Yle: Muhiiko myös Suomen lähiöissä levottomuutta?

Yle: Muhiiko myös Suomen lähiöissä levottomuutta? 22.5.2013
MTV3: Viharyhmien vähyys ja hyvä koulutus estävät mellakointia Suomessa
MTV3: Tutkija: Suomalainen maahanmuuttopolitiikka ei Ruotsia onnistuneempaa
Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Tukholman mellakat kertovat syrjäytymisen vaaroista
Helsingin Uutiset: Halla-aho: Mellakointia tulee vääjäämättä myös meille
Helsingin Uutiset: Kaupunkitutkija: Tukholma ei tuo kauhuskenaariota Helsinkiin
Hbl: Tid finns att rädda Helsingfors från upplopp
Uusi Suomi: Varissuosta voi tulla Suomen Husby – Maahanmuuttajat järkyttyivät
Kansan Uutiset, pääkirjoitus: Mellakoinnin voittajat eivät löydy kaduilta
MTV3: "Mellakat voivat saapua Suomeenkin"
Kaleva: Suomen Sisu: Ruotsi epäonnistunut maahanmuuttajien integraatiossa täysin

Aamu-tv:ssä esiintyneiden nuorisotyön asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei ole lähiöitä, joihin kasautuisi syrjäytyneitä nuoria ja maahanmuuttajia Ruotsia vastaavalla tavalla.

Nuorisotyön asiantuntijat eivät usko, että Tukholman kaltaiset levottomuudet olisivat mahdollisia Suomessa.

- Suomessa ei ole tällaisia keskittymiä kuten Ruotsissa, sanoo Jakomäessä työskentelevä nuoriso-ohjaaja Kirsti Kallansalo.

Kallansalon mukaan nuorison syrjäytyminen lähiöissä on silti aito ongelma myös Suomessa, sillä näköalattomat nuoret usein jäävät eristyksiin asuinalueilleen.

Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija Mikko Salasuon mukaan Suomen kaupungeissa ollaan onnistuttu Ruotsia paremmin rakentamaan tasa-arvoisia alueita.

- Meillä ei ole kaupungeissa sellaista pitkää historiaa, että olisi tiettyjä väestöryhmiä, jotka kokisivat itsensä ulkopuolisiksi, tai että tietyillä alueilla olisi valtavaa nuorisotyöttömyyttä. Olemme onnistuneet asuttamaan ja rakentamaan lähiöitä, joissa väestöpohja on heterogeenisempi, Salasuo arvioi.

Salasuon mukaan jengiytyminen ei vielä ole ongelma Suomessa, mutta taloustilanteen huononeminen ja nuorisopalvelujen puute ovat nostaneet sen riskiä.

Molempien asiantuntijoiden mukaan Tukholman levottomuuksissa on ensisijaisesti kyse sosiaalisista ongelmista ja nuorison pahoinvoinnista, ei maahanmuutosta.

_________________________________

MTV3: Viharyhmien vähyys ja hyvä koulutus estävät mellakointia Suomessa

– Koskaan ei voi sanoa ei koskaan, toteaa Siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderling. Hän pitää kuitenkin mahdollisena, että tulevaisuudessa Suomessakin voi syttyä samanlaisia levottomuuksia kuin Tukholman lähiöissä.

Söderlingin mukaan Suomi on vielä parikymmentä vuotta Ruotsia jäljessä siirtolaisuusasioissa. Hän näkee Suomen vahvuutena hyvän koululaitoksen sekä kantaväestön viharyhmien vähyyden.

– Suomessa opettajat ovat ammattitaitoisia ja kouluihin on panostettu, jolloin mahdollisia ongelmia kyetään hallitsemaan etukäteen, Söderling sanoo. – Tällä hetkellä meillä ei ole myöskään aggressiivisesti toimivia kantaväestön viharyhmiä toisin kuin Ruotsissa. Toistaiseksi maahanmuuttovastaiset jengit puuttuvat kaduilta reuhaamasta.

Söderling kehuu myös Suomen tuoretta kotouttamislakia, jonka kohderyhmänä on nyt koko Suomeen muuttanut perhe äitiä ja lapsia myöten.

– Kotoutus kompastuu kielitaidon ja työn puutteeseen, jos kompastuu. Ei ole mitään järkeä, että kielikoulutusta ja työtä joutuu odottamaan.

