Yle: Katainen: Tukholman mellakoista on otettava opiksi

Yle: Katainen: Tukholman mellakoista on otettava opiksi 26.5.2013
Yle Areena: Pääministerin haastattelutunti (1:15-7:15)

Kataisen mukaan mellakoiden poliittisia seuraamuksia on hyvin vaikea lähteä arvioimaan. Pahimpana vaihtoehtona hän pitää rasistisen keskustelun nousua pintaan.

Pääministeri Jyrki Kataisen mielestä Suomen on otettava opiksi Tukholmaa ravistelleista lähiömellakoista.

Yle Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla Katainen toivoi keskustelua siitä, miten Suomi voi välttää Tukholman kaltaiset tapahtumat. Joitain suuntaviittoja Katainen antoi itsekin.

- Turvapaikan hakijoiden määrän pitää olla hallinnassa.

- Toinen asia on kotoutuspalveluiden toimiminen. Siinä on erittäin tärkeässä osassa kieliopetuksen onnistuminen, jotta ihmiset voivat kotoutua ja hakea töitä. Lisäksi pitää kiinnittää huomiota asuinalueiden suunnitteluun.

Kataisen mukaan maahanmuutosta pitää keskustella Suomessa laaja-alaisesti ja kiihkottomasti.

- Se ei kuitenkaan tarkoita hyssyttelyä, Katainen lisää.

Kataisen mukaan mellakoiden poliittisia seuraamuksia on hyvin vaikea lähteä arvioimaan. Pahimpana vaihtoehtona hän pitää rasistisen keskustelun nousua pintaan.

------------------------

Maria Stenroos, Yle Uutiset
Tukholman lähiöissä on ollut levotonta viime aikoina. Siellä on mukana sekä maahanmuuttajia että muunlaista jengiä. Millä mielin olette seurannut näitä Tukholman tapahtumia?

Jyrki Katainen, pääministeri
Jossakin määrin huolestuneena sen takia, että kun ihan olen tietysti uutisoinnin varassa, niin tuntuu siltä, että oikein kukaan ei tarkkaan osaa sanoa, mikä näiden mellakoiden taustalla on. Hyvin valistuneita veikkauksia, arvailuja on. Varmaan jonkinlainen huono-osaisuus siinä on ehkä se suurin selittävä tekijä, mutta että kysymys ei ole minkään yhden asian protestoimisesta. Silloin ehkä kannattaa miettiä täältä Suomen näkökulmasta, että miten me voisimme välttää samanlaiset tilanteet. Tämä on varmasti semmoinen aihepiiri, jota meillä pitää oikein niin kun huolella miettiä.

Yksi näkökulma on se, että me tarvitsemme laaja-alaista analyyttisesti kiihkotonta keskustelua maahanmuutosta. Eli että ihmiset saavat kertoa oman mielipiteensä, ja voimme varautua siihen, että Suomi on entistä monikulttuurisempi tulevina vuosina. Toinen on se, että maahanmuutosta osa, ei läheskään koko osuus, mutta osa, on turvapaikanhakijoiden maahantuloa, ja siinä tietysti prosessit täytyy olla hyvin nopeita eli pitää pystyä analysoimaan hyvin nopeasti, tarvitseeko ihminen turvapaikkaa. Jos ei, niin hän lähtee sitten takaisin kotimaahansa. Jos tarvitsee, niin sitten otamme hänet vastaan. Ja tietysti tämä turvapaikanhakijoiden määrä pitää olla hallinnassa.

Toinen on kotoutustoimien toimiminen. Eli erityisesti kieliopetus on tärkeää, että ihmiset voivat kotoutua ja hakea töitä Suomessa ja tehdä töitä. Ja sitten ihan asuinalueiden suunnittelu, että ei tulisi liian tällaisia homogeenisia asuinalueita, vaan että erilaiset ihmiset asuisivat eri puolilla. Silloin ei pääse tulemaan tällaisia keskittymiä.

Maria Stenroos, Yle Uutiset
Miten hallitus aikoo käydä tätä uudenlaista maahanmuuttokeskustelua?

