korhonen syyttää suomalaisia vastuun pakoilusta

Valtteri Varpela kirjoittaa Uuden Suomen verkkosivuilla Eurooppa-tiedotuksen järjestämästä paneelikeskustelusta. Entisen Journalisti-lehden päätoimittajan Johanna Korhosen mielestä suomalaiseen työkulttuuriin pesiytynyt syrjintä johtuu siitä, ettei asioista uskalleta puhua ääneen. Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää syrjintää saatujen ilmoitusten vähäisen määrän perusteella pienempänä ongelmana kuin maahanmuuttajien töihin pääsyä. Sekä Korhonen että Suurpää kannattavat nimettömiä hakemuksia työnhakutilanteiden syrjinnän vähentämiseksi.

Uusi Suomi: uutinen
18.11.2008
päivitys 19.11. 08:33


Lapin Kansan päätoimittajan paikalta potkut saaneen Johanna Korhosen mielestä suomalaiseen työkulttuuriin pesiytynyt syrjintä johtuu ”näkymättömistä möröistä”. Korhosen mielestä suomalaiset sietävät erilaisuutta paremmin kuin yleisesti kuvitellaan, mutta ongelmia tulee, kun asioista ei uskalleta puhua ääneen.

-Enhän minä ole rasisti, mutta muut ovat, Korhonen kuvasi Euroopan komission syrjinnän vastaiseen kampanjaan liittyvässä paneelikeskustelussa asennetta, joka hänen mielestään on työelämässä tapahtuvan syrjinnän pääsyy.

Paneelissa SAK:n juristi Anu-Tuija Lehto painotti lainsäädännön ja esimiesten kouluttamisen merkitystä työsyrjinnän kitkemisessä.

Korhosenkin mielestä lainsäädäntö on tärkeää, jotta ihmisten tietoisuus omista perusoikeuksista lisääntyy. Vastuu on silti Korhosen mukaan viime kädessä yksilöillä, sitä ei pitäisi ulkoistaa esimiesten tai lainsäätäjän vastuulle.

Korhonen oli valittu paneelin puhujaksi siksi, että hän on väittänyt omien potkujensa johtuneen hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan. Lehden omistavan Alma Median johto on kiistänyt väitteen.

"Ulkoistakaa häpeä"

Korhosen mielestä suomalaisten työyhteisöjen ongelmakohta on hiljaisuus: erilaisuudesta ei ole tapana keskustella.

-Syrjinnän rakenteet ovat niin järjettömiä, ettei niistä kehdata edes puhua. Omieni potkujenikin kohdalla olisi pitänyt kysyä, minkälaisen paniikkireaktion lappilaiset saavat, jos sinne muuttaa kahden naisen ja kahden lapsen perhe. Ne ovat usein niin järjettömiä kysymyksiä, ettei niitä esitetä.

Korhosen vinkki syrjityille oli yksinkertainen.

-Ulkoistakaa häpeä sille jolle se kuuluu. Syrjijöiden tavoitteena on saada syrjitty tuntemaan häpeää. Itse koin, että häpeä ei kuulu minulle, vaan toiselle osapuolelle.

Korhonen vaatii oikeusteitse Alma Mediaan kuuluvalta Lapin Kansa Oy:ltä liki 230 000 euron korvauksia potkuistaan. Työttömänä työnhakijana oleva Korhonen ei suostunut vielä kertomaan julkisuuteen tulevaisuudensuunnitelmistaan.

Anonyymeille työhakemuksille kannatusta

Panelistien joukossa ollut vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää suomalaisessa työelämässä olevaa muutosta suurena. Hänen mukaansa työperäinen maahanmuutto on kasvanut vuodessa 60 prosenttia.

Suurpäänkin mielestä suomalaiset ovat vieraiden kulttuurien kohtaamiselle valmiimpia, kuin yleisesti luullaan. Käsityksensä hän perustaa syrjintäilmoitusten vähäisiin määriin. Keskeisimpänä maahanmuuttajien ongelmana hän pitää töihin pääsyä.

Suurpää ja Korhonen pitivätkin nimettömiä työhakemuksia hyvänä mahdollisuutena syrjinnän ehkäisemisessä. Suurpään mukaan eri maista lähtöisin olevia nuoria on Suomessa kohdeltu työnhakutilanteissa eri tavalla: aasialaiset saattavat kelvata jollekin työnantajalle, mutta somalit eivät.

Korhonen nauratti panelisteja ja yleisöä väläyttämällä, että työhaastatteluissa voitaisiin siirtyä samanlaiseen käytäntöön kuin orkesterien koesoitoissa; soitetaan verhon takana, jottei soittajan ulkonäkö tai tuttuus vaikuta arvioon.

Tilaisuuden päätteeksi Korhonen tarkensi, että anonyymit hakemukset sopisivat moneen työhön johon haetaan tekijöitä suuremmasta massasta. Johtotehtäviin haettaessa anonyymi käytäntö hänen mielestään ei ole järkevä.

-Ihmisen johtajaominaisuuksien arvosteleminen olisi vaikeaa vain joidenkin kaavakkeiden avulla. Ylipäätään toimitusjohtajaksi nimettömänä hakeminen menisi temppuiluksi, kun henkilöllisyys selviäisi kuitenkin henkilön työhistoriasta.

Korhosen mielestä anonyymeillä työhakemuksilla haastatteluihin pääsisi erilaisia ihmisiä, jolloin hakija tulisi arvioitua ”oho, se onkin musta” –toteamuksesta huolimatta.

Anonyymistä työnhausta on kokemuksia Ruotsista. Suomessa asiaa ovat kannattaneet ainakin vihreät ja maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.).