Yle: Suomen venäjänkielisiltä enemmän luottamusta Suomen kuin Venäjän medialle

Yle: Suomen venäjänkielisiltä enemmän luottamusta Suomen kuin Venäjän medialle 5.1.2015

Taloustutkimuksen kyselyn mukaan 40 prosenttia Suomessa asuvista venäjänkielisistä pitää suomalaista tiedonvälitystä venäläistä luotettavampana. Toisaalta lähes puolet vastaajista ei lähtenyt vertailemaan maiden tiedonvälitystä.

Taloustutkimuksen joulukuussa tekemässä kyselyssä Suomen media näyttäisi saavan jonkinlaisen luottamuslauseen Suomessa asuvilta venäjänkielisiltä.

40 prosenttia vastaajista ilmoitti luottavansa enemmän Suomen kuin Venäjän mediaan, kun taas Venäjän tiedonvälitystä piti luotettavampana vain 13 prosenttia vastaajista.

Näin ajattelee esimerkiksi Suomeen yli kuusi vuotta sitten muuttanut Natalia Vinogradova. Hänen mukaansa pieni ryhmä Venäjän mediaa on riippumatonta, oppositiohenkistä ja yrittää esittää erilaisia näkemyksiä.

– Loppuosa, 90 prosenttia, ei ole tiedotusvälineitä vaan propagandavälineitä. Niissä ei työskentele journalisteja vaan propagandisteja, Vinogradova sanoo.

– En pidä suomalaista mediaa täysin puolueettomana myöskään mutta vapaampana, jossain määrin, helsinkiläinen Petr Potchinchtchikov sanoo.

Hän tosin toteaa, että ei ole seurannut venäläistä mediaa kovin paljon, koska siellä puolueettomuuden puute on vielä suurempi.

Potchinchtchikov kokee Suomen median myös lietsoneen vastakkainasetteluja, kuten keskustelua niin sanotusta viidennestä kolonnasta eli ikuisesta kysymyksestä, ovatko Suomessa asuvat venäjänkieliset, entiset tai jopa nykyiset Venäjän kansalaiset luotettavia.

Omat havainnot tärkeitä

Ukrainalaistaustainen Veronika Solovian seuraa uutisia niin suomalaisista, kansainvälisistä kuin ukrainalaisistakin tiedotusvälineistä.

– Sosiaalinen media on minulle erittäin tärkeä, koska en täysin luota ukrainalaisiin uutisiinkaan vaan haluan lukea, mitä ihmiset itse kirjoittavat, Solovian kertoo.
Venäjän median Ukraina-uutisointi ei kerää häneltä kiitosta.

– Se on epätodellista, kuin olisimme palanneet 50 vuotta taaksepäin, Solovian lisää.

Venäläisellä tiedonvälityksellä on myös kannattajansa. Turussa asuva Sergei Nesterov seuraa Ukraina-uutisensa Venäjän mediasta.

Hän arvostelee suomalaista mediaa siitä, ettei suomalaisilla ole riittävästi kirjeenvaihtajia konfliktin keskellä Itä-Ukrainassa.

– Minä uskon niihin tiedotusvälineisiin, joiden kirjeenvaihtajat ovat valmiita riskeeraamaan henkensä ja joskus kuolevatkin välittääkseen informaatiota paikan päältä. Siis venäläiseen mediaan, Nesterov sanoo.

Nesterovin mukaan Suomen mediassa eivät pääse esille positiiviset uutiset Venäjästä. Hän nostaa esimerkiksi Sotšin olympialaisten uutisoinnin.
– Muistan, että pääteema, hitti, ennen olympialaisia oli 50 miljardia korruptioon ja niin edelleen. Mutta kertokaa myös, kuinka loistavat kisat olivat, kuinka erinomaisesti esiintyi Venäjän joukkue!

Lähes puolet ei osannut sanoa

Kyselyn imartelevuutta Suomen median kannalta murentaa se, että lähes puolet vastaajista ei osannut tai halunnut vertailla Suomen ja Venäjän tiedonvälityksen luotettavuutta.

Syitä tähän voi vain spekuloida, sillä kyselyssä ei esitetty mediasta tarkentavia kysymyksiä.

Mahdollista on, että osa vastaajista seuraa vain jomman kumman maan tiedonvälitystä, eikä siten osaa vertailla maiden mediamaisemaa. Taustalla voi vaikuttaa myös skeptisyys mediaa kohtaan ylipäätään.

Turkulainen Victor Blomfeldt katsoo, että tiedotusvälineillä on aina omat agendansa ja parhaan kuvan asioista saa, kun seuraa erilaisia näkökantoja edustavia medioita.
– Tiedotusvälineet tavoittelevat aina tiettyjä tarkoitusperiä, Blomfeldt sanoo.

Tampereen yliopistossa opiskeleva venäläinen Denis Mandrov vaikuttaa hieman pettyneen Suomen mediaan.

– Aiemmin pidin Suomen mediaa objektiivisempana kuin venäläistä mediaa, mutta nyt näen, että se ei ole niin. Suomen tiedotusvälineet noudattavat yleistä linjaa, jossa huonot uutiset Venäjältä saavat näkyvyyttä ja positiiviset uutiset päätyvät mediaan harvoin, Mandrov sanoo.

Mandrovin mukaan Suomen media esimerkiksi ei ole kiinnittänyt huomiota venäläiseen vilkkaaseen ruohonjuuritason poliittiseen liikehdintään.

– On paljon ihmisiä, jotka eivät ole välinpitämättömiä ja yrittävät parantaa maata, vaikka se on erittäin pitkä prosessi, Mandrov sanoo ja korostaa, että kaikki Venäjällä eivät kannata presidentti Putinia.

Viisumivapaudelle ei laajaa tukea

Taloustutkimuksen kyselyssä selvitettiin myös Suomen venäjänkielisten Nato-kantaa. Erityisen yllättävää ei ole se, että selvä enemmistö vastaajista eli 66 prosenttia vastusti läntiseen sotilasliittoon liittymistä ja vain 9 prosenttia kannatti sitä.

Ehkä yllättävämpi tulos on, että hieman yli puolet kyselyyn vastanneista ei kannattanut ajatusta Venäjän ja EU:n viisumivapaudesta.

Viisumivapauden kannalla oli vain vajaa kolmannes vastaajista. Tulos ei siis erityisesti poikkea yleisestä suomalaisesta trendistä.