Toistaiseksi Ruotsi voittaa Suomen maahanmuuttajien määrässä. Viime vuonna Ruotsiin muutti yli 80 000 siirtolaista, kun taas Suomi sai ulkomailta asukkaita lähes 30 000. Levottomissa Tukholman lähiöissä, esimerkiksi Rinkebyssä ja Husbyssä, maahanmuuttajia on noin 80-90 prosenttia. Suomessa suurin maahanmuuttajakeskittymä on Turun Varissuolla, missä maahanmuuttajataustaisia on noin 40 prosenttia asukkaista.

– Maahanmuuttajien keskittyminen samoille alueille ei välttämättä aiheuta ongelmia. Tästä on lukuisia esimerkkejä eri puolilta Eurooppaa ja Yhdysvaltoja.

"Etnisyydestä ei saa puhua"

Ruotsilla on myös Suomea pidempi historia maahanmuuttajien vastaanottamisessa. Pelkästään 1960-70-luvuilla Ruotsia kohtasi työvoiman massamuutto Suomesta. Myöhemmin maahanmuuttopolitiikka muuttui ja sotien jaloista virtasi pakolaisia muun muassa Lähi-idästä ja Afganistanista.

– Monilla pakolaisilla on ollut traumaattiset lähtökohdat. Niin kotimaassaan kuin Ruotsissakin he ovat olleet juurettomia. Levottomuudet ovat osittain seurausta näistä asioista.

Useat tutkijat ovat syyttäneet Ruotsia epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta, jossa sopeutuminen ei onnistu maahantulijoiden ylisuojelemisen vuoksi. Ismo Söderling on samaa mieltä.

– Ruotsin maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka on yleisellä tasolla toimivaa harmonian hakemista. Siellä keskustellaan, haetaan debattia, mutta ei paneuduta eri etnisten ryhmien ongelmiin, Söderling sanoo.

– Ruotsissa on slogan "etnisyydestä ei saa puhua" eli tiettyjen ryhmien erityisongelmat hyssytellään hiljaiseksi. Ruotsi toivoo silti, että maahanmuuttajista tulee osa kansankotia. Kansakoti-idea ei kuitenkaan toimi kaikkien pakolaisryhmien tai maahanmuuttajien kanssa.

Siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderling näkee Suomessa kotouttamiseen panostamisen, nuorisotakuun onnistumisen ja ruohonjuuritason toiminnan lääkkeiksi Tukholman lähiömellakoiden kaltaisten ilmiöiden torjumiseen.

– Me jokainen voimme osallistua talkoisiin, jotta uussuomalaiset saisivat tukea ja mahdollisuuksia.

_________________________

MTV3: Tutkija: Suomalainen maahanmuuttopolitiikka ei Ruotsia onnistuneempaa

Itä-Suomen yliopiston tutkija Vesa Puuronen ei pidä mahdottomana, että Tukholman lähiömellakoiden kaltaisia tapahtumia tapahtuisi myös Suomessa. Hän ei kuitenkaan näe mellakointia todennäköisenä lähiaikoina.

– Suomessa maahanmuuttajien määrä muuhun väestöön ei ole kasvanut niin suureksi kuin Ruotsissa. Integraation ongelmat eivät ole täällä ehtineet kasvaa niin suuriksi, Puuronen toteaa.

Ruotsalaista yhteiskuntaa on asiantuntijapiireissä moitittu ylisuojelevaksi kansankodiksi, joka ei hienovaraisuuden vuoksi tohdi puuttua siirtolaisten ongelmiin. Vesa Puuronen ei tätä arviota allekirjoita. Hänen mukaansa ruotsalainen yhteiskunta on epäonnistunut kotouttamispolitiikassa, koska maahanmuuttajien kouluttaminen ja työllistäminen eivät ole onnistuneet. Myös rasismi estää sulautumista yhteiskuntaan.

– En ole tavannut sellaisia tutkimuksia, joissa olisi osoitettu Suomen maahanmuuttopolitiikan olevan onnistuneempaa kuin Ruotsissakaan.

