Helsingin Sanomat, mielipide: Ulkomaalaiset eivät vie töitä suomalaisten nenän edestä 29.5.2013
Helsingin Sanomat, mielipide: Maarit Feldt-Ranta: Suomeen ei kaivata kaksia työmarkkinoita 26.5.2013
Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd) jatkaa SAK:n linjoilla vastustaessaan (HS Mielipide 26. 5.) EU:n ulkopuolelta rekrytoitavien työlupakäytännön järkeistämistä puolustamalla nykyistä byrokratiaa. Hän maalaa uhkakuvaa kaksista työmarkkinoista ja puolen miljoonan suomalaisen työvoimareservistä, jota nämä Suomeen EU:n ulkopuolelta saapuvat työntekijät entisestään kurjistavat. Kirjoitus vaatii muutaman tilastoluvun, jotta lukijat ymmärtäisivät esitetyn ongelman suhteellisuuden.
Elinkeinoelämä ei ole vaatinut työluvista vaan turhasta byrokratiasta luopumista, jota saatavuusharkinnasta luopuminen todellisuudessa on. Noin 5 000 ulkomaalaista sai viime vuonna Suomesta työpaikan ja haki työlupaa.
Uskooko kansanedustaja Feldt-Ranta tosissaan, että he ovat vieneet Suomen puolen miljoonan henkilön työvoimareserviltä työpaikan ja toimeentulon? Minä en usko. Näistä ulkomaalaisista lisäksi noin tuhat oli erityisasiantuntijoita, urheilijoita tai valmentajia, joita saatavuusharkinta ei edes koske.
Huoli työehtojen polkemisesta on myös täysin liioiteltua. Työluvalla Suomessa työskentelevät ovat paremman valvonnan piirissä kuin EU:n sisältä tulleet ja jopa kantaväestö, sillä työlupahakemuksessa on aina kirjallisesti mainittava palkka, sovellettava työehtosopimus ja muut työehdot. Ruotsin ammattiliittojen kokemuksia ei voi siirtää Suomeen. Tarkoitushakuisen ulkomaalaisten työntekijöiden ja suomalaisten työttömien vastakkainasettelun sijaan tulee keskittyä todellisten ongelmien hoitoon.
Riitta Wärn
maahanmuuttopolitiikan asiantuntija
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
_____________________________________
Helsingin Sanomat, mielipide: Maarit Feldt-Ranta: Suomeen ei kaivata kaksia työmarkkinoita
Maahanmuutto on tullut Suomeen jäädäkseen. Muodostamme muiden EU-maiden kanssa laajat ja avoimet työmarkkinat. Hyvä niin.
Nykyisen hallitusohjelman mukaan EU-maat ovat ensisijainen työmarkkina-alueemme. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan Suomi on päättänyt rajoittaa ja käyttää harkintaa EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman osalta säilyttämällä niin kutsutun saatavuusharkinnan.
SAATAVUUSHARKINNASSA viranomaiset tutkivat, onko ammattialoilla riittävästi kotimaista työvoimaa. EU:n ulkopuolelta tuleville työntekijöille myönnetään työlupa vain, jos työvoimasta on pulaa.
Näyttää kuitenkin siltä, että erityisesti elinkeinoelämän suunnalta kasvatetaan painetta luopua saatavuusharkinnasta ja halutaan entisestään helpottaa EU-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman houkuttelemista suomalaisille työmarkkinoille. Perusteena käytetään työvoimapulaa – argumenttia, jolle ei löydy faktapohjaa.
Lähestyvästä työvoimapulasta on puhuttu koko 2000-luvun ajan. Ennusteet työvoimapulasta eivät kuitenkaan ole pitäneet paikkaansa. Mantra on silti jäänyt soimaan.
RUOTSISSA saatavuusharkinnasta luovuttiin vuonna 2008 eivätkä tulokset kannusta noudattamaan esimerkkiä. Noin 65 prosenttia työluvista on myönnetty siivous-, ravintola- ja rakennusaloille. Muutos on johtanut työehtojen polkemiseen ja kaupankäyntiin työluvilla. Olemattomasta valvonnasta on seurannut vakavia väärinkäytöksiä.
Ammattiliittojen keskusjärjestö LO arvioi, että puolet ulkomaalaisista on joutunut lainvastaisesti maksamaan saamastaan työluvasta. Tilastokeskuksen (SCB) selvityksen mukaan noin 17 prosenttia työluvan saaneista oli vuoden kuluttua sen saannista kokonaan ilman työtuloja.
Työlupahakemusten käsittelyaika ei Ruotsissa ole suinkaan lyhentynyt, pikemmin päinvastoin; käsittelyaikojen lyheneminen oli yksi reformin ja saatavuusharkinnasta luopumisen pääargumentti.
Ruotsin hotelli- ja ravintola-alan ammattiliitto HRF on selvittänyt saatavuusharkinnasta luopumisen vaikutuksia ruotsalaisiin työmarkkinoihin. HRF tutki 64:n ulkomaista työvoimaa käyttävän yrityksen työoloja Tukholman seudulla. Tulokset ovat tyrmistyttäviä. Tutkituista työpaikoista 61:ssä esiintyi puutteita palkan ja lisien maksamisessa, 35 työpaikassa puuttui työsopimuksia tai niissä oli puutteita, 28 työpaikassa työvuorolistat puuttuivat ja lopuissakin oli puutteita. Ammattiliiton mukaan kaupankäynti työluvilla ei ole tavatonta.
SUOMEN on viisaampaa ja kestävämpää panostaa työvoimareservin työllistymiseen kuin ulkomaisen työvoiman laajamittaiseen houkuttelemiseen. Puolen miljoonan suomalaisen työvoimareservin jättäminen oman onnensa nojaan ja uusien veronmaksajien muualta haaliminen ei ole järkevää, eikä inhimillisesti oikein. Laajan joukon jättäminen ulos yhteiskunnasta olisi taloudellisesti ja sosiaalisesti kestämätöntä.
Maarit Feldt-Ranta
kansanedustaja (sd), Raasepori