keskiviikko 3. helmikuuta 2016

HS: Presidentin puhetta maahanmuutosta luonnehdittiin järeäksi, loistavaksi, kylmäksi ja tulkinnan­varaiseksi

Helsingin Sanomat: Presidentin puhetta maahanmuutosta luonnehdittiin järeäksi, loistavaksi, kylmäksi ja tulkinnan­varaiseksi 3.2.1016
MTV: Puolustusministeri ilahtui Niinistön puheesta: Tätä kantaa perussuomalaiset on edustanut
MTV: SDP:n Rinne hämmentyi presidentti Niinistön puheesta
Ilta-Sanomat: Jari Lindström presidentti Niinistön puheesta: ”Vahva kannanotto”
Ilta-Sanomat: Eero Heinäluoma kummeksui Sauli Niinistön puhetta
MTV: Teija Tiilikainen presidentti Niinistön puheesta: Kyseessä on hälytyskelloja soittava aihe
Yle: "Hämmentävää, yllättävää – tuki kiristyvälle maahanmuuttopolitiikalle, valtiomiesteko,” kommentoivat kansanedustajat Niinistöä
Svenska Yle: Niinistös flyktingtal väckte känslor i Finlandiahuset
Yle: Professori: Presidentin puhe oli uusi avaus
Yle: Presidentti Niinistö valotti puheensa taustoja – "Nyt pitää ottaa opiksi, ettei enää yllätetä"
Uusi Suomi: Näistä Sauli Niinistön ”jäätävistä” sanoista nousi mylläkkä – ”Kuuntelin äimistyneenä”
Iltalehti: Niinistö tuohtui puheensa tulkinnoista
Iltalehti/STT: Kirkon Ulkomaanapu Niinistön puheesta: Köyhä Uganda ottaa vastaan puoli miljoonaa pakolaista
Helsingin Sanomat: Kirkon ulkomaanavussa kauhistuttiin Niinistön puheesta: ”Ihmettelen, jos maailman rikkaimpiin kuuluvalla maalla ei ole varaa auttaa”
Uusi Suomi: Niinistön jyrkkä linja yllätti juhlaväen – ”Mistä tällainen väite on peräisin?”
MTV: Niinistön puhe sai ruusuja ja risuja Suomen europarlamentaarikoilta
MTV: Ajatuspaja: Perverssiä luoda etnisiä ongelmia 50 vuotta vanhaan sopimukseen viitaten
Aamulehti: Antti Rinne: Niinistön puhe voi johtaa negatiivisen keskustelun lisääntymiseen
Iltalehti: Presidentin puhe herättää kritiikkiä ja hämmennystä kansanedustajissa: "Surullisin mielin kuuntelin"
MTV: Iloniemi Niinistön puheesta: Onhan se eräänlainen ohje – presidentti johtaa ulkopolitiikkaa
MTV: Heinäluoma Niinistön puheesta: Presidentti purkaa ahdistustaan
MTV: Presidentin puhe pohdituttaa pappia – "Monta kertaa pohdin keitä nämä Me on?"
Iltalehti: Kanerva vaatii: Presidentin puheeseen reagoitava
Ilta-Sanomat: Sipilä kehuu presidentti Niinistön puhetta: Tolkun ihmisen näkökulma
Yle: Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaat kritisoivat presidentin pitämää puhetta
Vihreä Lanka: Näin Niinistön puhe koveni kuukaudessa – "Emme voi auttaa"

”Tämä oli järeä ja tärkeä kannanotto ja vielä näin arvovaltaisessa ympäristössä. Se oli loistava puhe”, kiitteli puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) presidentti Sauli Niinistön puhetta valtiopäivien avajaisissa.

Jussi Niinistön mielestä puhe oli kansakunnan arvojohtajan vahva kannanotto erityisesti turvapaikanhakijaongelmaan.

”Se oli tiukka, mutta tiukat ovat ajatkin. Presidentti sanoi asiat sillä tavalla, että ne eivät paljon selittelyjä kaipaa. Se oli hyvin selkeä ohje, mitä tulemme tekemään”, hän Niinistö sanoi.

Oppositiopuolueiden edustajat olivat enimmäkseen ihmeissään ja hämmentyneitä presidentin tiukkasävyisestä puheesta.

”Se oli kylmää puhetta”, kansanedustaja Timo Harakka (sd) kiteytti.

”Minusta siinä oli tiukempi sävy kuin hänen aikaisemmissa puheissaan”, Harakan puoluetoveri, kansanedustaja Jutta Urpilainen säesti.

Urpilainen sanoi olevansa presidentti Niinistön kanssa samaa mieltä siitä, että pakolaiskriisiin tarvitaan yhteiseurooppalainen ratkaisu.

”Tätä ei voi ratkaista sillä, että jokainen maa tekee omat kansalliset päätöksensä ja kansalliset ratkaisunsa, vaan tarvitaan yhteiseurooppalainen ratkaisu.”

Urpilaisen mielestä presidentti on oikeassa siinä, että eurooppalaista rajavalvontaa, Frontexia, pitää vahvistaa ja pyrkiä saamaan myöskin Kreikan ja Turkin välinen rajavalvonta kuntoon.

Frontex on Varsovassa sijaitseva Euroopan unionin alainen rajaturvallisuusvirasto, jonka tehtävänä on sovittaa EU:n jäsenvaltioiden välistä rajojen valvontaan liittyvää yhteistyötä.

”Kreikan ja Turkin välinen raja on se, joka tällä hetkellä vuotaa ja missä ihmiskauppa ja salakuljetus ehkä pahiten toimivat”, Urpilainen huomautti.

Presidentti sanoi puheessaan, että useampi, ellei lähes kaikkia maahanmuuton rajoitustoimia on epäilty kansainvälisen oikeuden ja sopimusten vastaisiksi.

”Siitä seuraa, ettei voi tehdä sitä, mitä välttämättä monien mielestä pitäisi tehdä”, hän sanoi.

Kansainvälisiä sopimuksia koskeva osuus herätti kuulijoissa eniten ajatuksia ja kysymyksiä. Joidenkin mielestä se jäi tulkinnanvaraiseksi.

”Pitäisikö meidän ikään kuin todeta, että kansainvälisistä sopimuksista luovutaan tai niitä ei kyetä noudattamaan”, Urpilainen pohdiskeli.

Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan presidentti on puhunut eri yhteyksissä hallituksen kanssa samansuuntaisesti kuin valtiopäivien avajaispuheessaan.

”Kyllä tämänsuuntaisesti on käyty keskustelua.”

Hänen mukaansa kyse on siitä, että ”mitä enemmän on mallioppilas EU:ssa liittyen turvapaikanhakijakriisiin, sitä huonommin sille maalle tulee käymään”.

Jussi Niinistön mielestä oli hyvä, että presidentti keskittyi maahanmuuttovirtaan ja jätti muut asiat, esimerkiksi talouden, vähemmälle huomiolle.

Valtiopäivien avajaisiin Finlandia-talolle kokoontui presidentti Niinistön ja hänen puolisonsa Jenni Haukion, entisten presidenttien Tarja Halosen ja Martti Ahtisaaren, hallituksen, eduskunnan, keskeisten virkamiesten, suurlähettiläiden lisäksi myös elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajia.

”Hyvä puhe. Päällimmäisenä viestinähän oli eurooppalaisen maahanmuuttokysymyksen ratkaisemisen tärkeys. Selvästi hän halusi viestittää tilanteen vaikeudesta, mikä tässä kysymyksessä on ”, kommentoi Niinistön puhetta Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta.

Alahuhtakin pani merkille, että presidentin puhe oli järeämpi kannanotto maahanmuuttokysymykseen kuin aiemmin.

”Kyllä varmastikin näin oli. Hän näkee tilanteen laajasti.”

Talous jäi presidentti Niinistön puheessa tarkoituksella sivuseikaksi. Se ei Alahuhtaa haitannut.

”Puheessa voi aina olla yksi tärkein asia.”

______________________________________


MTV: Puolustusministeri ilahtui Niinistön puheesta: Tätä kantaa perussuomalaiset on edustanut

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) pitää presidentti Sauli Niinistön puhetta valtiopäivien avajaisissa voimakkaana kannanottona maahanmuuttolinjalle, jota perussuomalaiset on edustanut.

Jussi Niinistön mukaan presidentti Niinistö viittasi oikein nykyiseen tilanteeseen, jossa sotaa pakenevien ihmisten kanssa Eurooppaan muuttaa parempaa elämää etsiviä ihmisiä.

Jussi Niinistön mielestä Eurooppa ei kestä tänä vuonna samanlaista siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrää kuin viime vuonna.

______________________________________

MTV: SDP:n Rinne hämmentyi presidentti Niinistön puheesta

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo olevansa ensimmäistä kertaa hämmentynyt presidentti Sauli Niinistön puheesta.

Hänen mielestään puheen saattoi tulkita siten, että presidentti kehotti olemaan noudattamatta kansainvälisiä sopimuksia.

Se on Rinteen mielestä outo lähtökohta. Sen sijaan hänen mielestään sopimuksista voidaan tarvita uudenlaista yhteistä tulkintaa Euroopassa.

Rinne myös muistutti, että Suomessa on työperäisen maahanmuuton säännöt, joita on noudatettava silloin kun tullaan muulla perusteella kuin hädässä hakemaan turvaa.

