Opettaja: Kohti omia unelmia

Opettaja: Kohti omia unelmia 24.5.2013

Tämä on ollut nuorille kotipesä, josta he ponnistavat maailmalle. Heiltä on vaadittu paljon, mutta myös se on ollut tärkeää, että koulu tuntuu heistä turvalliselta.

Näin kuvaa Helsingin Vuosaaren lukion lukioon valmistavaa luva-koulutusta ryhmän ohjaaja, sosiaalipsykologi Katja Mannerström.

Vuosaaren lukion opiskelijoista joka viides on vieraskielinen. Lukio aloitti luva-koulutuksen syksyllä 2011. Vuoden mittaisessa valmennuksessa oli nyt toinen ryhmä, 15 nuorta.

Koulutus on osa Osallisena Suomessa -hanketta ja suunnattu lukioon aikoville maahanmuuttajanuorille, jotka tarvitsevat tukea suomen kielessä ja opiskelutaidoissa.

Luva-ryhmässä nuoret voivat parantaa suomen taitoaan, korottaa arvosanojaan ja valmentautua lukioon. Vuosaaren ryhmä kertasi syksyllä perusopetuksen asioita, keväällä suunnattiin katse lukioon. Kaikki suorittivat joitakin lukiokursseja taide- ja taitoaineista reaaliaineisiin.

Luva-koulutus on tärkeää integroida lukion toimintaan. Valtaosa Vuosaaren ensimmäisestä luva-ryhmästä jatkoi opintojaan lukiossa.

Ryhmän oppilaiden taustat ovat hyvin erilaisia. Ryhmäytyminen on tärkeä osa luvan toimintaa, ja se onkin sujunut hyvin.

Yksilöllistä ohjausta ryhmäläiset tarvitsevat paljon. Eniten puurrettavaa on heillä, jotka ovat asuneet Suomessa vähiten aikaa. Kielen oppiminen lyhyessä ajassa on työlästä.

– Toisinaan kielivaikeuksien alta paljastuu muita ongelmia. Oppilaalla voi olla lukivaikeuksia, oppimisvaikeuksia tai sosiaalisia ongelmia, suomea toisena kielenä opettava Annukka Bösinger, Mannerströmin työpari, kertoo.

Taustalla vaikuttaa myös vanhempien koulutustaso.

– Uskon, että vanhemmat arvostavat koulutusta, mutta heillä voi kielitaidon puutteiden vuoksi olla vaikeuksia yhteydenpidossa kouluun. Wilma-viestit eivät välity. Opiskelun ymmärtämisessä voi olla kuilu sukupolvien välillä, mutta jos vanhemmat eivät tunne suomalaista koulua tai eivät osaa lukea tai kirjoittaa, on kuilu myös kulttuurinen, Mannerström toteaa.

Mannerström kertoo luva-ryhmäläisille suomalaisesta yhteiskunnasta alkaen siitä, kuinka hoidetaan raha-asioita ja kuinka haetaan kesätöitä. Hän opastaa nuoria kulkemaan koulupolkua ja kohti omia unelmia. Paljon on kiinni oppilaan omasta motivaatiosta.

Vantaan Tikkurilan lukio on yli tuhannella opiskelijallaan Suomen suurin päivälukio. Opiskelijoista kymmenen prosenttia on maahanmuuttajia tai vieraskielisiä.

Projektipäällikkö Hoda Shabrokh on vetänyt syksystä 2011 lukiohanketta, joka tukee maahanmuuttajien opintoja Tikkurilan ja Lumon lukioissa Vantaalla. Myös tämä projekti kuuluu Osallisena Suomessa -hankkeeseen.

– Alussa kysyimme maahanmuuttajataustaisilta opiskelijoilta, miten he ovat kokeneet lukion. Mikä toimii ja mikä ei? Missä tarvitaan lisähuomiota ja apua?

Lukiohankkeen kimmokkeena on se, että maahanmuuttajista melko pieni osuus hakeutuu lukioon peruskoulun jälkeen.

– Jos nuorten suomen taidossa on puutteita, heitä ohjataan helpommin ammattikouluun, Shabrokh toteaa.

Niille yläluokkalaisille, jotka miettivät lukiota jatkokoulutusväylänä, on Tikkurilan projekti tuottanut lyhytdokumentin Sankariainesta. Siinä kolme lukiolaista – Pavel, Khadan ja Marlen – kertoo opiskelustaan ja tulevaisuuden toiveistaan.

– Dokumenttia tehtiin tiiviisti nuorten kanssa. Lähdimme liikkeelle heidän omista tarinoistaan. Halusimme näyttää, että nuorissa on valtavasti potentiaalia. Kysymys kuuluu, kuinka ohjata heidät löytämään vahvuutensa, Shabrokh sanoo.

Tikkurilan lukiossa on kartoitettu ja vahvistettu opiskelijoiden suomen kielen taitoa. Reaalitaitokursseilla aineenopettajat käyttävät tavallista enemmän aikaa asioiden ja käsitteiden avaamiseen sekä siihen, kuinka esseevastauksia laaditaan.

Maahanmuuttajien tarpeisiin vastaamaan on syntynyt myös sporttiklubi, joka tuo vastapainoa opiskeluun ja auttaa laajentamaan verkostoja. Kerran viikossa pidetään Study Café -läksykerhoa.

Hoda Shabrokh on itse hyvä esimerkki maailmankansalaisesta. Hän syntyi Oulussa ja opiskeli siellä opettajaksi. Vanhemmat ovat iranilaisia. Shabrokh tuntee olevansa sekä suomalainen että iranilainen.

– Opiskelemme edelleen Suomessa mutta nyt osana globaalia maailmaa. Myös lukio muuttuu monikulttuurisemmaksi. Pitäisikö sen näkyä myös lukion rakenteessa?

Maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus alkaa valtakunnallisena syksyllä 2014. Ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta on ollut tarjolla maahanmuuttajille jo pitkään.

Lukioon valmistavaa koulutusta voivat järjestää ne, joilla on lukiokoulutuksen järjestämislupa eli lukioiden lisäksi muutamat kansanopistot ja aikuislukiot. Opetushallitus lähettää kouluille ja oppilaitoksille ennakkokyselyn luva-koulutukseen osallistuvien nuorten määristä.

Määrä kasvaa
- Joka neljäs vieraskielinen nuori jatkaa opintoja lukiossa. Suomenkielisistä nuorista lukion aloittaa joka toinen.
- Helsingin lukiolaisista vieraskielisiä on 8 prosenttia, ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 10 prosenttia. Koko maassa vieraskielisten osuus lukiolaisista on 3 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 5 prosenttia.
- Joidenkin ennusteiden mukaan vuonna 2030 joka neljäs 16–19-vuotias helsinkiläisnuori olisi taustaltaan vieraskielinen.