HS: Närpiössä eletään maahanmuuttajien varassa

Helsingin Sanomat: Närpiössä eletään maahanmuuttajien varassa 12.5.2013

Närpiön tomaatit ja kurkut jäisivät poimimatta, jos ulkomaalaiset muuttaisivat pois paikkakunnalta

Lähes joka kymmenes Närpiön 9 380 asukkaasta on ulkomaalaistaustainen. Eniten maahanmuuttajia on tullut Bosnia-Hertsegovinasta ja Vietnamista.

Vietnamista neljä vuotta sitten Pohjanmaan Närpiöön muuttanut nuori nainen Le Ngoe Tot liikkuu näppärästi sähkötoimisen kuljettimen avulla suuressa kasvihuoneessa. Lämpötila on läpi vuoden noin +25 astetta.

Närpiön tomaatit ja kurkut jäisivät poimimatta ja toimittamatta kauppoihin, jos ulkomaalaiset muuttaisivat paikkakunnalta.

"He eivät tarvitse meitä, mutta me tarvitsemme heitä", sanoo Närpiön kaupungin hallintosihteeri Markus Norrback.

Oma väki ei riitä ja kaikki eivät edes halua kasvihuoneisiin, jotka työllistävät noin tuhat työntekijää. Nykyisin kasvihuoneet työllistävät läpi vuoden.

Närpiön 180 kasvihuoneviljelijällä on lasinalaista pinta-alaa yhteensä 80 hehtaaria. Kotimaisista tomaateista 60 prosenttia tuotetaan Närpiössä.

Närpiössä asui maaliskuun lopussa 817 ulkomaalaista. Vieraskielisten osuus on valtakunnallisestikin korkea. Esimerkiksi Helsingissä ulkomaalaistaustaisia on noin 12 prosenttia väestöstä.

Närpiö oli ensimmäinen suurkaupunkialueiden ulkopuolinen kunta, joka otti vastaan pakolaisia. Kaupunki on onnistunut kotouttamisessa hyvin.

"Minun lapseni ja työntekijöideni lapset käyvät samaa koulua. Muualta muuttaneisiin on jo totuttu", sanoo kasvihuoneviljelijä Börje Ivars.

Bosnia-Hertsegovinasta muuttanut Nermin Etemovic aikoo ostaa vanhan talon Närpiöstä.

"Etsin sellaista 50 000 euron hintaista. Olen tullut Närpiöön jäädäkseni", hän kertoo.

Ivars tietää, että kaikki edulliset talot on jo lähitienoolta myyty maahanmuuttajille. Moni asuu keskustan vuokrakerrostaloissa, jotka tunnistaa lukuisista lautasantenneista.

Le Ngoe Tot on säästänyt kymmenen euron tuntipalkastaan niin paljon, että lentää kesällä kuudeksi viikoksi Vietnamiin.

"Hän menee lomalla kihloihin. Toivottavasti tuleva puolisokin saadaan Närpiöön", Ivars sanoo.

"Närpiössä asuu minun mummo, eno ja muita sukulaisia yhteensä 30", Tot luettelee.

TAUSTA
Kielivähemmistön kielivähemmistö
- Närpiöläisten puhuma ruotsin kieli poikkeaa Suomessa yleisesti puhutusta ruotsista ja myös Ruotsissa puhutusta rikssvenskasta. Närpiön murteella on vaikea kommunikoida muiden ruotsia puhuvien kanssa.
- Voi sanoa närpiöläisten olevan suomalaisen kielivähemmistön kielivähemmistö.
- Tämä kaksinkertainen kielellinen toiseus auttaa närpiöläisiä ymmärtämään siirtolaisten kokemaa toiseutta ja vierautta.
- Monet maahanmuuttajat ovat kokeneet ruotsin kielen helpommaksi oppia kuin suomen kielen. Kun sillä tulee mainiosti toimeen Närpiössä, ei helposti muuta muualle, koska silloin pitäisi osata myös suomea.

Näin kirjoittavat Markku Mattila ja Krister Björklund Siirtolaisinstituutin tuoreessa tutkimuksessa Tomaatteja, teollisuutta ja monikulttuurisuutta – Närpiön malli maahanmuuttajien kotouttamisessa.