Pohjolan Sanomat: Jokainen turvapaikkahakemus harkitaan yksilöllisesti

Pohjolan Sanomat:
Jokainen turvapaikkahakemus harkitaan yksilöllisesti
16.9.2009

Koti turvattomassa maassa ei takaa automaattisesti turvapaikkaa Suomessa. Maahanmuuttoviraston mukaan Suomella ei ole olemassa listaa vaarallisista ja turvallisista maista.

– Toki meillä on selkeä tieto joistakin valtioista, joiden tilanne on huono. Esimerkiksi Irak oli sodan jälkeen sellainen, maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo.

Kun turvapaikanhakija tulee maahan, hakijan esittämät perusteet turvapaikan myöntämiseen ja sen kriteerien täyttymiseen tutkitaan yksilöllisesti.

– Alkuperämaan turvallisuus yksi asia jota tarkastellaan silloin, kun turvapaikan saamista harkitaan, Repo toteaa.

Irak lähtömaiden kärjessä

Sodat ja konfliktit näkyvät selvästi siinä, mistä turvapaikanhakijoita Suomeen saapuu. Afganistanin ja Irakin edellä lähtömaana on Somalia.

Irakin ja Afganistanin tilanteiden rauhoittumisen myötä Suomi on neuvottelemassa palautussopimuksia molempien maiden kanssa.

Palautussopimuksen olemassaolo ei kuitenkaan ole syy, jonka vuoksi ihminen automaattisesti käännytettäisiin kotimaahansa. Suuri paino tulevissa sopimuksissa olisi vapaaehtoisen paluun tukemisessa.

YLE: Pakolaisten vastaanotto saa lisämiljoonia

YLE Uutiset:
Pakolaisten vastaanotto saa lisämiljoonia
16.9.2009

Raha-asiainvaliokunnan istunto 16.9.2009

Pakolaisten vastaanottoon jaetaan lähes 33 miljoonaa ylimääräistä euroa. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puoltaa lisämäärärahoja muun muassa turvapaikanhakijoiden kasvavan määrän sekä arvioitua suurempien vastaanottokustannusten vuoksi.

Osa rahoista menee Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskusten toiminnan laajentamiseen, mutta suurimmalla osalla kuitataan lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä.

Lisärahan tarvetta on syntynyt myös siitä, ettei keväällä osattu arvioida pakolaisten perheenyhdistämisestä aiheutuvia kustannuksia.

Kymen Sanomat: Maahanmuuton kustannukset valtion piikkiin

Kymen Sanomat: Maahanmuuton kustannukset valtion piikkiin 16.9.2009

”Kaikki maksetaan 100 prosenttisesti ministeriön budjetista”, sanoo Kotkan maahanmuuttajatyön johtaja.

Turvapaikanhakijoiden määrän roima lisääntyminen yllätti valtion tänä vuonna. Hallitus oli varautunut kattamaan maahanmuuton vuotuiset menot 93 miljoonalla eurolla. Tuolla summalla piti hoitaa muun muassa 2000 uutta turvapaikanhakijaa.

OPM: Koulutus, kulttuuri ja kansalaistoiminta edistävät maahanmuuttajien kotoutumista

Opetusministeriö:
Koulutus, kulttuuri ja kansalaistoiminta edistävät maahanmuuttajien kotoutumista
Opetusministeriön maahanmuuttopoliittiset linjaukset 2009 (pdf)
16.9.2009

Opetusministeriön uusien maahanmuuttopoliittisten linjausten mukaan koulutus, kulttuuri ja kansalaistoiminta ovat ratkaisevia maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisessä.
Linjaukset kiteyttävät ministeriön toimintaperiaatteet, lainsäädännön ja toimenpiteet maahanmuuttoasioissa. Opetusministeriön työryhmän valmistelemat linjaukset vahvistivat opetusministeri Henna Virkkunen sekä kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin.

Ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa ohjaavissa linjauksissa korostetaan hyviä etnisiä suhteita, maahanmuuttajien tehokasta ja riittävää suomen tai ruotsin kielen opetusta, oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin sekä yhdenvertaista kohtelua riippumatta siitä, mistä syystä maahanmuuttajat ovat tulleet Suomeen. Maahanmuuttajien tarpeista pyritään huolehtimaan ensisijaisesti osana koulutuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön normaaleja järjestelmiä.