______________________________________

Ilta-Sanomat: Jari Lindström presidentti Niinistön puheesta: ”Vahva kannanotto”

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps) kehui presidentti Sauli Niinistön puhetta, jossa presidentti pohti ovatko kansainväliset sopimukset enää ajan tasalla nykyisen pakolaiskriisin aikana.
– Se oli vahva kannanotto. Varsinkin se kohta, että rajat ovat tulleet vastaan siinä, mihin meillä on varaa.

Lindström sanoo, ettei presidentin kannanotto tullut yllätyksenä.

– Tämän pitäisi avata silmät niiltä, jotka epäilevät. Hän otti esille kansainväliset sopimukset, perustuslain ja kaiken tämän lainsäädännön. Pitää katsoa, onko se tässä ajassa, onko meillä työkaluja vastaamaan näihin haasteisiin.

______________________________________


Ilta-Sanomat: Eero Heinäluoma kummeksui Sauli Niinistön puhetta

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd) kummeksui presidentti Sauli Niinistön puhetta, jossa presidentti kyseenalaisti sen, sopivatko pakolaisuutta koskevat kansainväliset sopimukset nykytilanteeseen.

– (Osassa puhetta) oli vaikea ymmärtää, mitä hän oikein ajattelee. Sehän on selvää, että tässä maahanmuuttajien joukossa on niitä, jotka hakevat parempaa elämää. Olemme sitoutuneet siihen, että apua tarvitsevia autetaan.

Eräs vaihe puheesta vaivasi Heinäluomaa.

– Kohta joka itseäni vaivasi oli se, jossa puhuttiin, etteivät, myös pakolaisuuteen liittyvät, kansainväliset sopimukset toimisi. Siinä oli vähän henkeä, että ne voitaisiin ohittaa. Rohkenen epäillä, ettei tämä olisi järkevä tie.

______________________________________

MTV: Teija Tiilikainen presidentti Niinistön puheesta: Kyseessä on hälytyskelloja soittava aihe

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen pitää presidentin valtiopäivien avajaisissa pitämää puhetta selkeänä esimerkkinä siitä, miten tärkeänä maahanmuuttopoliittiset kysymykset nähdään yleisesti tällä hetkellä

– Koko puheessa ei oikeastaan käsitelty laajemmin muita aihekokonaisuuksia, mikä viestii siitä, miten tärkeäksi presidentti asian näkee.

Tiilikaisen mukaan on ymmärrettävää, että pakolaisaihe valikoitui puheen kantavaksi teemaksi. Hän olisi kuitenkin toivonut presidentiltä kommentteja myös muista aiheista. Hän kertoo, että etenkin Venäjän ja Lännen suhteiden kehittymisestä jatkossa olisi ollut tärkeää puhua.

– En ollut varmaan ainoa, joka toivoi, että mukana olisi ollut muutama presidentin näkemys myöskin muusta kansainvälisestä ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.

Jotkin puheen kohdista jäivät Tiilikaisen mukaan hieman arvoituksellisiksi.

– Auki jäi esimerkiksi se, mihin hän viittasi sanoessaan, että kaikkia kansainvälisiä velvoitteita ei voi noudattaa, jos aikoo saada parhaan lopputuloksen aikaan. Viittaako hän valtion velvoitteeseen avata ovet turvapaikanhakijoille, vai mistä oli kyse.

Tiilikainen ei kuitenkaan lähde arvioimaan presidentin monitulkintaisten väitteiden ongelmallisuutta, ennen kuin on selvennetty, mitä niillä oikein tarkoitettiin.

– Vaikea tietenkään tehdä sellaista tulkintaa, että presidentti asettuisi kansainvälisten velvoitteiden noudattamista vastaan, tai alkaisi suhtautua niihin skeptisesti. Se olisi pahasti ristiriidassa sen kanssa, mitä hän on muissa yhteyksissä sanonut. On varmaan jokin spesifi kohde, johon hän viittaa, mutta ei lähtenyt sen kummemmin selostamaan.

Tiilikainen kuvailee Niinistön puhetta "alarmistiseksi".

– Kyseessä on hälytyskelloja soittava aihe.

______________________________________

Yle: "Hämmentävää, yllättävää – tuki kiristyvälle maahanmuuttopolitiikalle, valtiomiesteko,” kommentoivat kansanedustajat Niinistöä

Sauli Niinistön puhe nostatti kansanedustajissa juuri sellaisia äärireaktioita, jollaisista presidentti puheessaan varoitti. Vasemmalla ja vihreissä puhe ihmetytti, mutta perussuomalaiset tervehtivät Niinistön puhetta valtiomiestekona

Eduskunnan ainoa maahanmuuttajataustainen kansanedustaja, SDP:n Nasima Razmyar oli hämmentynyt:

– Ensi tunne on hämmennys. En ymmärtänyt, mitä hän oikein tarkoitti. Jos kosketaan todellisia syitä varten tehtyihin kansainvälisiin sopimuksiin, niin ollaan aika häilyvällä tiellä.

– Kun pelotellaan sillä, että on hyviä ja huonoja ihmisiä, niin ei tätä tilannetta ainakaan parannetaan näillä sanoilla, Razmyar pohti valtiopäivien avajaiskahvitilaisuuden tungoksessa.

Vihreiden kansanedustaja Ozan Yanar oli myös ihmeissään valtakunnan päämiehen viestistä:

– Puheessa oli hämmentävää esimerkiksi se kohta, jossa kyseenalaistettiin kansavälisiä sopimuksia. Juuri sopimukset heijastavat suomalaisia ja eurooppalaisia arvoja.

– YK:n pakolaissopimus tai Geneven ihmisoikeussopimus eivät ole todellakaan mitään äärisopimuksia, vaan niissä kehotetaan turvallisia maita käsittelemään apua tarvitsevien hakemuksia, Yanar sanoi.

"Todellinen valtiomiespuhe"

Perussuomalaisten kansanedustajien joukossa presidentin puhe sai suuret kiitokset

– Se oli todellinen valtiomiespuhe, se edusti todella avarakatseisuutta ja rohkeutta kohdata tämän päivän haasteet, kiitteli eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho.

– Se oli paras puhe, mitä yksikään presidentti on minun elinaikanani pitänyt. Hän uskalsi ottaa uuden näkökulman ja uuden rohkeuden tason siihen, miten me kohdataan nämä erittäin suuret ongelmat, Terho sanoi.

Sampo Terho tulkitsi presidentin puhetta niin, että kansainvälisiä sopimuksia voidaan joko muuttaa tai niitä voidaan soveltaa niin, että samalla pidetään yllä Suomen ja Euroopan yhteiskuntarauhaa, vakautta ja talouden kestokykyä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö piti puhetta selkeänä tukena hallituksen kiristyneelle maahanmuuttopolitiikalle.

Sampo Terho ennakoi, että hallitus tekee jo lähiaikoina uusia avauksia, joilla tiukennetaan maahanmuuttopolitiikkaa entisestään.

______________________________________


Svenska Yle: Niinistös flyktingtal väckte känslor i Finlandiahuset

President Sauli Niinistös tal om flyktingsituationen och krav på åtgärder av EU var det naturliga samtalsämnet efter öppnandet av riksmötet på onsdagen i Finlandiahuset.

Många riksdagsledamöter tyckte att presidenten gör rätt i att kräva striktare tag mot dem som inte lider omedelbar nöd, men som av andra orsaker deltar i den ”okontrollerade migrationen”.

Andra var av helt annan åsikt.

-Talet var ju iskallt! utbrast socialdemokraternas Timo Harakka, som tyckte att hotbilderna som Niinistö målade upp är överdrivna.

Vid samlingspartisternas kaffebord fick presidenten beröm för ett modigt och bra tal.

-Han var mycket realistisk. Det var ett förnufttal, sade Anne-Mari Virolainen.

President Niinistö sa att EU ”borde gå in för gemensam gränskontroll, en bromsning av flyttningstrafiken och försnabbade avvisningsprocesser”.

-Visst håller jag med. Och meningen med det är att vi måste hjälpa dem som på riktigt behöver hjälp, sade Virolainen.

Förbryllade känslor

Svenska Folkpartiets ledamöter var inte alldeles nöjda på onsdagen. Eva Biaudet verkade närmast förbryllad.

-Var exakt är det så att det förorsakar för oss oöverkomliga problem att respektera flyktingars och asylsökandes mänskliga rättigheter? frågade Biaudet sig.

De grönas partiordförande Ville Niinistö efterlyste mer positivitet och framåtanda i samhället.

-Folk vill ha känslan av att jag och mina närmaste kan ha det bättre i morgon. Om vi får en sådan stämning kan atmosfären kring de asylsökande också bli bättre.

Av presidentens tal och diskussionerna efteråt gick största delen åt till att dryfta flyktingsituationen. Det betyder ändå inte att riksdagens arbete i övrigt skulle vara fritt från utmaningar under våren.

Förhandlingarna på arbetsmarknaden och förvaltningsreformen diskuterades också av många i Finlandiahuset.

______________________________________

Yle: Professori: Presidentin puhe oli uusi avaus

Presidentti Sauli Niinistön keskiviikkoinen puhe oli uusi avaus kansainvälisiä säännöksiä ja velvoitteita koskevassa keskustelussa, arvioi valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen Turun yliopistosta.

Niinistö totesi valtiopäivien avajaisissa, että kansainväliset säännökset ovat syntyneet ja niiden tulkinta on kehittynyt aivan toisenlaisissa olosuhteissa kuin nyt. Hän sanoi olevansa varma, että kansainvälisten ja niihin perustuvien kansallisten säädösten sisältö olisi olennaisesti tiukempi, jos niitä tehtäisiin tänä päivänä.
– Se on yllättävää, että tässä [Niinistön puheessa] nousi aika selvästi kysymys Suomen kansainvälisistä velvoitteista ja siitä, miten niihin tulisi suhtautua, professori Viljanen kommentoi Niinistön puhetta.