Samat ongelmat

Puurosen mukaan Suomella ja Ruotsilla on samankaltainen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka. Puuronen muistuttaa, että niin Tukholmassa kuin Helsingissäkin kaupungin asuntopolitiikkaa ohjaa kaupungin päätöksentekijöiden päätökset. Esimerkiksi Helsingissä ja Turussa etnisiä yhteisöjä kerätään samoihin paikkoihin.

– Meilläkin on jonkun verran asuinalueita, esimerkiksi Helsingissä ja Turussa, joissa on paljon maahanmuuttaja-asukkaita. Heillä on melko korkea työttömyysprosentti, heihin kohdistuu rasismia ja heillä on tunne siitä, että heidät on jätetty tai sysätty suomalaisen valtayhteiskunnan ulkopuolelle niin fyysisesti ja sosiaalisesti kuin kulttuurisestikin. Siitähän voisi syntyä Tukholman kaltaista toimintaa, Puuronen arvioi.

– Asuntopoliittisilla päätöksillä maahanmuuttajavoittoisia asuinalueita synnytetään, vaikka sitä ei haluta myöntää.

Länsinaapurilla on Suomea pidemmät perinteet maahanmuutolla ja samalla myös rasismilla. Ruotsissa maahanmuuttajia vastaan on toiminut enemmän tai vähemmän järjestäytyneitä skinhead- ja natsiryhmiä ja valtion korkeammalla taholla on maahanmuuttovastainen puolue Ruotsidemokraatit, jotka saivat vuonna 2010 edustajiaan Ruotsin valtiopäiville.

Suomessakin yhteenottoja ja maahanmuuttovastaisia ryhmiä on ollut, muttei siinä määrin kuin naapurimaassa.

– Voi olla, ettei Suomessa ole niin paljoa viharyhmiä. Se voi edesauttaa sitä, ettei voimakkaita vastakkainasetteluja synny, tutkija Vesa Puuronen arvioi.

_________________________

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Tukholman mellakat kertovat syrjäytymisen vaaroista

Tukholmalaisen Husbyn lähiön mellakat alkoivat samaan aikaan, kun Ruotsi varmisteli jääkiekkokultaansa sunnuntaina.

Useat kymmenet nuoret miehet heittelivät kiviä ja pulloja sekä sytyttivät autoja ja kokonaisen autotallin tuleen. Poliisien hälyttäminen paikalle ei rauhoittanut tilannetta, vaan mellakoitsijat ja poliisi ottivat yhteen.

Levottomuudet jatkuivat maanantaina, kun Husbyn mellakoitsijat rikkoivat ikkunoita. Vihanpito jäi kytemään. Mitä Tukholman Husbyssä oikein tapahtui?

Husby on leimallisesti maahanmuuttajalähiö ilman kunnon palveluita. Maahanmuuttajien osuus on 12 000 asukkaasta noin 80 prosenttia. Nuorilla ei ole töitä.

Husbyssä levottomuuksien väitettiin alkaneen siksi, että runsas viikko sitten poliisi ampui 69-vuotiaan husbylaismiehen hengiltä. Paikallisten äänitorvena toimii Megafonen-järjestö, joka arvosteli poliisin toimintaa ja vaati anteeksipyyntöä.

Mellakoitsijat syyttivät poliisia myös kovista otteista ja rasistisesta nimittelystä. Poliisi katsoi saapuneensa Husbyhyn rauhoittamaan väkivaltaista tilannetta. Ampumisesta on vireillä selvitys.

On selvää, että mahdollinen suuttuminen ampumatapauksesta ei oikeuta mellakointia ja oman kotipiirin polttamista. Tihutöitä ei saa eikä voi ymmärtää.

Ilmeistä on myös se, että Husbyn tapahtumat ovat merkki suurista ja monitasoisista ongelmista. Maahanmuuttajien syrjäytyminen ja eristäytyminen omille asuinalueilleen kostautuu koko yhteiskunnalle. Nuorten miesten työttömyys ja turhautuminen ovat lähiöiden pahimpia sytykkeitä.

Ruotsalaispoliitikot ja etenkin pääministeri Fredrik Reinfeldt olivat hitaita kommentoimaan Husbyn tapahtumia. Arvostelua tästä sai osakseen etenkin Reinfeldt. Pääministeri on tuominnut aiemmin jyrkästi jalkapallohuliganismin. Lähiöhuliganismi on ongelma, johon onkin jo paljon vaikeampi tarttua.