Koulutuspolitiikassa panostetaan maahanmuuttajien oppimisvalmiuksien parantamiseen lisäämällä mahdollisuuksia opintoihin valmistavan koulutuksen järjestämiseen. Jatkossa vahvistetaan myös maahanmuuttajille suunnatun suomen ja ruotsin kielen opetusta ja kehitetään maahanmuuttajataustaisten opettajien koulutusta. Opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden liikkuvuutta edistetään. Lisäksi kehitetään osaamisen ja tutkintojen tunnustamista.

- Opetusministeriö on esittänyt valtion talousarviossa 2010 lisäresursointia vieraskielisten oppilaiden suomi/ruotsi toisena kielenä, oman äidinkielen sekä muun opetuksen tukemiseen. Lisäämällä kielikoulutusta pyritään luomaan edellytykset jatkokoulutukseen pääsyyn, koulutuksessa menestymiseen ja työllistymiseen opetusministeri Henna Virkkunen toteaa.

Keskeistä on myös vahvistaa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikassa pyritään luomaan eri väestöryhmien välistä yhteistoimintaa, joka ehkäisee väärinkäsityksien ja konfliktien synnyn sekä edistää osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin mukaan kotoutumisen rinnalla on tärkeää tukea maahanmuuttajien omaa kulttuuria, identiteettiä ja kieltä.

- Kansalaisjärjestöjen panos on tärkeä, ja niille on turvattava riittävät toimintaedellytykset maahanmuuttajien kotoutumisen ja hyvinvoinnin parantamiseen. Pääväestön ja maahanmuuttajien välisten suhteiden parantamiseen voivat erityisesti vaikuttaa nuoriso- ja liikuntajärjestöt. Esimerkiksi jalkapallossa säännöt ovat samat kaikille ihonväristä riippumatta, Wallin sanoo.

Kansan Uutiset: Risto Laakkonen uskoo Suomen sopeutuvan muuttajiin

Kansan Uutiset: Risto Laakkonen uskoo Suomen sopeutuvan muuttajiin 16.9.2009

Maahanmuutto on kanslianeuvos Risto Laakkosen mielestä yksi suurimmista kulttuurisista muutoksista Suomessa toisen maailmansodan jälkeen.

– Sen vaikutukset ulottuvat syvälle ja lisäksi pitkälle tulevaisuuteen. Suomi ei voi enää palata monokulttuuriin, Laakkonen sanoo.

Hän näkee Suomen olevan pääsemässä ”sittenkin aika nopeasti” hyvälle uralle suhtautumisessa maahanmuuttoon, vaikka kaukana eivät ole ajat, jolloin suomalaiset vierastivat jo naapurikuntalaisia etäisemmistä tulijoista puhumattakaan.

HS: Myös syyttäjä hakee Halla-ahon tuomioon muutosta

Helsingin Sanomat/STT:
Myös syyttäjä hakee Halla-ahon tuomioon muutosta
16.9.2009

YLE Uutiset:
Syyttäjäkin tyytymätön Halla-aho-jutun tuomioon

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-aho ja syyttäjä ovat molemmat tyytymättömiä viimeviikkoiseen tuomioon. Osapuolet ilmoittivat asiasta Helsingin käräjäoikeuteen määräaikaan mennessä.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Halla-ahon viime viikolla 330 euron sakkoihin uskonrauhan rikkomisesta. Syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan hylättiin.

Halla-aho yhdisti vuosi sitten kesällä julkaistussa blogikirjoituksessa islamin pedofiliaan. Lisäksi hän kirjoitti, että ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen olisi yhden kansanryhmän kansallinen tai ehkä jopa geneettinen erityispiirre.

Halla-aho on kiistänyt, että kirjoituksessa olleet lausumat olisi esitetty loukkaamis- ja kiihottamistarkoituksessa. Hänen mielestään syytteet olisi pitänyt kokonaisuudessaan hylätä.