Viljasen mukaan perusajattelu on Suomessa ollut, että kansainväliset velvoitteet otetaan hyvin vakavasti ja niitä noudatetaan.

– Suomi ei kuulu niiden maiden joukkoon, jossa kansainväliset sopimukset ovat vain poliittisia julkilausumia. Meillä on selkeästi katsottu, että niillä on oikeudellinen status.

– Tässä avautuu sellaisia näkökohtia, jotka voivat… Jos tätä keskustelua jatketaan, voi nousta uudentyyppisiä kysymyksiä siitä, miten kansainvälisiin, erilaisiin sopimuksiin ylipäätään suhtaudutaan, Viljanen pohtii Ylelle.
Pyyhitäänkö kansainvälisillä sopimuksilla kohta pöytää? Ei, vastaa Viljanen ja sanoo, että kansainväliset sopimukset ovat ainoa tapa "reagoida kansainvälisesti tiettyihin toimiin".

Eri kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat syntyneet toisen maailmansodan kokemusten valossa, Viljanen muistuttaa. Hänen mukaansa kansainväliset sopimukset ovatkin etenkin pienelle valtiolle tärkeä keino huolehtia tietyistä oikeudellisista vähimmäistakeista.

______________________________________

Yle: Presidentti Niinistö valotti puheensa taustoja – "Nyt pitää ottaa opiksi, ettei enää yllätetä"

Presidentti Sauli Niinistö kertoo nostaneensa valtiopäivien avajaispuheensa pääteemaksi turvapaikanhakijatilanteen, koska muuttoliike ei näytä olevan päättymässä, vaan sen on arvioitu päinvastoin kiihtyvän entisestään.

– Olemme puhuneet syksyn aikana, että meidät on tavan takaa yllätetty. Nyt pitää ottaa se ainakin opiksi, ettei enää yllätetä, Niinistö sanoi toimittajille valtiopäivien virallisten avajaisten jälkeen pidetyssä kahvitilaisuudessa.

Niinistö kertoi saaneensa moitteita viime elokuussa suurlähettiläspäivillä pitämästään puheesta.

– Siinä oli aika paljon samoja elementtejä kuin tänään. Tosin se oli vähän ennakoiva. Joskus on vähän vaarallista sanoa ensimmäisenä asioita. Sen huomasin silloin, Niinistö pohti.

Niinistö arvioi hetkeä aiemmin pitämässään puheessa muun muassa, että pakolaisia koskevat kansainväliset säännökset ovat ajasta jäljessä. Hän sanoi puheessaan myös, että jossain vaiheessa on tunnustettava, että emme kykene täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita.

– Totesin tarkkaan ottaen niin, että juuri tässä ja nyt voi olla vaikea täyttää kaikkia velvollisuuksia. Siis juuri tässä ja nyt välittömästi, Niinistö painotti kahvitilaisuudessa.

Presidentiltä kysyttiin, tarkoittiko hän puheessaan, että Suomen ei pitäisi enää noudattaa kansainvälisiä sopimuksia. Niinistö kiisti jyrkästi tarkoittaneensa tätä.

– En minä ole mitään siitä puhunut, en todellakaan. Tämä alkaa mennä taas siihen pilkun vääntämiseen joka kohtaan, presidentti kivahti.

– Se on hieno harrastus, mutta sanon vaan, että itse asian suhteen siitä ei ole mitään apua. Päinvastoin, hän jatkoi.

______________________________________

Uusi Suomi: Näistä Sauli Niinistön ”jäätävistä” sanoista nousi mylläkkä – ”Kuuntelin äimistyneenä”

– Jokainen, joka osaa sanoa sanan ”asylum”, turvapaikka, pääsee sisään Eurooppaan ja Suomeen, sanoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa.

– Jossain vaiheessa jonkun on tunnustettava, että emme kykene, juuri tässä ja nyt, täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita, hän jatkoi myöhemmin.

– Kansainväliset säännökset ovat syntyneet ja niiden tulkinta on kehittynyt aivan toisenlaisissa olosuhteissa. Olen varma, että jos kansainvälisiä ja niihin perustuvia kansallisia säädöksiä tehtäisiin vasta nyt, niiden sisältö olisi olennaisesti tiukempi, mutta ne silti pitäisivät kiinni ihmisoikeuksista ja auttaisivat hädässä olevia.

Muun muassa nämä sanat presidentin avajaispuheessa ovat kuohuttaneet etenkin poliitikkoja keskiviikkona, vaikka Niinistö kiirehti tuoreeltaan korostamaan, ettei hän ehdota Suomelle kansainvälisistä sopimuksista luistamista. Verkkouutisten mukaan Niinistö selvensi puheensa jälkeen, että hän halusi lähinnä todeta sopimusten noudattamisen käyneen EU:n jäsenmaille vaikeaksi.

Useat poliitikot ovat ottaneet sosiaalisessa mediassa kantaa presidentin sanoihin. Moni kiittäen, moni arvostellen.

– Kuuntelin presidentin jäätävää puhetta äimistyneenä. Presidentti hyökkäsi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia vastaan ja ehdotti ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisesta luopumista, kirjoittaa vihreä kansanedustaja Emma Kari julkisessa Facebook-päivityksessään.

– Presidentti sanoi myös, että ihmisoikeussopimukset ovat vanhentuneita eikä sellaisia enää nykyaikana tehtäisi. Niin, YK:n ihmisoikeussopimus solmittiin aikana, jolloin viimeksi olimme tällaisen humanitaarisen kriisin keskellä. Erona oli se, että silloin eurooppalaiset olivat ne, jotka tarvitsivat apua. Silloin pakenivat valkoihoiset kristityt, Kari jatkaa arvostelua.

Myös muun muassa Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg kertoo Helsingin Sanomille seuranneensa presidentin puhetta "lähinnä kauhistuneena".

Entinen ulkoministeri, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) on ymmärtäväisempi. Hän kertoo puheen hämmentäneen monia, mutta arvioi, että presidentti ei tarkoittanut sitä, että Suomen tulisi sivuuttaa ihmisoikeussopimukset.

– Olemme ymmärrettävästi ja oikeutetusti turhautuneet siihen, että turvapaikanhakijoista iso ja ehkä suurinkin osa on liikkeellä muista syistä kuin kansainvälisten sopimusten mukaisen suojelutarpeen vuoksi. Pyrkimys tämän virran hallitsemiseen ei kuitenkaan voi perustua ihmisoikeuksien kieltämisen tai minkäänlaisen vihapuheen tai väkivallan epäsuoraankaan hyväksyntään, eikä se saa vaarantaa yhdenkään suojelun tarpeessa olevan pakolaisen turvallisuutta, Tuomioja katsoo julkisessa Facebook-kirjauksessaan.

Tuomioja toteaa, että ”kansainvälisiä sopimuksia on tietenkin tarpeen mukaan voitava tarkistaa, kehittää ja muuttaa”.

– Pakolaissopimukseen ei tule puuttua, mutta on tarpeen edellyttää Euroopan unionilta tehokkaampaa ja johdonmukaisempaa yhteistä ja yhtenäistä turvapaikan hakijoiden käsittelyä sekä yhteistä vastuunkantoa, sen sijaan että ongelmia koitetaan siirtää rajalta toiselle nykyistenkin sopimusten ja direktiivien vastaisesti, hän kirjoittaa.

EU:n yhteisten ratkaisujen tärkeyttä korosti myös Niinistö puheessaan.

– On väläytelty myös kansainvälisten pakolaissopimusten muuttamista. Se tie on hidas ja tuskin tuottaa ratkaisua akuuttiin tilanteeseen, Niinistö arvioi.

– Eurooppa hakee edelleen tasapainon ratkaisua. Nyt monet hallitukset tekevät sitä omin päin, ja vain kohdaltaan tai uhitellakseen ja pelotellakseen. Jossain vaiheessa jonkun on tunnustettava, että emme kykene, juuri tässä ja nyt, täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita. Siitähän noissa kansallisissa ehdotuksissa on enimmäkseen kyse. Parasta on tunnustaa tosiasiat, ja parasta, että tunnustuksen antaa EU ja ryhtyy yhteisen rajavalvonnan, muuttoliikkeen hidastuttamisen ja nopeutettujen käännytysten tielle ja sitä kautta raivaa turvan tilaa pahimmassa hädässä oleville, Niinistö vetosi.

Kuitenkin Niinistö väläytti valintaa sen välillä, suojataanko eurooppalaisia arvoja ja todellisia hädänalaisia vai "suojataanko ahtaan tarkasti kansainvälisiä velvoitteita muista seuraamuksista välittämättä".

Emma Karin mukaan ”lienee sanomattakin selvää, että eräässä eduskuntaryhmässä tunnelma oli korkealla”. Muun muassa perussuomalaisten maahanmuuttokriittinen kansanedustaja Laura Huhtasaari ylistääkin Niinistön puhetta Puheenvuoron blogissaan.

– Meillä on tolkun presidentti, Huhtasaari kiittelee.


______________________________________

Iltalehti: Niinistö tuohtui puheensa tulkinnoista

Maahanmuuttotaustaiset kansanedustajat ihmettelivät keskiviikkona ääneen presidentti Sauli Niinistön puhetta.

Valtiopäivät avannut Niinistö puhui harvinaisen suorasanaisesti maahanmuuton ongelmista.

