tiistai 15. tammikuuta 2019

HS: Hallitus ja eduskunta­ryhmät etsivät keinoja torjua lapsiin kohdistuvia seksuaali­rikoksia – HS listasi toimia, jotka voivat vaikuttaa vielä tällä hallitus­kaudella

Helsingin Sanomat: Hallitus ja eduskunta­ryhmät etsivät keinoja torjua lapsiin kohdistuvia seksuaali­rikoksia – HS listasi toimia, jotka voivat vaikuttaa vielä tällä hallitus­kaudella 15.1.2019
Yle: Hallitus ja eduskuntaryhmät pohtivat keinoja seksuaalirikosten torjumiseksi

LAPSIIN kohdistuvat seksuaalirikokset ovat herättäneet ison poliittisen keskustelun. Viime viikolla Oulussa ja Helsingissä paljastui useita tapauksia, joissa turvapaikanhakijoiden epäillään tehneen alaikäisiin kohdistuneita seksuaalirikoksia.

Hallitus ja eduskuntaryhmät kokoontuvat tiistaina keskustelemaan ja päättämään, mitä nopeita toimia voisi tehdä lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten estämiseksi. HS käy läpi, mitä olisi mahdollista tehdä vielä tällä hallituskaudella.

Turvapaikanhakijat

SUOMEEN tuli vuoden 2015 syksyllä yli 30 000 turvapaikanhakijaa, valtaosa Irakista. Irakilaiset ovat myös vahvasti yliedustettuina seksuaalirikostilastoissa.

Seksuaalirikosten yhteydessä on puhuttu turvapaikkapolitiikan kiristämisestä.

Kiinassa valtiovierailulla oleva tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi maanantaina toivovansa keskustelua Suomea maahanmuutossa sitovista kansainvälisistä sopimuksista. Toimittajien kysymyksiin vastannut Niinistö palasi vuonna 2016 valtiopäivien avajaisissa pitämäänsä puheeseen.

Tuolloisessa puheessaan Niinistö kysyi, miten Suomen kansainväliset velvoitteet sovitetaan yhteen nopeasti lisääntyneiden turvapaikkahakemusten kanssa.

Irakista, Afganistanista ja Somaliasta tulee enää hyvin vähän uusia turvapaikkahakemuksia. Lähes kaikki turvapaikkaa viime vuonna hakeneet tulivat Suomeen vuoden 2015 siirtolaiskriisin aikaan. Esimerkiksi irakilaisten vireille laittamista hakemuksista 90 prosenttia oli uusintahakemuksia. Afganistanilaisten kohdalla luku oli 70 prosenttia.

Yleisimmät perusteet uusintahakemuksille ovat kristinuskoon kääntyminen ja homoseksuaalisuus.

Hallitus on nyt kiristämässä lakia niin, että uusintahakemusten käsittelyn kynnys nousisi. Jatkossa uusintahakemusta ei käsitellä, jos arvioidaan, että väitetty peruste olisi voitu esittää jo aikaisemmin. Esimerkiksi lentokentällä kesken palautusten tehtävien uusintahakemusten kynnys nousee.

Hallintotuomioistuimissa on vireillä yhä noin 4 000 hakijan valitus. Pikku hiljaa vuonna 2015 tulleiden hakijoiden määrä alkaa kuitenkin sulamaan, kun uusintahakemusten jättäminenkin vaikeutuu.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston johtaja Jorma Vuorio sanoo, että kun uusintahakemuksia koskeva laki on viety läpi, ei uusia kiristyksiä turvapaikanhakijoiden suhteen juuri ole.

”Kaikenlaista villiä heitellään, mutta ihan lainsäädännön ja realistisen toiminnan näkökulmasta kaikki mahdollinen alkaa suurin piirtein olla tehty.”

Iso kysymys onkin, miten käännytyspäätöksen saaneet ihmiset voidaan poistaa ja miten suojelua saaneet ihmiset saadaan mahdollisimman tehokkaasti mukaan yhteiskuntaan.

Yksi asia, jolle hallitus voi tehdä jotain, ovat vastaanottokeskusten sosiaali- ja terveyspalvelut. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) kirjoitti maanantaina Suomenmaan blogissaan, että turvapaikanhakijoille on oltava tarjolla riittävästi palveluja, ”jotta oireilevat tunnistetaan ja rikoksia pystyään paremmin ennaltaehkäisemään”.