Syyttäjä taas katsoo, että Halla-aho olisi pitänyt tuomita myös toisesta syytekohdasta. Lisäksi syyttäjä ei ole tyytyväinen Halla-ahon rangaistukseen.

Juttua puidaan seuraavaksi Helsingin hovioikeudessa.

HS: Ilkka Pyysiäinen: Uskonto on yhä tabu

Helsingin Sanomat, mielipide:
Ilkka Pyysiäinen: Uskonto on yhä tabu
15.9.2009

Jussi Halla-aho tuomittiin sakkoihin uskonnollisten tunteiden loukkaamisesta hänen nimitettyään islamia "pedofiliauskonnoksi". Halla-ahon kärjistys on mauton ja perusteeton yleistys, mutta hän on ilmeisesti halunnutkin kokeilla rajoja tai jopa päästä marttyyriksi.

Koska lapsiavioliitot ovat lainvastaisia, ei ketään kuitenkaan voida velvoittaa suvaitsemaan niitä. Kritiikki on siis siltä osin oikeutettua. Samaa kritiikkiä on esittänyt jopa HS pääkirjoituksessaan.

Suvaitsevaisuutta ei voida edistää kriminalisoimalla kaikki loukkaava. Ei ole olemassa yhtä tasapaksua uskontoa vaan vain erilaisia uskonnollisia näkemyksiä, jotka usein ovat ristiriidassa keskenään. Pelkkä jonkin uskonnollisen opin olemassaolo on jo usein loukkaus toisin uskovia kohtaan. Edessä on loputon suo, jos kaikki eri uskontojen edustajat alkavat vaatia hyvitystä tunteidensa loukkaamisesta.

Kyseinen rikoslain pykälä on syntynyt aikana, jolloin Suomi oli selkeästi kristillinen maa, ja pykälällä suojattiin yhteiskuntarauhaa. Nyt se kääntyy alkuperäistä tarkoitustaan vastaan.

Erilaisuuden suvaitsemiseen kuuluu myös kritiikin sietäminen ja uskonnonvapaus tarkoittaa myös vapautta olla harjoittamatta uskontoa ja vapautta kritisoida. Halla-ahon tuomio on surullinen esimerkki siitä, millainen tabu uskonto ja erityisesti islam on Suomessa.

Kyseinen rikoslain pykälä tulisi poistaa. Herjausta ja häiriökäyttäytymistä koskevat pykälät riittävät suojaamaan uskovia ja uskonnottomia.

ILKKA PYYSIÄINEN

uskontotieteilijä

Espoo

YLE: Maahanmuuttajien mielenterveys on huonosti hoidettu

YLE Uutiset:
Maahanmuuttajien mielenterveys on huonosti hoidettu
15.9.2009

Maahanmuuttajien mielenterveyteen ja sen hoitoon ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota, sanoo lahtelainen sairaanhoitaja Serwan Amin Latif. Erityisesti ongelma koskettaa pakolaisia. Sairaanhoitajan tutkintoaan muuntokoulutuksella täydentänyt Serwan Amin Latif on tutkinut lopputyössään kurdien mielenterveyttä Suomessa uhkaavia tekijöitä.

Irakin kurdi Serwan Amin Latif tuli Suomeen seitsemän vuotta sitten kiintiöpakolaisena. Hänellä on vaimo ja kaksi lasta. Sairaanhoitajan tutkintoaan hän täydensi Lahden ammattikorkeakoulussa muuntokoulutuksella. Lopputyössään hän tutki kurdien mielenterveysongelmia Suomessa.

- Nämä ihmiset tuntevat itsensä eristäytyneiksi ja kärsivät masennuksesta. Myös esimerkiksi Ruotsissa on todettu, että mielenterveysongelmista kärsivät eniten pakolaistaustaiset muuttajat.

Kurdien mielenterveyden uhat liittyvät suoraan Serwanin omaan ammattialaan ja henkilöhistoriaan. Hän kertoo, että hänellä on myös samantapaisia kokemuksia kuin haastateltavillaan.