- Eurooppa ei pitkään enää kestä hallitsematonta kansainvaellusta. Sietorajan ylittyminen romahduttaa arvojärjestelmäämme. Käy niin, että pyrkimys hyvään tuottaa kaikille pahaa, Niinistö sanoi.

- Jossain vaiheessa jonkun on tunnustettava, että emme kykene, juuri tässä ja nyt, täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita.

Presidentti kuvaili, miten kansainväliset sopimukset, EU-direktiivit ja kansalliset lait lähtevät siitä, että kaikkia hädässä olevia autetaan.

- Käytännössä se toteutuu niin, että jokainen, joka osaa sanoa sanan "asylum", turvapaikka, pääsee sisään Eurooppaan ja Suomeen, sana tuottaa tavallaan subjektiivisen oikeuden ylittää raja.

Niinistö arvioi, että jos säädöksiä laadittaisiin vasta nyt, niistä tulisi paljon tiukempia.

Herätti ihmetystä

Kansanedustaja Ozan Yanar (vihr) ihmetteli presidentin ajatusta, että maahanmuutto uhkaisi länsimaista arvojärjestelmää. Hänen mielestään väitteelle ei ole perusteita.

Yanar puolustaa tulijoiden oikeutta hakea turvapaikkaa.

- Sen pitäisi olla universaali ihmisoikeus, että ihmiset voivat hakeutua turvallisiin maihin ja jättää hakemuksensa. Viranomaiset sitten arvioivat, tarvitseeko henkilö suojelua.

Yanar kummasteli myös sitä, että Niinistö epäsuorasti kyseenalaisti kansainväliset sopimukset.

- Kansainväliset sopimukset eivät sisällä mitään ääriajatuksia, vaan ihan humaaneja ajatuksia siitä, että ihmisiä pitää auttaa. Jos Suomeen syttyisi sota, niin kai me haluaisimme, että meitä autettaisiin.

Presidentti tuohtui

Presidentti suorastaan tuohtui epäilystä, että hän olisi ehdottanut Suomen sanoutuvan irti kansainvälisistä sopimuksista.

- EU:n pitäisi tunnustaa se, että juuri tässä ja nyt ei ehkä kyetä kaikkia velvoitteita täyttämään. Ja sitten lieventää seuraamuksia mahdollisimman paljon, Niinistö kiteytti sanomaansa.

Jos maahantulijoiden määrää joudutaan vähentämään, tulisi Niinistö joukosta löytää entistä paremmin todellista suojelua tarvitsevat. Ja esimerkiksi Turkkiin odottelemaan jäävien olosuhteita pitää parantaa.

Kovaa tulkintaa

Kansanedustaja Nasima Razmyar (sd) ihmetteli, mitä Niinistö oikein haki puheellaan.

- Olen aikaisemmin pitänyt hänen puheistaan erittäin paljon. Tämä ei kuulu siihen osastoon.

Razmyar muistutti, että puhe valtiopäivien avajaisissa on yksi presidentin suurimmista ulostuloista koko vuoden aikana.

- On iso arvovalinnan paikka, mitä hän nostaa puheessaan esiin.

Razmyar ihmetteli myös Niinistön tapaa puhua kansainvälisistä sopimuksista.

- Niin kauan kuin sopimukset ovat voimassaolevia, niin niistä irtautuminen tai sen sanominen, että niitä voisi tulkita eri tavalla, niin se on presidentiltä tosi kovaa tulkintaa.

Myös Amnesty Internationalin ja Kirkon ulkomaanavun johdon edustajat paheksuivat presidentin puhetta.

______________________________________

Iltalehti/STT: Kirkon Ulkomaanapu Niinistön puheesta: Köyhä Uganda ottaa vastaan puoli miljoonaa pakolaista

Presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivän avajaisissa on herättänyt kummastusta järjestökentässä.

Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg totesi Facebookissa olevansa tyrmistynyt presidentin lausunnosta.

Hembergin mukaan vauras Suomi on pakolaiskysymyksessä täysin eri asemassa kuin suuret pakolaisten vastaanottajamaat, kuten Uganda tai Etiopia.

- Jos maailman köyhimpiin valtioihin kuuluva Uganda pystyy vastaanottamaan puoli miljoonaa pakolaista vuodessa ja antamaan palaajille maatilkun, miksi me emme pysty antamaan edes minimiä, Hemberg kysyi.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International huomautti Twitterissä, että Niinistö näyttää kyseenalaistavan kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet. Järjestö huomauttaa, ettei rajojen sulkeminen ja sitoumuksista lipsuminen ratkaise pakolaiskriisiä.

Åbo Akademin valtiotieteen professori Göran Djupsund piti Niinistön puhetta uutena merkkinä siitä, että Suomen linja turvapaikanhakijoita kohtaan on kiristymässä.

Tästä oli merkkejä myös entisen presidenttiehdokkaan, vihreiden kansanedustajan Pekka Haaviston haastattelussa Ylellä, Djupsund sanoi.

- On tapahtunut merkittävä siirtyminen kohti tiukempaa linjaa. Arvoissa on tapahtunut suoranainen maanjäristys.

Puhe saattaa Djupsundin mukaan vahvistaa kovimpia populistisia asenteita.

- Kuinka mukavaa katupartioiden ja kovimman linjan perussuomalaisten kannalta. He voivat nyt puheita kirjoittaessaan vedota suoraan presidenttiin, Djupsund sanoi.

______________________________________

Helsingin Sanomat: Kirkon ulkomaanavussa kauhistuttiin Niinistön puheesta: ”Ihmettelen, jos maailman rikkaimpiin kuuluvalla maalla ei ole varaa auttaa”

Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg sanoo kauhistuneensa presidentti Sauli Niinistön valtiopäivien avajaisissa pitämästä puheesta. Niinistö sanoi puheessaan muun muassa, ettei Suomella ja Euroopalla ole varaa auttaa kuin kaikkein kovimmassa hädässä olevia turvapaikanhakijoita.

”Seurasin puhetta lähinnä kauhistuneena ja hämmentyneenä”, Hemberg sanoo HS:lle.

”Puheen tunnelma oli mielestäni kummallinen. Olemme yksi maailman rikkaimpia maita, jos meillä ei ole varaa auttaa, niin olen hyvin hämmentynyt. Toivon, ettei suurimman osan arvomaailma ole sellainen, ettei haluta auttaa muita.”

Niinistö sanoi puheessaan myös, että nykyinen turvapaikanhakujärjestelmä mahdollistaa järjestelmän hyväksikäytön.

”Jokainen, joka osaa sanoa sanan ’asylum’, turvapaikka, pääsee sisään Eurooppaan ja Suomeen. Vailla mitään oikeaa perustettakin saa täyden, vuosiakin kestävän tutkinnan, ja pystyy sen jälkeen välttämään pakkotoimia, elleivät turvapaikan edellytykset täytykään, ja siis jäämään sinne, minne väärin perustein tuli”, Niinistö sanoi.

Hembergin mielestä Niinistön näkemys on outo.

”Ihmisten liikkeellelähdön motiivien epäileminen on mielestäni aika kummallista. Kuuntelin eilen yhtä irakilaisrouvaa, joka kertoi tulleensa raiskatuksi kotimaassaan. Ei minulle tullut sellaista oloa, että minulle syötetään tässä jotain fuulaa.”

Hemberg uskoo Niinistön puheen kiristävän Suomen maahanmuuttopolitiikkaa. Hänen mielestään puheen pitopaikka eduskunnan kevätkauden avaavissa valtiopäivien avajaisissa on symbolisesti erittäin tärkeä.

”Kun presidentti pitää tällaisen puheen, niin se on hänen ohjaustaan päättäjille, että ottakaa tiukka linja, epäilkää kaikkea ja vetäkää rajat kiinni. Kaikki merkit viittaavat siihen, että kiristyksiä tulee”, Hemberg sanoo.

”Tämä on arvo ja asennekysymys. Olisin odottanut jotain toisenlaisia sisältöjä. Etenkin kun meitä on autettu silloin, kun olemme apua tarvinneet.”

Myös Suomen pakolaisavussa Niinistön puhetta seurattiin alakuloisissa tunnelmissa.

”Tuntuu, että suomalaispäättäjiä pelottaa maahanmuutto. Nyt, kun rasismi on tullut katupartioiden ja muiden kautta näkyväksi, niin julkisuudessa näyttää siltä, että koko kansa olisi peloissaan tästä asiasta”, sanoo Suomen pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.

”Presidentiltä voi odottaa arvojohtajuutta, jossa ihmisoikeudet ovat keskeisesti mukana. Tämä on tärkeää erityisesti tällaisella hetkellä.”

Niinistö sanoi puheessaan, että kansainvälisissä pakolaisia koskevissa sopimuksissa olisi päivittämisen varaa. Niinistö toivoi EU:n tunnustavan, että sopimusten vaatimukset ovat nykyisellään liian tiukkoja.

”Niinistön esiin nostamissa asioissa unohtuu se, että kun näitä sopimuksia toisen maailmansodan jälkeen tehtiin, niissä haluttiin suojella eurooppalaisia eli meitä itseämme. Mielestäni on ristiriitaista, että oikeuksia suojelun hakuun halutaan kiristää, kun asia koskee muualta tulevia”, Väkiparta sanoo.

Suomen pakolaisapu on Niinistön kanssa samaa mieltä siinä, että sopimuksia pitäisi päivittää. Järjestö toivoo, että pakolaissopimuksessa huomioitaisiin esimerkiksi ilmastonmuutos ja seksuaalisen suuntautuneisuuden aiheuttama vaino.