Jyrki Katainen, pääministeri
Minä uskon, että asioista vastaavat ministerit käyvät tätä ministeriöissä hyvin huolella läpi, ja tarvittaessa sitten tuo laajempaan käsittelyyn toimenpiteitä. Mutta kuten tuossa alkuun totesin, meidän pitää nyt seurata tätä Ruotsin tilannetta, että minkälaisia johtopäätöksiä tai analyysejä Ruotsissa tehdään, jotta voisimme oppia heiltä. Mutta se, mitä Suomessa voidaan tehdä ihan ilman ruotsalaisiakin, on se, että meillä olisi tällainen järkiperäinen, kiihkoton keskustelu maahanmuuttajista, ihmisarvosta, toimenpiteistä, joilla maahanmuuttoa voidaan edistää. Toisaalta sitten voidaan edistää sitä, ettei meidän järjestelmää käytetä hyväksi. Ja sitten toisaalta niitäkin näkökulmia tarvitaan, että me tarvitsemme Suomeen työntekijöitä tulevien vuosikymmenten aikana.

Toni Viljanmaa, Alma Aluemedian Helsingin toimitus
Suomi on ollut Ruotsia selvästi varovaisempi turvapaikkapolitiikassa. Maahanmuuttajamäärämme on selvästi pienempi kuin Ruotsissa. Onko tämä ollut oikea tapa välttää gettoutuminen ja isommat ongelmat?

Jyrki Katainen, pääministeri
Meillä on haluttu suhtautua maltilla siihen, että me pystymme tarjoamaan esimerkiksi turvaa hakeville ihmisille aidot mahdollisuudet myös elää Suomessa. Siihen elämiseen kuuluu opiskelu ja työnteko ja sopeutuminen, mukaantulo suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä on tärkeää tietysti jatkossakin. Eli meillä maahanmuutossa on hyvin erilaisia ihmisiä. On niitä, jotka tulevat tänne yrityksiin töihin. On niitä, jotka tulevat vaikkapa julkiselle sektorille töihin. On niitä, jotka hakevat suojelua tai tulevat ihan pakolaisina. Ja näin ollen meidän pitää pystyä käymään hyvin analysoitua ja kohdennettua keskustelua maahanmuuton koko ilmiöstä. Se tosiasia on tiedossa, että Suomeen tulee lisää maahanmuuttajia. Semmoinen keskiarvo on noin 15 000 ihmistä vuodessa. Ja meidän tulee pystyä saamaan eri maahanmuuttajille normaalin elämän edellytykset Suomessa. Ei paremmat, eikä huonommat kuin tavallisella suomalaisella, vaan tasavertaiset.

Tässä yhtenä semmoisena kaikkein tärkeimpänä asiana on se, että kaikilla on samat säännöt. Eli että maahanmuuttajia ei käytetä halpatyövoimana. Se on maahanmuuttajien kannalta olennaista, mutta myös suomalaisten työmarkkinoiden kannalta olennaista. Eli tarvitaan suvaitsevaa mieltä ja sitten ponnisteluja sille, että kaikki saavat mahdollisuuden elää niin kuin me oletamme hyvän elämän muodostuvan eli tehdä työtä ja opiskella ja olla aktiivinen jäsen yhteiskunnassa.

Kari Leppänen, UP-Uutispalvelu
Miten arvioitte tämän Tukholman levottomuuksien poliittisia seuraamuksia? Nouseeko tästä nyt sitten maahanmuuttovastaisuus, jopa rasismi, sen kanssa flirttailevat poliittiset liikkeet?

Jyrki Katainen, pääministeri
Erittäin vaikea arvioida vielä tässä vaiheessa, minkälaisia poliittisia seurauksia sillä on, mutta kaikkein huonoin vaihtoehto olisi tuo, jonka mainitsitte eli että se nostaa ihmisarvoa loukkaavan rasistisen keskustelun pintaan. Toivottavaa olisi se, että keskustelu ja analyysi näiden ongelmien syistä olisi maltillista, järkevää ja tosiasioihin perustuvaa. Mutta ei mitään hyssyttelevää, vaan että todetaan, että tämänkaltainen mellakointi ei ole hyväksyttävää keneltäkään. Mutta että sitten etsitään niitä todellisia syitä siihen, miksi näin on käynyt, ja yritetään etsiä ratkaisuja.