- Pakolaisista iso osa on nuoria, jotka odottavat vuositolkulla päätöstä kohtalostaan eristettynä kauas muusta maailmasta, eivätkä pääse tekemään mitään. Tämä ei voi olla vaikuttamatta mieleen, ongelmien hoitamisen maksaa Suomen valtio. Nuortenhan pitäisi olla sellaista työvoimaa, jota Suomen kuvittelisi tarvitsevan!

Pakolaiset voimavarana

Päijät-Hämeessä ulkomaan kansalaisten määrä on koko ajan kasvamassa. Maahanmuuttajia reilu 4 000, heistä kaksi kolmasosa asuu Lahdessa ja kymmenesosalla on pakolaistausta.

Lahden maahanmuuttoasioiden kehittämispäällikkö Anne Saloranta sanoo, että maahanmuuttajien mielenterveyttä hoidetaan huonosti.

- Meillä tuntuu psykiatrian puolella olevan lääkäreillä sellainen asenne, että hoidetaan diagnooseja ja että pakolaisilla ei olisi mitään erityisongelmia. Maalaisjärkikin sanoo, että jos tulee esimerkiksi sotaa käyvästä maasta, ongelmia on varmasti.

- Hakemusten käsittelyajat jo ovat pitkiä ja tähän päälle tulevat vielä usein perheiden yhdistämisohjelmat ja odotusta. Tämä on hakijalle raskasta. Päätöksiä - olivat ne sitten myönteisiä tai kielteisiä - pitäisi saada paljon nopeampaa tahtia.

Maakuntaan on tekeillä yhteinen maakunnallinen maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Päijät-Hämeen liitto ohjaa toimintaa ja työryhmissä on mukana edustus kaikista kunnista. Myös mielenterveys aiotaan ottaa osaksi ohjelmaa.

Anne Saloranta toivoo, että Suomessa alettaisiin nähdä pakolaiset samanlaisena voimavarana kuin muutkin maahanmuuttajat

- Esimerkiksi Serwan vaimoineen on tästä hyvä esimerkki. Myös vaimo on kouluttautumassa perushoitajaksi.

Terveisiä Arkadian mäelle ja valtuustoon

Lahden Radion Arkadian linjalla keskusteluun osallistunut Vasemmistoliiton Matti Kauppila toteaa, että maahanmuuttajat kilpailevat tällä hetkellä samoista resursseista kuin monet muutkin tahot.

- Taantuman myötä ei kovin paljon puolestapuhujia ole. Viime vuosina varoja on supistettu ja maahan jäämisen kriteerejä tiukennettu.

Serwan Amin Latif luovutti työnsä Matti Kauppilalle ja toivoi, että tämä veisi pakolaisten asiaa eteenpäin.

Hän myös odottaa, että saisi pian töitä.

- Vielä ei ole mitään tiedossa, mutta toivon että pian olisi!

Tekniikka & Talous: Ulkomaiselle opiskelulle saatava hintalappu

Tekniikka & Talous:
Helena Raunio: Ulkomaiselle opiskelulle saatava hintalappu
14.9.2009

Suomessa opiskelee noin 15 000 ulkomaista yliopisto- ja ammattikorkean opiskelijaa, ilmaiseksi.

Ulkomaisten opiskelijoiden määrää on hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena kasvattaa reilusti, sillä kaikki Suomen ammattikorkeat ja yliopistot haluavat olla kansainvälisiä opinahjoja, kansainvälistymisstrategioiden mukaisesti. Vuoteen 2015 mennessä jo seitsemän prosenttia tutkinnonsuorittajien määrästä pitäisi tulla ulkomailta.

Suomessa tarvitaan kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita, mutta myös opettajia. Siihen tähtää niin Aalto-yliopisto kuin Helsingin yliopistokin.

Yliopiston sijoittuminen kansainvälississä vertailuissa, tutkimusvälineet, englanninkielisyys ja muutenkin hyvä maine tuovat imua ulkomaisiin tutkijoihin ja opiskelijoihin. Ilmaisuus tuo puolestaan lieveilmiönä mukanaan oleskeluluvan kalastelijat ja todistusten väärentäjät. Vain 60 prosenttia Suomessa opiskelevista haluaisi maksaa koulutuksestaan.