Suomen pakolaisapu on Niinistön kanssa samaa mieltä myös siitä, että maahanmuutto on paikoin hallitsematonta ja että asiaan liittyy ongelmia. Väkiparran mielestä osasyy tilanteeseen on, että lähtömaita lähellä olevat pakolaisleirit ovat täynnä.

”YK on jo pitkään varoittanut, että ottakaa näitä ihmisiä vastaan tai he lähtevät itse liikkeelle. Nyt niin on sitten käynyt.”

______________________________________

Uusi Suomi: Niinistön jyrkkä linja yllätti juhlaväen – ”Mistä tällainen väite on peräisin?”

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön puhe aiheutti hämmennystä valtiopäivien avajaisissa. Niinistö puhui suorasanaisesti turvapaikanhakijailmiöstä.
Oppositiopuolue vihreiden kansanedustaja Ozan Yanar oli ihmeissään Niinistön puheesta.

–Puhe oli aika hämmentävä. Esimerkiksi se kohta, että maahanmuutto jotenkin romahduttaisi meidän arvojärjestelmää. Pidin sitä hyvin outona. Mistä tällainen väite on peräisin? Yanar sanoi Uudelle Suomelle valtiopäivien avajaisissa.

Niinistö totesi puheessaan, että ”Eurooppa ei pitkään enää kestä hallitsematonta kansanvaellusta” ja että ”sietorajan ylitys romahduttaa arvojärjestelmäämme”.

Presidentti myös sanoi, että ”useimpia, ellei lähes kaikkia rajoitustoimia on epäilty kansainvälisen oikeuden ja sopimusten vastaiseksi”. Hän totesi myös, että on väläytelty kansainvälisten pakolaissopimusten muuttamista. Yanar ihmetteli tätä toteamusta.

–Sen pitäisi olla aika normaalia, että hädässä olevia ihmisiä pitäisi auttaa. Se, että ihminen tulee pyytämään turvapaikkaa, se on ihan universaali oikeus ja sitten meidän viranomaiset arvioi, onko henkilöllä edellytyksiä siihen. Kyllä olen sitä mieltä, että siitä pitäisi pitää kiinni, Yanar sanoi.

Hänen mielestään pitäisi luoda turvalliset reitit tulla Eurooppaan, jotta ihmisiä ei hukkuisi matkalla. Myös pakolaiskiintiötä voitaisiin hänen mukaansa nostaa.

Yanar ihmettelee myös Niinistön lausahdusta, että kaikki, jotka osaavat sanoa ”asylum” eli turvapaikka, pääsevät Eurooppaan sisään.

–Aikamoista. Pidän outona. Aikamoista retoriikkaa. Jos joku tarvitsee apua, vastaanotetaan hänen hakemuksensa ja katsotaan, onko hänellä edellytyksiä kansainväliseen suojeluun. Tämän pitäisi olla ihan ykkösjuttu ihmisoikeuskysymyksissä. Olen aika huolissaan, että tällaisia aika perustavaa laatua olevia juttuja kyseenalaistetaan, Yanar kommentoi.

Hän korosti, että turvapaikanhakijoita ei saisi leimata rikollisiksi, vaikka paljastuisi, että heidän joukossaan on rikollisia.

–Rangaistukset rikollisille, ei koko viiteryhmälle, hän sanoo.

Hallituspuolue kokoomuksen kansanedustaja Antti Häkkänen puolestaan kehui Niinistön puhetta.

–Kyllä se oli valtiomiesmäinen puhe. Siinä tuli kaksi keskeistä asiaa: talous- ja pakolaiskysymykset. Olen samaa mieltä siinä, että nyt pitää aika tarkkaan katsoa pakolaisvirran osalta, että voivatko kansainväliset sopimukset ja muut tosiasiassa oikeasti estää näin paljon sellaisia toimenpiteitä, joita EU:ssa yhdessä valtiot haluaisivat toteuttaa, Häkkänen sanoi Uudelle Suomelle valtiopäivien avajaisissa.

–Jos järkeviä ratkaisuja estävät kansainvälisten sopimusten nykyinen tulkintakäytäntö, niin onko niitä sopimuksia myös ylitulkittu? Ennen kaikkea se oli hyvä viesti Niinistöltä, että EU:n pitää yhdessä löytää ratkaisut näihin pakolaiskysymyksiin. Tämä oli erittäin realistinen puhe, hän totesi.

Häkkäsen mielestä oli hyvä, että presidentti Niinistö sanoi suoraan, että Euroopan maat eivät pysty auttamaan kaikkia.

–Tänne olisi periaatteessa miljoonia tulijoita. Meidän pitää löytää kestävä ratkaisu. Kestävä ratkaisu ei ole se, että annetaan tilanteen vain olla kuin ajopuu ja väkeä tulee koko ajan ja jokainen joka osaa sanoa, että ”turvapaikka” rajalla, pääsee tänne vaikka perusteita ei olisi, Häkkänen sanoi.

Häkkäsen mielestä nyt pitääkin sanoa suoraan, että ei voida olla sinisilmäisiä. Hän uskoo, että Niinistö viittasi puheessaan myös tilannekuvan muuttumiseen pakolaiskriisissä kun turvapaikanhakijoita tuleekin Euroopan reittien sijaan Venäjältä.

–Nimenomaan aistin Saulin puheesta pitkään hänet tunteneena, että hän nimenomaan viittasi ja vihjasi tähän, että nyt tässä pitää ottaa järeät työkalut, ei mitään sinisilmäisyyttä, tähän pakolaiskriisin hoitoon, koska jos Venäjän raja alkaa vuotaa, se on ensisijaisesti Suomeen, ei enää pitkän kauttakulun tuloksena tuolta Tornion kautta, Häkkänen sanoi.

Hän arvioi, että Suomi voi joutua pyytämään muulta Euroopalta yhteisiä taakanjakomekanismeja ja kiintiöitä, jos turvapaikanhakijoita tulee enemmänkin itärajan yli.

–Siinä mielessä Niinistön huomio, että nyt tämä on otettava äärimmäisen vakavasti, ja äärimmäisen realistisesti, koska jos Venäjä-kuvio alkaa räjähtää meidän käsiin, niin se on meidän ongelma ensisijaisesti, Häkkänen totesi.

Puheen jyrkkyys iso yllätys

Oppositiopuolue SDP:n kansanedustaja Timo Harakka ja politiikan tutkija Erkka Railo pitivät Niinistön puhetta yllättävänä.

–Tasavallan presidentti on sellaisessa asemassa, että hän voi joko lisätä kansalaisten pelkoja tai lieventää kansalaisten pelkoja. Hän ikävä kyllä valitsi tämän ensimmäisen tien. Me ei saatu lainsäätäjinä minkäänlaisia eväitä tai ratkaisuja, mutta kyllä kuultiin, minkälainen uhka, vaara ja vahinko maahanmuutto Suomelle on. Tätä puhetta on mielestäni kuultu jo ihan riittävästi. Olisi ollut erittäin toivottavaa, että hän olisi esittänyt rakentavia ratkaisuja, Harakka sanoi Uudelle Suomelle.

Hänen mielestään oli ”vahvaa liioittelua”, kun presidentti Niinistö kertoi, että turvapaikanhakijatilanne on uhka Euroopan unionille ja vaara länsimaiselle arvojärjestelmälle.

–Se on suorastaan vahingollista puhetta, koska ei meidän länsimaiset arvomme ole mitään vitriiniesineitä, jotka joku voi tulla särkemään tai varastamaan, Harakka totesi.

Railon mielestä Niinistön puhe erottui hänen edellisistä puheistaan.

–Kyllä tämä oli jyrkempi puheenvuoro, jota hän on aikaisemmin puhunut. Tässä korostui hyvin voimakkaasti maahanmuutto, mikä oli mielestäni yllättävä valinta ottaen huomioon, että ei mielestäni maahanmuutto tai turvapaikanhaku ole niin iso ongelma kuin mikä kuva tästä puheesta syntyi. Esimerkiksi talousongelmia on syytä pitää paljon suurempina ongelmina. Siinä mielessä tämä puhe oli hieman yllättävä, Railo sanoi.

–Siinä voi nähdä halutessaan sen, että linja on hiukan muuttunut kun äänenpainot presidentillä jyrkkeni, hän totesi.

Railo ja Harakka ihmettelivät myös puheen tyyliä. Puhe tuntui heidän mielestään olleen osoitettu suoraan kansalaisille, ei kansanedustajille, jotka olivat yleisössä.

–Muutama toimittaja tässä arveli, että tämä olisi presidentinvaalikampanjan avauspuhe. Siitä näkökulmasta tuntuu ihan järkeenkäypältä, että hän halusi vahvasti paaluttaa sen, että hän edustaa tällaisia arvoja, Harakka sanoi.

______________________________________

MTV: Niinistön puhe sai ruusuja ja risuja Suomen europarlamentaarikoilta

Turvapaikanhakijat ovat Euroopassa rajujakin mielipiteitä herättävä aihe, Euroopan parlamenttia myöten. Suomalaiset europarlamentaarikot sekä kiittelevät että arvostelevat presidentti Sauli Niinistön puhetta.

Sosiaalidemokraattien Liisa Jaakonsaari sanoo arvostavansa puhetta, mutta muistuttaa, että Euroopassa on varauduttava siihen, että ihmisiä on liikkeellä useista syistä Euroopan lähialueilla. Hän muistutti Viron presidentin Toomas Hendrik Ilveksen eilen Euroopan parlamentissa Strasbourgissa pitämästä puheesta.