Husby ei ole vain ruotsalainen ilmiö. Samanlaisia välikohtauksia on ollut Britanniassa, Ranskassa ja muualla.

Lääkityksessä olennaista on ennaltaehkäisy. Kaupunkisuunnittelu, kotouttaminen, työllisyyspolitiikka ja koulutus palvelevat kaikki maahanmuuttajien sopeuttamista. Opittavaa on Suomessakin.

_____________________________________

Helsingin Uutiset: Halla-aho: Mellakointia tulee vääjäämättä myös meille

Tukholmassa koettujen lähiömellakoiden puhkeaminen Helsingissä on vain ajan kysymys, kun maahanmuuttajien määrä nousee eurooppalaisten suurkaupunkien tasolle, arvioi helsinkiläinen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-aho (ps).

Maahanmuuttoasioilla profiloitunut Halla-aho perustelee näkemystään sillä, että vieraskieliset asettuvat meilläkin yhä selvemmin samoille alueille, joilta kantaväestöä muuttaa pois. Tulevaisuudessa kaupungin ennusteissa maahanmuuton on arvioitu voimistuvan.

Samaan aikaan Halla-ahon mukaan Helsingissä on yhä avoimemmin tunnustettu, että integraatiossa ei ole onnistuttu toivotulla tavalla.

– Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen puhuu jatkuvasti, että tämä on tärkeimpiä tulevaisuuden haasteita. Jos kehitys on kuitenkin nykyisenlainen, on täysin vääjäämätöntä, että levottomuuksiakin tulee, Halla-aho sanoo.

Halla-aho huomauttaa, että lähiömellakointi noudattaa kaikkialla samaa kaavaa. Tekijöinä ovat viranomaisiin ja yhteiskuntaan tympääntyneet maahanmuuttajanuoret, joille ainoa kanava purkaa vihaansa on rettelöinti.

Vihaa puretaan lähiöissä, joissa kantaväestö on jo vähemmistönä.

– Se mitä Tukholman Husbyssä nyt koetaan, ei ole mitään uutta. Vastaavaa mellakointia on ollut useissa Euroopan kaupungeissa ja kaava on aina sama. Se alkoi Pariisista 2005, kun kaksi maahanmuuttajanuorta kuoli sähkökaappiin paetessaan poliisia. Syntyi etninen mellakka, joka levisi ja joita on nähty sittemmin muualla, Halla-aho sanoo.

Helsinkiläisiä viranomaisia Halla-aho arvostelee silmien sulkemisesta uhkakuvilta.

Hänen mukaansa esimerkiksi maahanmuuttajien integraation arvioinnissa käytetään vääriä mittareita. Helsinki laittaa runsaasti rahaa erilaisiin maahanmuuttajien palveluihin, ja kyselyissä maahanmuuttajat kertovat viihtyvänsä pääosin hyvin.

– Käytetyn rahan määrä ei ole kuitenkaan oikea mittari kertomaan integraatiosta. Pitäisi katsoa, miten maahanmuuttajien työttömyys ja rikosten määrä kehittyvät.

Halla-aho sanoo olevansa varsin pessimistinen tulevaisuuden suhteen.

– En tiedä, miten Helsingissä voidaan integraatiossa onnistua, kun missään muuallakaan ei ole onnistuttu.

-----

Helsingin Uutiset: Kaupunkitutkija: Tukholma ei tuo kauhuskenaariota Helsinkiin

Useisiin Tukholman lähiöihin levinneet nuorisomellakat ovat nostattaneet keskustelun siitä, voidaanko vastaavaa kokea myös Suomessa ja Helsingissä. Lähiöiden segregaatiota tutkinut professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta sanoo, ettei tilanteesta pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätelmiä ja naapurimaan ”kauhuskenaario” on syytä pitää erillään Suomesta.

Mellakoivat nuoret ovat viikonlopusta lähtien polttaneet autoja ja kivittäneet poliiseja useissa Tukholman lähiöissä. Levottomuuksia on ollut alueilla, joilla maahanmuuttajien määrä on suuri ja sosiaaliset ongelmat tavallista yleisempiä.