Migrin vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen sanoo, että kysymys riittävistä palveluista on aiheellinen.

”Eihän vastaanottokeskuksissa hirveän leveillä resursseilla näitä asioita tehdä.”

Poistaminen

ASIANTUNTIJAT ovat arvioineet, että Suomeen voi syntyä tuhansien paperittomien, laittomasti maassa olevien ihmisten joukko. Valtaosa heistä on irakilaisia.

Irak ei tällä hetkellä suostu ottamaan vastaan Suomessa oleskelevia kansalaisiaan. Poliisi voi käytännössä palauttaa vain vapaaehtoisesti palaavia sekä rikoksesta tuomittuja.

Kysymys on poliittinen, eikä sitä Suomen lainsäädännöllä ratkaista. Hallitus on jo vuosia yrittänyt hieroa Irakin kanssa palautusjärjestelyä.

Irak ei ole kuitenkaan ainoa ongelma. Afganistanin kanssa on palautusjärjestely, mutta maa on suhtautunut hyvin nihkeästi kansalaistensa vastaanottamiseen. Viime vuonna Suomesta palautettiin parikymmentä afganistanilaista, vaikka kielteisiä päätöksiä on tehty kahden viime vuoden aikana noin tuhat.

Somalia on taas suostunut ottamaan vastaan vain yhden somalin kuukaudessa.

Entä voisiko käännytyspäätöksen saaneet ottaa säilöön odottamaan palautusta?

Vuorio pitää tätä täysin epärealistisena. Säilöönoton kriteerit eivät täyttyisi, jos ei olisi tiedossa milloin palautus voidaan tehdä. Toisekseen Vuorio sanoo, että yksi säilövuorokausi maksaa noin 200 euroa henkilöä kohden, joten kustannus olisi valtava.

Kotouttaminen

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ (TEM) on rukannut kotouttamisjärjestelmää kohti mallia, jossa oleskeluluvan saaneet saadaan mahdollisimman nopeasti kiinni työelämään ja yhteiskuntaan.

Samalla kotoutumiskoulutuksessa on painotettu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita. Kulttuurista koulutusta on lisätty myös Migrissä turvapaikanhakijoille.

Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen sanoo, että toimia aiotaan entisestään tehostaa yhteistyössä muun muassa koulutuksen hankkijoiden ja tuottajien, Opetushallituksen, järjestöjen ja poliisin kanssa.

Ministeriö on kutsunut Uudenmaan kotouttamiskouluttajat koolle. Tarkoitus on kuulla myös Suomessa jo olevaa maahanmuuttajayhteisöä.

”Samalla meidän täytyy miettiä sitä, että koko kotoutus ei lähde ylikorostumaan tällä kulmalla, niin vakavia kuin nämä rikokset ovatkin. Viime vuosina Afrikasta ja Lähi-idästä tulleista miehistä 0,5 prosenttia on epäiltynä seksuaalirikoksista.”

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on esittänyt, että oleskeluluvan yhteydessä tehtävään kotoutumissuunnitelmaan liittyisi automaattisesti myös päätös palkkatuesta. Lisäksi EK nostaisi palkkatuen maksimin 70 prosenttiin palkasta, vaikeimmin työllistyvien auttamiseksi.

Hämäläisen mukaan EK:n ajatukset siitä, miten palkkatuen avulla voitaisiin edistää suojelua saaneiden kotoutumista, ovat pohtimisen arvoisia.

Julkisesti on väläytelty myös erilaisia arvotestejä Suomeen tulijoille. Hämäläinen sanoo, että testejä ja niiden vaikutusta pitäisi selvittää. Hänen mukaansa voi kuitenkin olla hankalaa suunnitella eri puolilta maailmaa tuleville soveltuva yhteinen testi.

”Jos on vaikka luku- ja kirjoitustaidoton nainen Lähi-idästä, niin voi olla vaikeuksia selviytyä tällaisesta testistä.”

Rikollisuuden torjunta

EDUSKUNNASSA on parhaillaan sisällä lakiesitys, jossa kovennetaan rangaistusta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Enimmäisrangaistus aiotaan korottaa neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta. Lisäksi rikoslakiin lisätään törkeää lapsenraiskausta koskeva uusi rangaistussäännös.