– Hän sanoi, että Eurooppa on kestänyt pahempaankin. Vuonna 1946 Saksaan siirtyi 12 miljoonaa ihmistä, jotka olivat lähteneet tai lähetetty liikkeelle rautaesiripun takaa, ja Saksan sisäinen muuttoliike oli useita miljoonia ihmisiä. Kyllä Eurooppa kestää, jos siihen on poliittista halua.

Keskustalainen Anneli Jäätteenmäki ja kokoomuksen Petri Sarvamaa kehuivat puhetta.

– Se oli tasapainoinen ja tosiasiat tunnustava. Presidentin puhe isolla P:llä, ja hänhän sanoi, että hädänalaisia tulee auttaa, Jätteenmäki sanoo.

"Päätösten toteutus puuttuu"

Jäätteenmäen mielestä Eurooppaan tulevat haastavat eurooppalaisia arvoja. EU:n on etsittävä yhteisiä ratkaisuja, hän sanoo.

– Esillä ovat olleet esimerkiksi rahan antaminen pakolaisleireille ja rajavalvonta, mutta kumpikaan näistä EU:n päätöksistä ei ole vielä toteutunut, hän toteaa.

Sarvamaa uskoo että kriisi selätetään ja sanoo, että EU on jo reagoinut viime vuonna. Jos EU on hidastellut, niin ovat myös jäsenmaat, koska yhteistä näkemystä niiden välillä ei ole.

"Saksa toimii pian"

– Suuret ratkaisevat toimenpiteet tulevat suurten maiden toimesta. Veikkaan että Saksa lähiviikkoina tai kuukausina ilmoittaa radikaaleista toimista rajojensa suhteen. Jos ja kun Saksa ryhtyy sulkemaan rajojaan, se heijastuu välittömästi muihin jäsenvaltioihin, ja lisää painetta (turvapaikkakysymyksen) nopeaan käsittelyyn, Sarvamaa pohtii.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho katsoo, että Euroopan suurin ongelma ei ole rajavalvonta, vaan se, ettei unionissa ole yhteistä poliittista näkemystä maahanmuutosta.

"Kylmästi pitää käännyttää"

– Euroopan pitäisi kylmästi käännyttää kaikki laittomasti (Eurooppaan) yrittävät, palauttaa jo tulleet leireille ja käyttää humanitaariset resurssit leirien olojen kohentamiseen, jotta ihmisillä vähemmän tarvetta Eurooppaan, Halla-aho toteaa.

Vihreiden Heidi Hautala sanoo olevansa surullinen Niinistön puheesta.

Hän otti esiin Suomen melko hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka turvapaikka-hallinto toimii, kun siihen on laitettu resursseja. Hän myös tarttui Niinistön puheen kohtaan Syyrian tilanteen poliittisesta ratkaisemisesta.

"Rauhanrakentajan hetki nyt"

– Kun Suomi pitää itseään edelleen ilmeisesti yhä rauhanrakentamisen suurvaltana, niin nyt jos koskaan Suomen panosta tarvittaisiin. Onko Suomi tehnyt kaiken minkä se voi? Luulen, että se voisi tehdä enemmän. On puututtava perimmäisiin syihin, jotka ajavat ihmisiä kotiseuduiltaan, ja kehitysyhteistyö on siinä aivan uudessa arvossa. Siihen Suomenkin tulisi satsata sen sijaan, että varoja on nyt lyhytnäköisesti vähennetty, Hautala pohtii.

______________________________________

MTV: Ajatuspaja: Perverssiä luoda etnisiä ongelmia 50 vuotta vanhaan sopimukseen viitaten

Kahden ajatuspajan toiminnanjohtajilta kysyttiin MTV Uutisten netin erikoislähetyksessä ratkaisuehdotuksia, joilla sekava maahanmuuttotilanne saataisiin hallintaan.

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos sanoo, että Eurooppaan ei otettaisi lisää ihmisiä kolmannesta maailmasta.

-Jos halutaan auttaa siellä olevia ihmisiä niin esimerkiksi Turkissa on laajoja pakolaisleirejä, jonne voidaan ohjata sellaiset resurssit mitä meillä on varaa, Grönroos toteaa.

Grönroosin mukaan etnisten konfliktien leviämistä maahanmuuton kautta pitää pyrkiä estämään.

-Lähi-Idässä on epävakautta ja sisällissotia kun etniset ryhmät eivät tule keskenään toimeen. Se on kaikkein perversseintä, jos me johonkin 50 vuotta sitten tehtyyn pakolaissopimukseen viitaten luodaan Eurooppaan samoja etnisiä ongelmia, Grönroos kommentoi.

Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen puolestaan toteaa, että vastaanottokeskuksissa ja pakolaisleireillä olevien ihmisten työllistäminen olisi tärkeätä.

Pursiainen pohtii lisäksi, että pitkällä aikavälillä muuttoliikeistä on paljon hyötyä.

-Työperäisen maahanmuuton lisämistä pitäisi vakavasti tarkastella. Maailma rikastuu kun tällaista muuttoliikettä tapahtuu.

Isoimmaksi haasteeksi Pursiainen toteaa sen, että köyhät maat pitäisi saada rikastumaan.

______________________________________

Aamulehti: Antti Rinne: Niinistön puhe voi johtaa negatiivisen keskustelun lisääntymiseen

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne ei sulattanut tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheen jyrkkää sävyä.

– Olen ensimmäisen kerran presidentti Niinistön puheesta hämmentynyt. Minulle ei avautunut hänen retoriikkansa sisältö. Jos tasavallan presidentti toteaa, että sana turvapaikka, asylum (eng.), turvapaikan hakeminen siis, tarkoittaa subjektiivista oikeutta Eurooppaan, se on aika kovaa retoriikkaa tässä tilanteessa, Rinne kritisoi.

Presidentti Niinistö kyseenalaisti puheessaan kansainvälisen oikeuden käytännön, jonka nojalla ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa toisesta maasta.

– Käytännössä se toteutuu niin, että jokainen, joka osaa sanoa sanan `asylum`, turvapaikka, pääsee sisään Eurooppaan ja Suomeen. Sana tuottaa tavallaan subjektiivisen oikeuden ylittää raja, Niinistö sanoi valtiopäivien avajaispuheessaan.

Sosialidemokraattien puheenjohtaja arvioi Lännen Medialle, että presidentin puheella saattaa olla kielteisiä vaikutuksia yhteiskunnalliseen ilmapiiriin.

– Pelkään, että tämä johtaa yhteiskunnassamme negatiivisen keskustelun lisääntymiseen. En usko, että se oli presidentin tarkoitus. Uskon, että presidentti haki selvyyttä. On olemassa aitoja turvapaikanhakijoita ja sitten heitä, jotka tulevat muista syistä, Rinne toteaa.

Rinne ei pitänyt presidentin puheen sävystä ja lukuisista ilmaan jätetyistä vihjauksista.

– Työperäinen maahanmuutto on eri asia kuin turvapaikan hakeminen. Meillä on siihen säännöt ja tarveharkinta. Toivon, että ymmärsin kuulemaani väärin. Oliko hän sitä mieltä, että voimme rikkoa kansainvälisiä sopimuksia? Tarkoittiko hän sitä, että tässä ajassa pitää hakea uusia tulkintoja kansainvälisille sopimuksille? Puhe sisälsi enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, Rinne arvioi.

______________________________________

Iltalehti: Presidentin puhe herättää kritiikkiä ja hämmennystä kansanedustajissa: "Surullisin mielin kuuntelin"

Kansanedustajat ihmettelivät Sauli Niinistön puheen linjausta kansainvälisistä sopimuksista.

Kansanedustaja, entinen eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd), yllättyi tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheesta valtiopäivien avajaisissa.

- Se oli normaaliakin synkempi. Ja se, että hänellä oli niin kriittinen kanta kansainvälisiin sopimuksiin.

Heinäluoma huomauttaa, että Suomi on aina korostanut kansainvälisten sopimusten merkitystä.

- Pienenä maana Suomelle on ollut tärkeää, että tehdään niin kuin sanotaan. En ole ihan varma, kannattaako Suomen lähteä hakemaan ratkaisua tästä puolesta.

Heinäluoman mukaan ratkaisua pitäisi hakea pakolaiskriisin syistä Lähi-Idässä, EU:n rajavalvonnan parantamisesta ja kunkin maan omista käytännöistä hakemusten käsittelyssä.

Andersson surullisin mielin

Kansanedustaja Li Andersson (vas) ei pitänyt kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kyseenalaistamisesta puheessa.

- Mitä tulee kansainvälisoikeudellisiin velvoitteisiin, surullisin mielin kuuntelin sitä. Vaikeina aikoina on tärkeää, että pidetään kiinni eurooppalaisista perusoikeuksista.

Anderssonin mukaan Niinistön puhe antoi liian helpon kuvan turvapaikan hakemisesta Euroopasta. Hän muistuttaa, että Eurooppaan asti pääseminen on jo hankala prosessi.

- Se puheessa oli harhaanjohtavaa, että Eurooppaan tuleminen ei ole niin helppoa kuin miltä se nyt kuulosti.

Pikakäännytyksen eteen töitä

Entinen kehitysministeri, kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr) vierasti Niinistön kuvailemaa "pakolaisautomatiikkaa".

- Meillä on tehty paljon työtä pikakäännytyksen eteen. Meillä on aika automaattisesti pakolaisvirran mukana tulleet kosovolaiset, albaanit, palautettu. Ei se ihan näin helppoa ole kuin mitä tässä kuvattiin.

