Yle: Monikulttuurinen nuorisotyö hakee muotoaan - haasteena rasismi ja siihen puuttuminen

Yle: Monikulttuurinen nuorisotyö hakee muotoaan - haasteena rasismi ja siihen puuttuminen 22.5.2013

Nuorten kanssa työskentelevät aikuiset kokevat rasismin usein eri tavalla kuin nuoret itse. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan Etnon tekemässä nettikyselyssä selvisi, että aikuiset saattavat tietoisesti vältellä puuttumista rasismiin, vaikka nuoret itse tätä haluaisivatkin.

Maahanmuuttajanuoret ovat kyselyissä kokeneet, että nuorisotoiminnan järjestäjät tai muut toimintaan osallistuvat nuoret ovat ennakkoluuloisia, kertoo Nuorisotutkimusverkoston tutkija Antti Kivijärvi. Tilastojen mukaan maahanmuuttajanuorten osallistuminen nuorisotoimintaan onkin hieman vähäisempää kuin muiden nuorten.

Myös maahanmuuttajapojille suunnattua nuorisotyötä tekevän Kölvi-toiminnan johtajan Mervi Suontien mukaan nuoret haluavat aikuisten puuttuvan nykyistä tiukemmin rasismiin. Esimerkiksi kouluissa opettajien toivottaisiin tuomitsevan kaikenlaiset rasistiset kommentit.

Kölvi-toiminnassa on 12-23-vuotiaita poikia ja nuoria miehiä kaikkiaan 30 maasta. Suontie muistuttaa, ettei heidänkään tiloissaan vältytä rasismilta.

- Sitä on niin monen muotoista ja joka puolella. Emme voi lähteä siitä oletuksesta, että meidän toiminnassamme ei olisi rasismia. Avain on siinä, että jokainen tiedostaa, että siihen on mahdollisuus ja että siitä pitää puhua.

Nuorisotoimi ei löydä monikulttuurisia nuoria

Nuorisotyössä syrjintää ilmenee monella tasolla, usein tiedostamatta.

Toiminnanjohtaja Irma Sippola Helsingin itäisestä nuorisotyöyksiköstä kertoo, että maahanmuuttajanuoret jäävät nuorisotoiminnan ulkopuolelle myös tiedon puutteen vuoksi.

- Tiedottaminen on vallankäyttöä. Usein kysymys on tahdosta eli halutaanko edes kertoa, Sippola arvioi monien kuntien niukkaa tiedottamiskäytäntöä.

Pahimmillaan maahanmuuttajaperheelle lykätään kasa esitteitä käteen ja lähetetään kotiin.

Maahanmuuttajat kuitenkin tarvitsevat ymmärrettävää tietoa nuorisotoiminnasta. Suomeen esimerkiksi pakolaisina tulleilla ei ole välttämättä lainkaan tietoa siitä, mitä nuorisotoiminta ylipäätään on.

Nuorisotutkimusverkoston tutkija Antti Kivijärvi on samoilla linjoilla.

- Pitäisi etsiä vaihtoehtoisia tiedottamiskanavia. Pitäisi myös hakea yhteyksiä paikallisiin maahanmuuttajayhdistyksiin ja ennen kaikkea maahanmuuttajanuorten vanhempiin. He ovat kuitenkin keskeisessä asemassa siinä, mitä nuoret tekevät ja mitä heidän halutaan tekevän.

Tekeminen julistuksia tärkeämpää

Kongosta neljävuotiaana Helsinkiin muuttanut Deogracias Masomi eli räppäri Gracias uskoo, että oman jutun löytyminen on tärkeää nuorten soputumiselle uuteen kotimaahan. Graciakselle se on ollut musiikki.

- Kunhan saa sen kipinän, mistä ikinä se sitten tulee, ja se että joku toinen motivoi. Ihan selkeästi se, että tekee omaa juttua. Annetaan työkaluja, että tällaistakin voi tehdä.

Työkalujen tarjoaminen on olennainen osa työpajatoimintaa, jossa Gracias ohjaa helsinkiläisiä, monikulttuurisia nuoria löytämään oman juttunsa ja innostumaan. Monikulttuurinen nuorisotyö toteutuu yhteisen toiminnan, ei pelkän puheen ja julistusten kautta, korostaa helsinkiläisräppäri.

Etnisten suhteiden neuvottelukunta haastaa nuoria kertomaan kokemastaan rasismista ja siitä, miten nuorten parissa työskentelevien aikuisten tulisi siihen puuttua. Aiheesta voi keskustella netissä osoitteessa yhdenvertaisuus.fi.