Eduskuntapuolueet sopinevat tiistaina varmistukset, että laki varmasti ehditään käsitellä ennen tämän eduskunnan työn päättymistä. Lisäksi eduskunnan on mahdollista vielä muuttaa lain sisältöä tiukempaan suuntaan ja koventaa myös minimirangaistusta lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Minimirangaistus lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä on nykyisin yksi vuosi vankeutta. Ensikertalaiselle tuomio on usein ehdollinen.

Eduskunnassa on käsiteltävänä kansalaisaloite, jossa minimi nostettaisiin kahteen vuoteen. Silloin käytännön tasolla vankeus olisi aina ehdoton. Lakiesityksestä annetuissa lausunnoissa muun muassa Pelastakaa lapset -järjestö ehdotti minimirangaistuksen koventamista.

Pikaisten toimien lisäksi eduskuntapuolueet saattavat katsoa eteenpäin keväällä käytäviin hallitusneuvotteluihin. Niissä on mahdollista sitoutua esimerkiksi rikoslain koko 20. luvun uudistamiseen. Kyseinen luku käsittelee seksuaalirikoksia ja kaipaa monen mielestä päivitystä.

OULUSSA ja Helsingissä esiin tulleiden seksuaalirikosten jälkimainingeissa on vaadittu poliisin voimavarojen lisäämistä. Tämä ei onnistu nopeasti, koska koulutetut poliisit ovat jo töissä eikä työvoimareserviä ole. Poliiseja on tulossa lisää, koska aloituspaikkoja koulutukseen lisättiin, mutta siihen menee aikansa.

Kiinnijäämisriski seksuaalirikoksesta on oikeusministeriön mukaan nykyään hyvin korkea. Poliisin tietoon tuli viime vuonna noin 1 200 lapsen seksuaalista hyväksikäyttöepäilyä.

Vuonna 2017 kirjattiin 817 lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, 55 lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritystä, 290 törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä ja 6 lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön yritystä.

Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok) arvioi, että voimavaroja tarvittaisiin monesti hyvin haasteellisten rikosten tutkintaan. Tolvanen ehdottaa, että kun koulutettuja poliiseja ei ole saatavilla, tutkintaan avuksi pestattaisiin tutkintasihteereitä ja sosiaalisen median toimintaa tuntevia asiantuntijoita.

Sdp on ehdottanut, että hallitus aloittaisi valmistelun poliisin erikoisyksiköstä, joka tutkisi ja torjuisi internetissä tapahtuvaa rikollisuutta.

Uhrien auttaminen

PELASTAKAA LAPSET -yhdistys ja Lastensuojelun keskusliitto ovat huomauttaneet, että Suomesta puuttuvat valtakunnalliset rakenteet seksuaalirikoksen uhriksi joutuneen lapsen auttamiseksi.

Lapsen ikä ja asuinpaikka vaikuttavat siihen, minkä laatuista hoitoa saa.

Helsingissä on juuri aloittanut seksuaalisen väkivallan uhreille tarkoitettu Seri-tukikeskus, mutta se on tarkoitettu yli 16-vuotiaille.

Mallia on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi.

Nyt alkanee keskustelu siitä, millä yhtenäisellä ja alueellisesti tasa-arvoisella mallilla autettaisiin 16 vuotta nuorempia seksuaalisen hyväksikäytön uhreja.

Erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen Pelastakaa lapset ry:stä pitää erikoisena sitä, että nykyisin aikuiset saavat parempaa jälkihoitoa seksuaalirikoksissa kuin nuoret ja lapset.

Poliisin lisäresurssit ja lisäpanostukset uhrien auttamiseen vaativat valtiolta jonkin verran lisärahaa.

Eduskunta antoi jo omissa budjettirahoissaan 250 000 euroa lasten nettihyväksikäytön ennaltaehkäisyyn ja saman verran koulupoliisitoiminnalle.

Hallituksen ei ollut tarkoitus antaa enää lisäbudjettia ennen vaaleja, mutta nyt sellainen ilmeisesti annetaan, jotta tulevan toimenpidelistan rahoitus ei jäisi ilmaan roikkumaan.