Haaviston korvaan särähti presidentin kritiikki kansainvälisiä sopimuksia kohtaan.

- Tärkeää olisi nyt kiinnittää huomiota kotimaisiin resursseihin, että suma saadaan purettua. En lähtisi siitä, että vaikka määrät ovat suuret, tämä vaatisi sopimusten muuttamista, vaan sitä, että saataisiin käsittelyprosessit nopeammiksi.

Myös vuolaita kehuja

Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps) kehuu vuolaasti puhetta.

- Loistava puhe ja täynnä painavaa asiaa.

Lindström allekirjoittaa täysin Niinistön huolen siitä, että turvapaikkaprosessiin pääsee mukaan liian helposti.

- Hän on jo aikaisemmin sanonut, ettei saa olla sinisilmäinen. Nyt hän sanoi sen niin ponnekkaasti, ettei jäänyt epäselväksi, mitä hän tarkoitti. Hän otti niin ponnekkaasti kannan, että kyllä tämän pitää nyt herättää. Meillä tule raja vastaan.

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) pitää presidentin puhetta hyvin onnistuneena.

- Erityisen hyvä oli presidentin vahva kannanotto siihen, ettei mennä vaikeissa asioissa eteenpäin riitelemällä ja hakemalla epäkohtia toisistamme ja sormella osoittamalla. Koko kansan tehtävä on olla yhtenäinen silloin kun on vaikeaa.

______________________________________

MTV: Iloniemi Niinistön puheesta: Onhan se eräänlainen ohje – presidentti johtaa ulkopolitiikkaa

Kansainvälisen politiikan asiantuntija, ministeri Jaakko Iloniemen mukaan preisdentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivän avajaisissa heijasteli samaa puheenaihetta, jota koko Euroopassa käydään parhaillaan.

– Tilannehan on vaihtelevan jyrkkä. Meillä on kuitenkin aika suuria turvapaikanhakijalukuja verrattuna useimpiin maihin. Katselin tuossa Saksan lukuja, niin meidän lukumme suhteessa väkilukuun ja Saksan lukuihin, niin ovat aika lähellä toisiaan. Meillä tilanne on otettu kuitenkin rauhallisemmin, arvioi Iloniemi Niinistön puhetta MTV:n Seitsemän Uutisissa.

Iloniemi ei arvioinut suoraan aiheuttaako presidentin suora puhe painetta hallitukselle ja eduskunnalle.

– Aivan selvää on, että kun presidentti johtaa ulkopolitiikkaa, onhan se eräänlainen ohje. Se ei ole velvoite, mutta ohje.

Iloniemen mukaan Eurooppaa kohdanneella turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten virralla voi olla kuitenkin vakavia seurauksia.

– Olemme nähneet monessa maassa äärimmäisaineksien aktivoituvan. Tämä on tapahtunut myös täällä Suomessa. Siinähän onkin koko tämän onnettoman tapahtumasarjan eräs , joka helposti unohdetaan. Tekopyhyyttäkään ei aina onnistuta välttämään.

Voidaan puhua jopa kansainvaelluksesta

Maahanmuuttovirasto on jo aikaisemmin arvioinut, että alle puolet Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista saa turvapaikan Suomesta.

Iloniemen mukaan myös EU-komission maahanmuutto- ja turvapaikka-asioista vastaava komissaari Dimitris Avramopoulos on todennut, että noin 60 prosenttia tulijoista on muita kuin varsinaisia poliittisia pakolaisia.

– Sen takia voidaankin puhua eräänlaisesta suuresta kansainvaelluksesta.

Dublin-asetus ja Shenghen-sopimus ovat natisseet liitoksistaan pitkään. Iloniemi muistuttaakin, että sopimukset tehtiin aikana, jolloin tällaista ei kukaan olisi osannut arvata.

Todellisuutta onkin Iloniemen mukaan jo se, että jotkin valtiot ovat jo poikenneet Schengen ja Dublin-asetuksista.

– Kukaan ei voi tietää kärjistyykö tilanne entisestään vai helpottuuko se. Se miten tilanne kehittyy määrittelee takarajakin näille sopimuksille. Eräissä tapauksissa on jo lähdetty siitä, että tilapäisiä, noin kuuden kuukauden mittaisia poikkeuksia tullaan sietämään.

_____________________________________

MTV: Heinäluoma Niinistön puheesta: Presidentti purkaa ahdistustaan

SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma kertoo yllättyneensä presidentti Sauli Niinistön pitämän puheen tyylistä valtiopäivien avajaisissa.

-Se oli voimakas puheenvuoro. Oletan niin, että siinä vähän puhuja myös purki ahdistusta, joka viime syksyn tapahtumista on selvästi syntynyt ehkä myös presidenttiin. Puheessa oli kyllä tällaista voimakkaan henkilökohtaista tunnelmaa, toteaa Heinäluoma MTV Uutisten netin erikoislähetyksessä.

Heinäluoma viittaa syksyn tapahtumilla suureen pakolaisvirtaan ja isoon maahanmuuttoon myös Suomen osalta.

-Hän (Niinistö) on selvästi, niin kuin moni muukin ollut tässä suhteessa ahdistunut ja ehkä se vähän kuvasi sitä omaa ajattelua.

Heinäluoma toteaa, että valtiopäivien avajaiset on presidentin arvovaltaisin paikka.

-Se on hänen vuoden tärkein puheenvuoronsa. Tässä on paikalla yhteiskunnan päättäjät ja myös diplomaatit ja virkakunnan korkein kaarti niin, että kaikkien on pakko kuunnella.

Heinäluoman mukaan puheessa oli paljon sellaista mitä voi allekirjoittaa. Hänen mielestään ongelmana oli se, että siinä jäi paljon tulkinnanvaraa kun ruvettiin puhumaan, että ikäänkuin kansainvälisiä sopimuksia ei voitaisi täyttää.

______________________________________

MTV: Presidentin puhe pohdituttaa pappia – "Monta kertaa pohdin keitä nämä Me on?"

Helsingin Kallion seurakunnan pastori Marjaana Toiviainen kiittelee presidentti Sauli Niinistön puhetta siitä, että tasavallan presidentti otti esille yhteiskunnallisen keskustelun tason ja kritisoi sitä.

Toiviainen vieraili tänään MTV Uutisten erikoislähetyksessä, jossa ruodittiin ja analysoitiin useiden vieraiden kanssa presidentti Sauli Niinistön valtiopäivien avajaisten puhetta.

– Suomen yhteiskunnallinen keskustelu surettaa minua. Se, että me satutamme toisiamme ei anna kenellekään mitään. Me pystymme parempaan, Toiviainen totesi.

– Me tarvitsemme nyt kunnioittavaa tapaa keskustella, inhimillisyyttä.

Toiviainen on ollut aktiivinen keskustelun osapuoli turvapaikkahakija-keskustelussa. Hän sanoi kiinnittäneensä presidentin puheessa ihmisarvoihin huomiota ehkä oman taustansa ja taustayhteisönsä vuoksi.

– Kiinnitin huomiota, että presidentti käytti paljon kieltä, jossa oli me-sanaa, me sitä ja tätä. Monta kertaa pohdin keitä nämä me on? Mistä se koostuu? Kuka siihen kuuluu? Siihen oli usein vaikea sijoittaa se me, johon itse koen usein kuuluvani. Se herätti paljon ajatuksia.

– Kun me kohtaamme paljon kärsimystä, moni kohtaa esimerkiksi median kautta sellaista äärimmäistä kärsimystä, niin se oli sellainen yksi reaktio. Meiltä nyt ihmiskuntana kysytään, miten me kannamme tämän vastuun, miten me kohtaamme sen kärsimyksen, miten me kestämme ja voitamme sen? Niin hän oli muotoillut tämän tyyppisiä vastauksia siihen.

Pappina työskentelevä Toiviainen painotti MTV Uutisten erikoislähetyksessä, että kärsimys ei katoa, vaikka sulkisi silmät.

– Yksi keskeinen asia on, että jos kärsimys katoaa itseni elämästä, niin pitää muistaa, että muualta maailmasta se ei ole kadonnut. Pitää nähdä, ettei kyse ole numeroista vaan ihmisistä.

– Me tarvitsemme pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä ja globaalia vastuuta. Ne ovat ainoita ratkaisuja.

______________________________________

Iltalehti: Kanerva vaatii: Presidentin puheeseen reagoitava

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok) mukaan Pohjoismaiden tulisi yhdenmukaistaa käytäntönsä turvapaikkapolitiikassa.

Kanervan mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön valtiopäivien avajaisissa pitämä puhe on otettava vakavasti.

- Jos tämän jälkeen eivät toimeenpanevat viranomaistahot reagoi tähän millään lailla, vaan toteavat, että oli hyvä puhe ja taas huomenna tehdään niin kuin aina ennenkin, silloin viranomaiset eivät tiedosta sitä, että presidentti on antanut äärettömän selvän viestin. Jos vastaisin ulkopolitiikasta, virittäisin heti neuvottelut tällä valtakirjalla esimerkiksi Pohjoismaiden kesken, ulkoministerinäkin toiminut Kanerva sanoo.

Kanervan mukaan Pohjoismaiden tulisi yhdenmukaistaa käytänteensä turvapaikkapolitiikassa. Esimerkiksi Tanska on ottanut rajatarkastukset käyttöön.

- Jos Pohjoismaat eivät siihen (yhtenäistämiseen) kykene, ketkä sitten? Siitä voisi tulla malli Euroopallekin.