Vissi epäsuhta on myös siinä, että vain 4 000 suomalaisopiskelijaa saa opintotukea ulkomailla opiskeluunsa. Tämä tieto selviää Verkkoapilan sivuilta.

Keskustalainen ministeri Liisa Hyssälä sai muutama viikko sitten aikaan pahan äläkän epäillessään, että Suomessa opiskelee liikaa ulkomaisia opiskelijoita.

Vaikka Hyssälä rinnastikin väärin ulkomaisten opiskelijoiden vievän koulutuspaikkoja suomalaisilta, on Hyssälän puheessa keskustelun itua.

Myös Opettaja-lehdessä on ryhdytty kyselemään, pitääkö Suomen antaa maksutonta koulutusta myös EU:n ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoille?

Viime vuosien kummallisia ilmiöitä ovatkin olleet suomalaiset ammattikorkeat, jotka kulkevat haalimassa englanninkielisille linjoilleen ilmaisia opiskelijoita pitkin Aasiaa ja Afrikkaa, kun eivät muuten ole saaneet linjoja täyteen.

Jotakin tässä ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen rahanjaossa on vääristynyt, sillä nämä opiskelijat valmistuttuaan eivät edes jää Suomeen. Vieraskielinen opetus on kallista, eivätkä kaikki ulkomailta tulevat ole varattomia.

Suomelle on jäänyt kouluttajan rooli myös terveydenhoito-oppilaitoksissa, jotka kouluttavat vuosittain 100–200 ulkomaista opiskelijaa. Jos suomenkieltä ei sinä aikana opi, ei täältä saa töitäkään ja edessä on joka tapauksessa muutto muualle.

Uusi yliopistolaki antaa ensi vuonna mahdollisuuden lukukausimaksujen keräämiseen yksittäisissä ohjelmissa.

Jo vuonna 2005 opetusministeriön työryhmä ehdotti, että EU-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta perittäisiin 3 500–9 500 euron vuotuiset lukukausimaksut. Sillä maksettaisiin osa koulutuksen kustannuksista.

Kehitysapu ja hyväntekeväisyys on sitten luku erikseen.

Koulutus voisi olla Suomelle menestyvä vientituote, jonka muut maat ovat oivaltaneet. Esimerkiksi Australiassa koulutuksen vientitulot ovat olleet useita miljardeja dollareita. Maksullisuus lisäisi myös motivaatiota valmistua.

Uuden koulutusaikakauden kynnyksellä ei voi kuin toivottaa onnea Lahden ammattikorkeakoulun ja neljän muun eteläisen ammattikorkeakoulun yhteishankkeelle, jossa koulutusta viedään ulkomaille.

Siinä Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten koulutuksesta osa tehdään heidän kotimaassaan ensi vuonna. Suuntana on aluksi Aasia ja siellä Kiina, Intia ja Vietnam.

YLE: Silminnäkijä: Paluu Somaliaan

YLE Ajankohtaisjournalismi:
Silminnäkijä: Paluu Somaliaan
14.9.2009

Suomi on karkottanut rikoskierteeseen ajautuneita somalinuoria Somalimaahan, vaikka he joutuvat siellä lainsuojattomiksi. Somalimaa ei halua ottaa vastaan Suomen lähettämiä karkotettuja, koska he eivät ole sieltä kotoisin. Suomen viranomaisten mukaan Somalimaa on osa Somaliaa, joten heidät voi lähettää sinne.

Silminnäkijä on selvittänyt mitä karkotuksen jälkeen tapahtuu ja millaisiin oloihin Suomi on karkotetut lähettänyt. Tähän mennessä on pantu toimeen kaksi karkotusta, tuorein oli helmikuussa. Silloin karkotettiin 25-vuotias Abdi, koska hän oli syyllistynyt toistuvasti Suomessa rikoksiin.

Ohjelman on toimittanut itsekin Somaliasta kotoisin oleva toimittaja Wali Hashi, joka on nykyään Suomen kansalainen. Hän lähti selvittämään, missä Abdi nyt on.

Abdi löytyi Somalimaan pääkaupungista Hargeisasta. Hän joutuu elämään siellä käytännössä lainsuojattomana, koska hänellä on pidätysmääräys laittomasta maahantulosta. Somalimaan viranomaiset eivät hyväksy Suomen karkotuksia, koska asiasta ole tehty sopimusta Somalimaan viranomaisten kanssa.