Vaattovaaran mukaan tapahtumia ei voida selittää silti yksioikoisesti maahanmuutolla.

– Itse varoisin tekemästä tästä maahanmuuttajaongelmaa. Pikemminkin kyse on siitä, että on paljon nuoria miehiä samassa sosiaalisessa tilanteessa, Vaattovaara sanoo.

– Myös meillä Suomessa on koettu nuorten miesten aiheuttamia levottomuuksia vuosikymmeniä sitten, hän huomauttaa.

Vaattovaaran mukaan runsaasti mediajulkisuutta saanut mellakointi antaa silti syyn keskusteluun lähiöiden eriarvoistumisesta myös Suomessa.

Ilmiö elää voimakkaana pääkaupunkiseudulla, ja Helsingissä kaupungin tietokeskus on arvioinut, että se on viime vuosina vain voimistunut. Helsingin Uutiset kertoi viime vuonna, että monet sosiaaliset ongelmat kasautuivat koillisen ja idän lähiöihin. Tutkija Pasi Mäenpää arvioi tuolloin, että Helsinkiin ei ole kuitenkaan vielä syntynyt Tukholman kaltaisia maahanmuuttajalähiöitä, joita kurjistumisen takia voitaisiin nimittään slummeiksi.

Vaattovaaran kollega Matti Kortteinen arvioi äskettäin Demokraatti-lehdessä, että Helsingissäkin lähiöiden kehitys menee väärään suuntaan. Kortteisen mukaan eriarvoistumiseen voitiin pitkään puuttua kaavoittamalla vuokra- ja omistusasuntoja samoille alueille.

Nyt voimistunut muuttoliike on kuitenkin hävittämässä kaupunkisuunnittelun aikanaan tuomat hyödyt.

_____________________________

Hbl: Tid finns att rädda Helsingfors från upplopp

Polisen har svårt att få slut på upploppen i Stockholmsförorten Husby. Också I Helsingfors följer politikerna läget med oro, men säger att det finns tid att stoppa en liknande utveckling här.

Minst elva bilar stacks i brand natten till tisdagen i Husby. Polisen hade satt in extra beredskap eftersom man befarade att oroligheterna från natten innan skulle upprepas, men det räckte inte.

Uppemot 200 ungdomar deltog i den andra nattens kravaller och både polis och brandmän möttes av stenregn när de ryckte ut. Oroligheterna spred sig också till Fittja.

Det här är en utveckling som politikerna i Finland följer med oro. Visserligen har Finland hittills klarat sig undan upplopp, men Helsingfors har liknande problem som Stockholm.

– Segregationen är ett problem i hela huvudstadsregionen, säger SFP-politikern Marcus Rantala, som sitter både i Helsingfors stadsfullmäktige och styrelse.

Rantala tar statistiken över arbetslösheten och utbildningsnivån i de olika områdena i regionen som varnande exempel.

– Det är mycket oroväckande att tudelningen är så här kraftig. Det är kanske att ta i att vi har en liknande situation som i Sverige, men varningsklockorna ska ringa när man ser på de här siffrorna.

Hur reagerar du på det som händer i Stockholm?

– Det är mycket obehagligt att läsa om det. Det vittnar om att man måste se till att det inte blir en stigmatisering av områden.

Men visst ser Rantala möjligheter. Medicinen är bland annat att få ungdomar sysselsatta, med studier eller jobb. Avgörande är också att få bostadspolitiken och markplaneringen i regionen under samma tak, åtgärder ägnade att motverka att en del områden förslummas. Här efterlyser Rantala beslut i metropolfrågan.

Helsingfors har de facto redan vidtagit flera åtgärder för att undvika misstag som gjorts i Sverige, säger både Rantala och biträdande stadsdirektören Ritva Viljanen.

– Vi försöker skapa jobb och vi ser till att ungdomar med invandrarbakgrund får utbildning, speciellt andra stadiets utbildning, säger Ritva Viljanen.

Läs mer i onsdagens Hbl.

____________________________________

Uusi Suomi: Varissuosta voi tulla Suomen Husby – Maahanmuuttajat järkyttyivät

Suomen Somaliliiton puheenjohtaja Arshe Said uskoo, että Tukholman Husbyn kaltaiset mellakat voivat olla tulevaisuudessa mahdollisia myös Suomen maahanmuuttajavaltaisilla alueilla, jos maahanmuuttajien syrjäytymistä ei pysäytetä.

