Iltalehti: Poliisin pizzajahti herättää närää - "se on rasismia"

Iltalehti: Poliisin pizzajahti herättää närää - "se on rasismia" 13.10.2015

Poliisin harmaan talouden vastainen pizzakampanja on saanut sosiaalisessa mediassa osakseen kovaa kritiikkiä.

Poliisi kehotti eilen kansalaisia kiinnittämään huomiota harmaasta taloudesta kieliviin merkkeihin ravintola-alalla.

- Jatkuvasti huomattavan edullisesti tuotteitaan myyvä ravintola toimii luultavasti laittomasti. Esimerkiksi pizzaa ei voi koko ajan myydä alle kuuden euron, Talousrikostutkijat Anne ja Jutta -sivun Facebook-valistusiskun kärki kuului.

Varoitus alle kuuden euron pizzoista herätti tuoreeltaan laajaa huomiota ja myös ärsytystä. Arvostelun aiheet voi jakaa karkeasti kolmeen ryhmään:

1. Poliisi jahtaa isojen kalojen sijasta pieniä. Moni on huomauttanut, että eikö harmaan talouden torjunta kannattaisi pienyrittäjien sijasta kohdistaa vaikkapa suuryritysten kyseenalaisiin verojärjestelyihin.

- Toiset siirtohinnoittelee voittonsa ulkomaille maksamatta veroja, toisten siirto jahdata alle kuuden euron pizzoja, vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö sanaili Twitterissä.

Niinistö liitti twiittiinsä linkin, joka johdattaa kehitysyhteistyön asiantuntijajärjestö Kepan uutiseen McDonalds'in laajasta verokikkailusta.

2. Takapiru ajaa omaa etuaan. Poliisin mukaan harmaata taloutta indikoivaan kriittiseen kuuden euron rajaan johtaneet pizzaa koskevat kustannusarviot on toimittanut matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRa.

Etujärjestö on aiemminkin kampanjoinut halpapizzerioita vastaan, ja se on poliisin vetämän Harmaa talous - musta tulevaisuus -hankkeen yhteistyökumppani.

3. Poliisi ei tunne sanaa sisäänheittotuote. Ravintola-alan tuntijat ovat huomauttaneet, että pizzatarjousten hinnat saatetaan laittaa kannattavuuden näkökulmasta alakanttiin, jotta niiden avulla saadaan tupa täyteen asiakkaita esimerkiksi oluttuoppien äärelle.

4. Pizzajahdissa haisee rasismi. Moni on nostanut esiin sen, että edullisia pizzoja tarjoavat usein ulkomaalaistaustaiset yrittäjät. Miksi poliisi valitsee juuri heidät silmätikukseen?

Juontaja, muusikko, mainostoimistoyrittäjä ja intialaisen ravintoloitsijapariskunnan poika Tino Singh näkee poliisin pizzajahdissa jopa rasistisia piirteitä. Hänestä maahanmuuttajien pyörittämien pizzerioiden halvat hinnat johtuvat ennen kaikkea ahkeruudesta, yhteisöllisyydestä ja säästäväisyydestä.

- Koko mamuperheen ja suvun jäsenten odotetaan osallistuvan perheyrityksen pyörittämiseen, eikä yhteisen elinkeinon edistämisestä lasketa työtunteja tai makseta kiinteitä palkkoja, Singh kirjoittaa pitkässä Facebook-päivityksessään.

- Suuri vääryys, että poliisi ja verottaja käytännössä syyttävät maahanmuuttajayrittäjiä vilpistä. He, jotka eivät saa taustansa, koulutuksensa tai kielitaitonsa takia työtä suomalaisista yrityksistä, ja ovat siksi pakotettuja joko yrittämään tai olemaan kortistossa, ja jotka tekevät korkealla työmoraalilla 12-16 tuntisia työpäiviä tässä taloustilanteessa, syyllistetään taustansa takia Mara ry:n "laskelmien" pohjalta ja viranomaisten toimesta, Singh tiivistää.

- Laki on kaikille sama, ja sitä pitää ylläpitää ja väärinkäytöksistä rangaista, mutta jos yhtä ryhmää ratsataan pelkästään taustansa takia se on rasismia, hän linjaa.

Poliisi vastaa

Tiistain aikana poliisi on yrittänyt toppuutella aiheuttamaansa some-kohua. Talousrikostutkijat Jutta ja Anne -sivun tuoreessa päivityksessä vakuutetaan, että poliisi on kiinnostunut myös harmaan talouden "isoista kaloista."

Poliisi tutkii veroparatiiseja ja suuryritysten tekemiä talousrikoksia
Pyysimme vastausta Keskusrikospoliisilta somessa esitettyihin kysymyksiin jotka koskivat veroparatiiseja ja suuryritysten tekemiä talousrikoksia.
Rikostarkastaja Markku Ranta-ahon mukaan Keskusrikospoliisilla on tutkittavanaan useita suuryrityksiin liittyviä juttuja, joihin liittyy talousrikosepäilyjen lisäksi mm. korruptiota ja veroparatiisien käyttöä. Keskeneräiset esitutkinnat ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niiden sisältöä voi avata tutkinnan kestäessä, koska se vaarantaisi tutkinnan onnistumisen, mahdollistaisi rikoshyödyn piilottamisen ja todisteiden hävittämisen.
"Edellä mainitut jutut ovat varsin pitkäkestoisia tutkittavia, koska niissä joudutaan turvautumaan ulkomailta saatavaan oikeusapuun, jonka antaminen on aina ulkomaisen viranomaisen päätettävissä. Lisäksi jutut ovat tutkinnallisesti ja tunnusmerkistöltään monimutkaisia, kuten esimerkiksi arvopaperimarkkinarikokset, joihin todisteiden hankkiminen on työlästä", kertoo Markku Ranta-aho.
Ranta-aho muistuttaa, että oikeusavun antamista säätelevät paitsi kunkin valtion kansallinen lainsäädäntö, myös kansainväliset ja kahdenkeskiset sopimukset. Lopuksi hän toteaa, että useimmiten tällaiset rikoskokonaisuudet näkyvät julkisuudessa vasta sitten, kun syyttäjä on tehnyt asiassa ratkaisunsa.