- Olemme järkyttyneitä siitä, että sellainen kunnioitettu maa kuin Suomi lähettää tänne rikollisia, jotka eivät ole täältä kotoisin, toteaa Somalimaan parlamentin jäsen Abdullah Sheik Hasan.

Ongelma tiivistyy siihen, että Suomi ei tunnustanut Somaliasta irtautunutta maan pohjoisosaa Somalimaata. Karkotetut ovat kotoisin etelämpää, johon ei sisällissodan takia voi palauttaa toistaiseksi ketään. Maahanmuuttovirasto perustelee karkotuksia sillä, että maan pohjoisosassa on rauhallista. Karkotuksen toimeenpaneva poliisi puolestaan toteaa, ettei ole heidän asiansa solmia kansainvälisiä sopimuksia maiden välillä.

Esimerkiksi Abdi on tullut Suomeen 8-vuotiaana, jolloin eno salakuljetti hänet pois sisällissodan keskeltä. Abdi oli menettänyt perheensä sodassa. Suomessa Abdin kotouttaminen epäonnistui. Hän ajautui väärään seuraan, rikoskierteeseen, lastenkotiin ja lopulta vankilaan. Korkein hallinto-oikeus perui oleskeluluvan ja perusteli karkotusta sillä, että Abdi ei ole kyennyt sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kansainvälisten sopimusten mukaan karkotusta ei saa panna toimeen, jos karkotettava joutuu vainon kohteeksi. Ainakin käytännössä Abdi joutuu pelkäämään, ja hänellä on pidätysmääräys päällä. Koska Abdi on kotoisin maan eteläosasta, häneen suhtaudutaan pohjoisessa sisällissodan peruina vihamielisesti.

Ohjelmanteon jälkeen Abdi joutui vankilaan laittoman maahantulon vuoksi. Hän pääsi pois luvattuaan lähteä maasta. Koska hänellä ei ollut paikkaa mihin mennä, hän jäi edelleen harhailemaan Hargeisan kaduille, jossa häntä on hiljattain puukotettu.

Abdi on joutunut kahden kulttuurin ja kolmen maan väliinputoajaksi, jota ei huolita enää minnekään. Hänellä on Suomessa lapsi.

Helsingin vankilassa toinen somalinuori, Jama, odottaa parhaillaan tuomionsa loppua ja sen jälkeistä karkotusta. Myös hän on tullut lapsena Suomeen, ja hän on asunut suurimman osan elämästään Suomessa. Hänelle Somalimaa on käytännössä vieras maa.

- Mun elämäni on ollut päämäärätöntä. On tullut tehtyä kaikenlaisia typeryyksiä tyhmässä kaveriporukassa. Totta kai kadun, ja olen rangaistukseni saanut, hän sanoo.

Jama on itsekin sitä mieltä, että ulkomailta tulleet rikolliset pitää palauttaa omiin kotimaihinsa. Jamalla muistuttaa kuitenkin, että hän on tullut maahan lapsena, eikä ole päättänyt mihin jotkut aikuiset hänet sodan jaloista salakuljettavat.

Kumpikin ohjelman karkotetuista on tullut lapsena Suomeen salakuljetettuna ja ilman vanhempiaan. Kummankin kotoutuminen ja lastensuojelu on epäonnistunut. Rikoskierre on monen asian seuraus. Silti heidät lähetetään itselleen vieraaseen maahan, joka ei halua ottaa heitä vastaan. Viranomaiset ja oikeus ovat punninneet asiaa monelta kannalta. Karkotettujen itsensä kertomus ei silti jätä kylmäksi.

Toimittaja: Wali Hashi

Itä-Savo: ”Ilmapiiri Joensuussa ei ole sen pahempi kuin muualla”

Itä-Savo:
”Ilmapiiri Joensuussa ei ole sen pahempi kuin muualla”
14.9.2009

Pohjois-Karjala ja Joensuu ovat viime viikkoina nousseet otsikoihin rasismiin viittaavista uutisista. Tästä huolimatta belgialaislähtöinen Alain Minquet ei pidä Joensuuta muita kaupunkeja maahanmuuttajavastaisempana. Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen puheenjohtaja Minquet on huolissaan siitä, että maahanmuuttajavastaisesti on viime aikoina toimittu koko maassa.