–Vielä Suomessa ei ole Husbya vastaavia alueita, mutta jos sama trendi jatkuu, niitä voi kehittyä tulevaisuudessa, eivätkä mellakatkaan olisi silloin mahdottomia, Said sanoo Uudelle Suomelle.

Husbyn maahanmuuttajavaltaisessa lähiössä on mellakoitu jo kolme yötä. Autoja on poltettu ja ikkunoita rikottu. Viime yönä mellakat levisivät myös viiteen muuhun kaupunginosaan.

Edes Itä-Helsingin maahanmuuttajien suosimia asuinalueita tai Turun Varissuota, jossa maahanmuuttajia on yli 70 prosenttia asukkaista, ei voi Saidin mielestä vielä verrata Husbyyn.

–Suomessa ei ole asuinalueita, joissa olisi niin paljon maahanmuuttajia kuin Husbyssa. Tulevaisuudessa voi kuitenkin tulla samankaltaisia, hän toteaa.

”Se on pelottavaa.”

Said uskoo, että Suomen lähiöiden kehitys Husbyn kaltaisiksi voidaan estää tekemällä töitä maahanmuuttajien kotouttamiseksi ja etenkin nuorten maahanmuuttajien syrjäytymisen estämiseksi. Myös asenteiden maahanmuuttajia kohtaan pitäisi muuttua.

–Miksi olemme eri luokkaa, jos asumme samalla alueella? Said ihmettelee.

Suomen monikulttuurisuutta pitäisi hänen mielestään edistää pienistä arjen teoista lähtien. Esimerkiksi Somaliliitto järjestää naapurikahvitilaisuuksia, joissa naapurit voivat tutustua toisiinsa.

Suomen maahanmuuttajat ovat Saidin mukaan järkyttyneitä Husbyn tapahtumista.

–Se on pelottavaa. Monet ajattelevat, että olisi kamalaa, jos omalle asuinalueella tulisi samanlaista. Se näyttää sotatilalta, Said sanoo.

Mellakat ovat ihmetyttäneet Ruotsissa, koska niille ei ole selvää syytä.

Työttömyyden ja maahanmuuton tutkimukseen erikoistunut apulaisprofessori Per Adman Uppsalan yliopistosta arvioi, että Husbyn mellakat ovat merkki maahanmuuttajien kotouttamisen epäonnistumisesta. Lue lisää täältä.

________________________________

Kansan Uutiset, pääkirjoitus: Mellakoinnin voittajat eivät löydy kaduilta

Autot ovat palaneet ja kivet lentäneet viime öinä monissa Tukholman lähiöissä. Viikonloppuna Husbyn lähiöstä alkaneet mellakat ovat levinneet yö yöltä entistä useampaan suurkaupungin lähiöön.

Nuorten vihan kohteeksi ovat joutuneet virkavallan edustajina ennen muuta poliisit. Levottomuuksista taas kärsivät eniten köyhien lähiöiden asukkaat, joiden auto on tuikattu tuleen tai talojen ikkunat särjetty. Turhautunut nuorisojoukko ei valikoi tihutöidensä kohteita.

Kahakointiin on monta perimmäistä syytä, kuten työttömyys, rahapula, köyhyys, osattomuus, yhteiskunnan ulkopuolelle työntäminen, maahanmuuttajien integroitumisen epäonnistuminen... Mitkään syyt eivät kuitenkaan oikeuta tuhoamaan kanssaihmisten omaisuutta tai muuttamaan asuinalueet turvattomiksi.

Omalla tavallaan mellakointi kertoo ruotsalaisen hyvinvointimallin epäonnistumisesta. Kaikki ei ole sitä, miltä kiiltokuvissa näyttää. Pinnan alla on jännitteitä, jotka ovat nyt purkautuneet mellakointina ja raivona.

Tukholmaan on syntynyt lähiöitä, joissa asukkaiden enemmistö on maahanmuuttajia. Heistä taas suurin osa on työtä vailla ja monet nuoret ovat täysin syrjäytyneet ruotsalaisesta yhteiskunnasta. Näiden nuorten katkeruutta lisää se, että he eivät pääse nauttimaan Ruotsin vaurauden hedelmistä ja itse saavat kokea rasistista kohtelua.

