Iltalehti: Kansanedustaja haluaa ongelmayksilöt käyttäytymiskursseille kaupunkien ulkopuolelle

Iltalehti: Kansanedustaja haluaa ongelmayksilöt käyttäytymiskursseille kaupunkien ulkopuolelle 23.5.2013
Sisäministeriön tiedote: Räsänen: Suomen poliisi käyttää maltillisesti voimakeinoja, Tukholman tapahtumat analysoitava

Perussuomalaisten Vesa-Matti Saarakkala ehdottaa maahanmuuttaja- tai muun taustan omaaville häiriökäyttäytyjille käyttäytymiskurssia.

Saarakkala on torstaina jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän ehdottaa Suomen maahanmuuttaja- tai muun taustan omaaville häiriökäyttäytyjille puolen vuoden pakollista käyttäytymiskurssia. Ehdotus liittyy Tukholman mellakoihin.

Saarakkala sanoo, että hänen ehdotukseensa tulisi ottaa mallia Amsterdamista, jossa pahimmat häiriökäyttäytyjät lähetetään kuuden kuukauden pakolliselle käyttäytymiskurssille.

- Kaikilla on oltava taustasta riippumatta tasavertainen riski joutua tällaiselle käyttäytymiskurssille. Eurooppalaisten merkkien perusteella tarve kuitenkin painottuu maahanmuuttajaväestöön, Saarakkala arvioi.

Tilanne voi kärjistyä mellakoihin

Kansanedustaja myöntää, että lait ja rangaistukset ovat toistaiseksi toimineet Suomessa melko hyvin. Hän kuitenkin pelkää, etteivät ne enää tulevaisuudessa riitä. Ehdotetun käyttäytymiskurssin voi nähdä välimallina, jossa henkilö joutuu pois normaalista elinympäristöstään. Vapaudenmenetykseen kuitenkin liittyisi Saarakkalan mukaan positiivisia vaikutteita.

Kansanedustajan toteaa, että ongelman ytimessä ovat hallitsematon maahanmuutto Euroopan ulkopuolelta ja monikulttuurisuuspolitiikka, joka sallii maahanmuuttajien elää kuin alkuperäismaassaan. Hän uskoo tilanteen voivan kärjistyä Tukholman mellakoiden kaltaisiin tapahtumiin.

- Pitäisikö meidän odottaa, että ongelmia syntyy, ennen kuin voimme toimia?

Räsänen: "Tukholman tapahtumat analysoitava"

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen (kd) toteaa torstaina julkaisemassaan tiedotteessa, että Tukholman tapahtumat on analysoitava.

Hän muistuttaa, että Suomen maahanmuuttopolitiikan on oltava hallittua ja ihmisarvoa kunnioittavaa.

- Syrjäytymisen ehkäisyssä on tärkeää, että maahanmuuttajataustaiset nuoret kokevat itsensä hyväksytyksi, Räsänen kirjoittaa.

Räsänen arvioi tiedotteessaan, että Suomessa riski Tukholman mellakoiden kaltaisten tapahtumien syntymiselle on matala.

________________________________

Sisäministeriön tiedote: Räsänen: Suomen poliisi käyttää maltillisesti voimakeinoja, Tukholman tapahtumat analysoitava

Suomen poliisi käyttää sisäministeri Päivi Räsäsen mukaan maltillisesti voimakeinoja. Poliisilla on vuosittain keskimäärin noin miljoona yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tehtävää. Näistä valtaosan poliisi hoitaa käyttämättä mitään voimakeinoja.

Lähtökohtaisesti aina käytetään lievintä mahdollista voimankäyttötapaa. Suomen poliisin voimakeinojen käyttö nousi esiin tänään julkistetun Amnestyn ihmisoikeuksien tilaa kuvaavassa vuosiraportissa ja sen uutisoinnissa. Amnestyn vuosiraportissa nostetaan esiin kaksi yksittäistapausta, joissa poliisi on käyttänyt etälamautinta.

Poliisi tilastoi voimankäyttövälineiden käyttöä keskitetysti Poliisiammattikorkeakoululla. Jokaisesta käyttötapauksesta tehdään erillinen selvitys. Tilastojen mukaan poliisi käyttää etälamautinta 350-400 kertaa vuodessa. Etälamauttimen käytöllä on voitu välttää ankarampien voimakeinojen käyttö (ampuma-aseet, patukat yms) ja minimoida kohdehenkilölle aiheutuneet vahingot mahdollisimman vähäisiksi.

Tukholman tapahtumien syitä analysoitava

Räsänen pitää Ruotsin mellakoita erittäin huolestuttavana ilmiönä ja toteaa, että maahanmuuttopolitiikan tulee olla hallittua ja ihmisarvoa kunnioittavaa. Lisäksi viranomaisten pitää kohdella kaikkia maassa asuvia tasapuolisesti.

- Ruotsissa syntyneen tilanteen syitä ja taustoja on pohdittava tarkoin myös Suomessa. Suomessa ei Ruotsiin verrattuna toistaiseksi ole yhtä vakavaa alueellista segregaatiota, jossa työttömyys, sosiaaliset ongelmat ja syrjäytyminen olisivat poikkeuksellisen suuria, toteaa Räsänen.

Ruotsin maahanmuuttajien kokema suuri turhautuminen ja Ruotsin erilainen maahanmuuttopolitiikka ovat taustatekijöitä, jotka todennäköisesti ovat vaikuttaneet tilanteen kehittymiseen huonompaan suuntaan. Ministeri Räsänen arvioi, että Suomessa riski vastaaville tapahtumille on tällä hetkellä matala. Samalla ministeri kuitenkin muistuttaa, että edelleen on tehtävä työtä maahanmuuttajien kotoutumisen eteen.

-Suomessa on pidettävä huolta siitä, etteivät asuinalueet tai vähemmistöt leimaannu. Keskusteluissa rasismille ja vihapuheille ei saa antaa tilaa. Syrjäytymisen ehkäisyssä on tärkeää, että maahanmuuttajataustaiset nuoret kokevat itsensä hyväksytyksi. Paras kotouttaja on koulutuspaikan saaminen ja onnistunut työllistyminen. Kun nuorella on lailliset ja tosiasialliset mahdollisuudet onnistua elämässä, hän ei ajaudu rikollisuuden tielle tai jengiytymiseen, Räsänen toteaa.

Rikoksiin ajautuneiden nuorten kohdalla on yleensä kyse henkilöstä, jonka oireilun tausta löytyy muualta kuin poliisin toimivalta-alueelta, kuten perheen syrjäytymisestä. Siksi myös ulkomaalaistaustaisen nuoren rikoskierteen katkaisemiseksi ja hänen tarvitsemansa tuen saamiseksi on viranomaisten oikea-aikainen ja kokonaisvaltainen yhteinen arviointi nuoren tilanteesta sekä keskinäinen yhteistyö erittäin tärkeää. Parhaiten se tapahtuu pysyvän eri viranomaisten yhteistyöhön perustuvan toimintamallin avulla.

Kolmannessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa ehdotetaan alle 18-vuotiaiden rikoksentekijöiden rikoskierteen ehkäisemiseksi ns. Ankkuri-mallin käyttöönottoa. Mallia sovelletaan ottaen huomioon paikalliset ja alueelliset olosuhteet ja jo olemassa olevat käytännöt. Käyttöönottoa valmistelee poikkihallinnollinen työryhmä, joka esittää toimenpanosuunnitelman syyskuussa 2013.