Presidentti toi esille puheessaan sen, että uusien kansainvälisten sopimusten neuvotteleminen on haastavaa ja veisi pitkään.

- Niille olisi kuitenkin tarve. Miksei Suomi voisi olla se, joka on tässä aloitteellinen? Olihan tuossa selvä valtakirja sellaiselle toiminnalle. Jos olisin ulkoministeri, ottaisin vinkistä vaarin, Kanerva vihjaa.

______________________________________

Ilta-Sanomat: Sipilä kehuu presidentti Niinistön puhetta: Tolkun ihmisen näkökulma

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) mukaan suomalaisten ei pidä olla sinisilmäisiä maahanmuuton suhteen, mutta ei myöskään unohtaa ihmisten hätää.

Sipilä sanoo ymmärtävänsä presidentti Sauli Niinistön näkemyksiä Eurooppaan kohdistuvasta muuttoliikkeestä. Sipilän mukaan presidentin puheessa valtiopäivien avajaisissa oli hyvää pohdiskelua tolkun ihmisen näkökulmasta.

Sipilä on presidentin kanssa samaa mieltä siitä, että eri syistä Eurooppaan pyrkivien erottelu on hyvin tarkkaa tasapainoilua.

Sipilä puhuu presidentin tavoin kansainvaelluksesta, johon liittyy myös terrorismin uhkaa ja rikollisuutta.

– Meidän ei pidä olla siinä sinisilmäisiä, pääministeri sanoi illalla Lontoossa.

– Mutta keskustelussa ei saa unohtaa sitä, että kuitenkin (tulijoiden) ydin on niitä, jotka pakenevat henkilökohtaista hätää ja sotaa ja ovat kärsineet monenlaista, jota emme Suomessa voi kuvitellakaan.

Sipilän mukaan sotaa pakeneville on pidettävä "sydän lämpimänä", mutta tulijoiden joukosta on erotettava paremman elintason etsijät, jotka eivät saa turvapaikkaa.

– Tämä on häirinnyt tässä keskustelussa, että äärilaidat keskustelevat ja siitä tulee kaksinapaista ja kärjistynyttä. Sanoipa melkein mitä tahansa, aina sen toinen laita tulkitsee vihamielisesti.

______________________________________

Yle: Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaat kritisoivat presidentin pitämää puhetta

Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaat ilmoittivat olevansa yllättyneitä presidentin puheen sisällöstä. He keskustelivat illan A-studiossa myös muun muassa keskinäisistä eroistaan, kommentoivat Suomen tilannetta ja näkemyksiään Vasemmistoliiton tarjoamista poliittisista ratkaisuista.

Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaat kritisoivat presidentin pitämää puhetta valtiopäivien avajaisissa keskiviikkona. Vasemmistoliiton puheenjohtajakisaan tähän mennessä ilmoittautuneet kansanedustajat Anna-Kaisa Pekonen, Jari Myllykoski ja Li Andersson kohtasivat keskiviikkoiltana Ylen A-studiossa. Andersson on heistä tuorein ehdokas, hän ilmoittautui mukaan vasta keskiviikkona.

Anna-Kaisa Pekonen ilmoitti tavoitteekseen viedä puoluetta eteenpäin ja voittoon seuraavissa vaaleissa. Jari Myllykoski puolestaan pitää tärkeänä, että punavihreäpuolue säilyy yhtenäisenä, eikä ole vastakkainasettelua. Hänen mielestä työtä tehdään yhdessä, eikä katsota asioita sivusta.

Li Andersson haluaisi muuttaa Suomen politiikkaa, tehdä maasta oikeudenmukaisemman yhteiskunnan. Hänestä Vasemmistoliitto on se ratkaisu eli puolue tulee tekemään sen muutoksen.

Puheenjohtajaehdokkaat kritisoivat presidentin puhetta

Kaikki kolme ilmoittivat olevansa yllättyneitä presidentti Sauli Niinistön pitämästä puheesta valtiopäivien avajaisissa keskiviikkona.

- Kuuntelin puhetta surullisin mielin. Minusta on keskeistä, että Euroopassa pidetään kiinni ihmisoikeusvelvoitteista ja kansainvälisestä oikeudesta, oikeusvaltioperiaatteista. Ratkaisuja pitäisi hakea tähän kansainvaellukseen Lähi-idän tilanteen rauhoittamisesta ja vakauttamisesta pitkällä tähtäimellä, sanoi Li Andersson.

- Minun täytyy sanoa, että se oli yllättävän suorasukainen. Presidentti puhui kansan suulla, eikä presidentin suulla. Presidentti Niinistö puhe oli enemmänkin sitä, että presidentti kertoi kansalle, mitä kansa haluaa kuulla. Olin hämmentynyt. Puhe oli niin kriittinen, kun meillä on kansainvälisiä sopimuksia. Maalla, joka kunnioittaa kansainvälisiä sopimuksia, kommentoi puolestaan Jari Myllykoski.

- Olin myös yhtä lailla yllättynyt puheesta. Minusta tässä oli selkeä käännös uudenvuodenpuheesta tähän tämän päivän puheeseen. Siitä puuttui kokonaan esimerkiksi ne ratkaisut, miten ihmisten asemaa voidaan parantaa siellä lähtömaissa, totesi puolestaan Anna-Kaisa Pekonen.

______________________________________

Vihreä Lanka: Näin Niinistön puhe koveni kuukaudessa – "Emme voi auttaa"

PRESIDENTTI Sauli Niinistö kannatti kovempaa turvapaikkapolitiikkaa puheessaan valtiopäivien avajaisissa keskiviikkona. Puhe keskittyi täysin pakolaisuuteen.

Niinistön mukaan jossakin vaiheessa on tunnustettava, että emme kykene täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita.

Kansainväliset sopimukset takaavat jokaiselle oikeuden anoa turvapaikkaa. Tiettyjen kriteerien täyttyessä turvapaikka on myönnettävä. Niinistön mukaan sopimusten sisältö olisi olennaisesti tiukempi, jos ne tehtäisiin nyt.

"Eurooppa ei pitkään enää kestä hallitsematonta kansainvaellusta. Sietorajan ylittyminen romahduttaa arvojärjestelmäämme", Niinistö sanoi. Hän ei täsmentänyt, mitä tarkoittaa arvojärjestelmän romahtamisella.


Moni opposition edustaja oli puheen jälkeen hämmentynyt ja järkyttynyt.

"Koen, että kansainväliset sopimukset heijastavat juuri niitä eurooppalaisia arvoja, joista presidentti oli huolissaan. Ne eivät ole mitään ääriajatuksia, vaan humaaneja arvoja", sanoi kansanedustaja Ozan Yanar (vihr).

Yanar sanoo, että ei ole halunnut profiloitua maahanmuuttopoliitikoksi.

"Mutta tämän puheen jälkeen koen, että minulla on velvollisuus puhua maahanmuuttoasioista."

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas) ymmärsi presidentin viestivän, että subjektiivinen oikeus turvapaikan hakemiseen olisi vanhentunut.

"Minusta se on huolestuttava viesti tilanteessa, jossa on enemmän pakolaisia sotien ja konfliktien takia kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen."


Presidentin sanat olivat koventuneet selvästi kuukausi sitten pidetystä uudenvuoden puheesta. Tuolloin Niinistö sanoi, että osa Eurooppaan tulijoista "pakenee hätää, osa hakee parempaa, molemmat luonnollisia ja inhimillisiä motiiveja."

Nyt Niinistö totesi, että virta Eurooppaan ja Suomeen on paljolti muuta kuin välitöntä hätää pakenevaa.

"Me emme voi nyt auttaa niitä, jotka hakevat parempaa tai tuntevat olonsa ja tulevaisuutensa kotimaassa vaikeaksi", presidentti sanoi.

Puhe sai kritiikkiä myös hallituspuolueiden riveistä. Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen kirjoitti Twitterissä, että Suomeen tuli viime vuonna runsaat puoli prosenttia turvapaikanhakijoita suhteessa väestöön.

"Ei meidän yhteiskuntamme perusasioita tällainen määrä uhkaa", Vartiainen kirjoitti.

Kokoomuskollegat Susanna Koski ja Timo Heinonen sen sijaan olivat sitä mieltä, että Niinistö osoitti arvojohtajuutta ja teki oikean valinnan keskittyessään puheessaan pelkästään pakolaisuuteen.


Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) toivotti ilolla presidentin tervetulleeksi perussuomalaisten linjalle.

Mitä presidentin sanat kansainvälisistä sopimuksista voivat tarkoittaa käytännössä?

Jussi Niinistö vertaa Suomea Itävaltaan, joka on ilmoittanut ottavansa tietyn määrän turvapaikanhakijoita. Se aikoo siis rikkoa sopimuksia.

"Tietenkin on toivottavaa, että Euroopalla olisi yhteinen linja. Mutta kukin maa toimii tavallaan, ja se, joka toimii eniten mallioppilaan tavoin, saa turpaansa", perussuomalaisten varapuheenjohtaja sanoo.


Puheen jälkeen toimittaja kysyi presidentiltä, tarkoittiko tämä sitä, ettei Suomen pidä noudattaa kansainvälisiä pakolaissopimuksia. Ilta-Sanomien mukaan presidentti näytti hermostuvan kysymykseen.

Presidentti sanoi, ettei puhunut siitä mitään. Hän toisti, että juuri tässä ja nyt voi olla vaikea täyttää sopimusten velvoitteita. Konkreettisempaa vastausta presidentiltä ei saatu.