Helsingin Uutiset: Lähiökeskustelua voi käydä leimaamattakin

Helsingin Uutiset, pääkirjoitus: Lähiökeskustelua voi käydä leimaamattakin 15.5.2013

Helsingin Uutiset on viime viikkoina kertonut useissa jutuissaan lähiöiden asukasrakenteen muutoksista. Yllättäviin uutisiin kuuluu muun muassa, että Lauttasaari saa runsaasti uusia asukkaita muualta maasta, mitä selittänee opiskelijoiden tulomuutto. Asukaskato taas riivaa useita lähiöitä etenkin Pohjois-Helsingissä.

Muuttoliikkeiden taustoja pohdittaessa maahanmuuton merkitys korostuu yhä enemmän. Maahanmuuttajat korvaavat kantaväestöä jo monilla alueilla ja tulevaisuudessa heidän roolinsa vain kasvaa.

Kärjekkäimpien näkemysten mukaan Helsinkiin muodostuu kuin väistämättä alueita, joilla vieraskielinen väestö elää eristäytynyttä elämää ja kantaväestö kurjistuu. Osa tutkijoista on taas nähnyt merkkejä niin sanotusta valkoisesta paosta, jossa kantaväestö muuttaa alueelta ulkomaalaisten määrän kasvaessa.

On tärkeää, että tätä keskustelua käydään ilman silmälappuja, sillä tilanne on monella tapaa uusi ja alueiden segregaatio merkittävimpiä tulevaisuuden haasteita. Silti kannattaa myös pitää mielessä, että lähiöillä on aina ollut pitkälliset kehityshistoriansa ja niihin on aina lyöty herkästi leimoja ulkopuolelta.

Historioitsija Henrik Meinander kertoo mainiossa teoksessaan Tasavallan tiellä, kuinka esimerkiksi Espoon Tapiolan kanssa yhtä jalkaa rakennettu Herttoniemi kärsi pitkään arvostuksen puutteesta. Sittemmin leima on hävinnyt ja ”Hertsikan” arvostus vain kasvaa.

Lähiöt ovat suurkaupungin lapsia. Kaurismäkeläisen köyhyyden romantisoinnin tai elitistisen leimaamisen sijaan niiden kasvua ja muutosta kannattaa seurata aikuisella maltilla.