Mellakoinnin voittajat eivät löydy kaduilta, eivätkä he ole poliisejakaan. Voittajia ovat tilannetta hyväkseen käyttävät ulkomaalaisvastaiset järjestöt, ehkä myös tavalliset rikolliset sekä yhteiskuntaa ja poliisia ylipäätään vastustavat ryhmittymät. Myös ulkomaalaisviha saa uutta sytykettä lähiömellakoista.

Voiko mellakointi levitä Suomeen? Onko niitä, jotka seuraavat Ruotsin esimerkkiä? Tuskin, vaikka meilläkin syrjäytettyjen ja näköalattomien nuorten osuus on lisääntymässä. Suomessa ei kuitenkaan ole samanlaisia lähiöitä kuin Ruotsissa eikä meillä – onneksi – ole esimerkiksi sellaisia organisoituneita ryhmittymiä, jotka haluaisivat käydä kivin ja kepein poliisin kimppuun.

Ongelma pitää kuitenkin tiedostaa meilläkin, sillä Suomessa on sosiaalisia ongelmia ja nuorison pahoinvointia omasta takaa jo ihan riittävästi. Väärässä paikassa säästäminen voi tulla kalliiksi.

____________________________________

MTV3: "Mellakat voivat saapua Suomeenkin"

Monikulttuurisen verkoston puheenjohtaja Abdirahim Hussein uskoo, että Ruotsin mellakoiden kaltaiset levottomuudet voivat levitä Suomeenkin. Aikaa tähän saattaa hänen arvionsa mukaan kulua noin 10–15 vuotta.

Suomessa on tällä hetkellä maahanmuuttajia ja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä huomattavasti vähemmän kuin Ruotsissa. Husseinin mielestä nyt olisi kuitenkin tärkeää lähteä parantamaan sosiaali- ja asuntopolitiikkaa, jotta ongelmilta vältyttäisiin tulevaisuudessa.

Hussein arvelee, että Ruotsin mellakoiden taustalla on pettymystä ja surua yhteiskuntaa kohtaan.

– Koen että tässä on hätähuuto, että miksi meitä ei kuulla.

Myös arabimaailman kuohunta voi kannustaa mellakointiin.

– Arabikeväässä ovat vallat vaihtuneet ja asiat menneet eteenpäin. Ajatellaan, että ehkä hekin tällä tavalla voivat saavuttaa jotain.

_____________________________________________

Kaleva: Suomen Sisu: Ruotsi epäonnistunut maahanmuuttajien integraatiossa täysin

Suomen Sisun mielestä Ruotsin mellakat maahanmuuttajalähiöissä ovat osoitus siitä, että maa on epäonnistunut ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien integraatiossa täysin.

Järjestön mielestä mellakat ovat kuitenkin vain murto-osa kaikista niistä ongelmista, joita monikulttuurinen yhteiskuntakokeilu on tähän mennessä läntisessä maailmassa aiheuttanut.

Suomen Sisu vaatiikin nyt Suomen poliittisilta päättäjiltä pikaisia toimenpiteitä, joilla estetään tiettyjen kaupungin asuinalueiden tai kaupunginosien alueellinen eriytyminen maassamme.

”Suomen Sisun mielestä paras tapa torjua segregaatiota on huolehtia siitä, että Suomeen tulevat maahanmuuttajat integroituvat vallitsevaan yhteiskuntaan. Tämä taas onnistuu parhaiten ottamalla maahamme vastaan integroitumishaluisia ja -kykyisiä maahanmuuttajia”, järjestön kannanotossa todetaan.

”Suomen maahanmuuttopolitiikka olisi saatettava vastaamaan uuden ajan mukanaan tuomiin haasteisiin: lainsäädäntöön tulisi tehdä tiukennuksia muun muassa turvapaikka- ja pakolaispolitiikan sekä näihin linkittyvän perheenyhdistämismekanismin osalta”, kannanotossa jatketaan.

Lisäksi Suomen Sisu vaatii nykyisen maahanmuutto- ja monikulttuurisuuspolitiikan kannattajia kertomaan, miten he kuvittelevat onnistuvansa maahanmuuttajien integraatiossa.