– Jonkinlainen populismi on noussut keskusteluissa esiin, ja helposti julkisuudessakin hyökätään maahanmuuttajia vastaan, Minquit pohtii.

Joensuun seudulla tapahtuviin uutisiin reagoidaan herkästi, sillä 1990-luvun skiniliikkeen vuoksi kaupungin rasistinen leima on tiukassa.

Viime viikkojen tapahtumat, kuten yritys rajoittaa Kontioniemen vastaanottokeskuksen asukkaiden liikkumista sekä Ylä-Karjalan ulkomaalaisia uhkaavat marjankeruukiellot, saavat myös Pohjois-Karjalassa ihmiset takajaloilleen.

– Maahanmuuttajista käytävä keskustelu nostaa jännitettä, eikä ilmapiiri tässä mielessä välttämättä ole hyvä. Mutta mielestäni ilmapiiri ei täällä Joensuussa ole sen huonompi kuin muuallakaan, Minquit vakuuttaa.

Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen on sitä mieltä, että Kontioniemen tapahtumat ovat herättäneet tärkeää keskustelua monikulttuurisuudesta ja maahanmuuttajiin kohdistuvista ennakkoasenteista.

– Tapahtumat ovat jo tähän mennessä tiivistäneet maahanmuuttajien parissa toimivien tahojen välistä yhteistyötä, Hyttinen korostaa.

Kontioniemen tapaukseen tartuttiin Hyttisen mukaan välittömästi.

– Olemme sopineet jo muutamista konkreettisista toimenpiteistä maahanmuuttajien ja paikallisen väestön välisen vuoropuhelun lisäämiseksi.

Maahanmuuttajien asemaa pyritään Joensuun seudulla helpottamaan myös juuri avatulla neuvonta- ja palvelupisteellä.

– Palvelupisteelle on niin sanottu sosiaalinen tilaus, sillä maahanmuuttajien vastaanotto- ja palvelujärjestelmästä puuttuvat sellaiset palvelut, jotka huomioivat neuvonnan ja ohjauksen erityisesti maahanmuuton alkuvaiheessa, Hyttinen toteaa.

Kaleva: Sananvapaus törmäsi uskonrauhaan

Kaleva:
Pääkirjoitus: Sananvapaus törmäsi uskonrauhaan
14.9.2009

Helsingin käräjäoikeus antoi viime viikolla ratkaisunsa jutussa, joka koski maahanmuuttokriitikko Jussi Halla-ahon nettikirjoituksia. Syytteitä oli kaksi. Toisen nimikkeenä oli uskonrauhan rikkominen, toisen kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Ensimmäinen johti tuomioon, mutta jälkimmäisen oikeus hylkäsi.

Ainakin Halla-aho aikoo valittaa tuomiosta. Kun kyse on sananvapaudesta ja sen rajoista eli keskeisestä kansanvaltaisen yhteiskunnan peruspilarista, onkin paikallaan, että asiaan saadaan painavampi oikeudellinen arvio. Voi näet olettaa, että sitä mukaa kuin Suomen uskonnollinen kenttä kirjavoituu, maailmankatsomusten kolarointi lisääntyy.

Sananvapaus on keskeinen perusoikeus, muttei rajoittamaton. Reunaehtoja sille asettavat muun muassa rikoslaki ja muut perusoikeudet. Esimerkiksi uskonnonvapauslain perustelujen mukaan lain "suojelukohteina ovat kansalaisten uskonnolliset vakaumukset ja tunteet sekä uskonrauha yhteiskunnassa". Halla-ahon tapauksessa kyse oli siis myös lakien törmäyksestä.

Oikeudelle oli liikaa, että Halla-ahon tekstin mukaan islam on pedofilian pyhittävä uskonto ja että pedofilia on Allahin tahto. Blogisti perusteli näkemystään sillä, että muslimien oppia ohjaava hadith-kirjallisuus kertoo Muhammedin yhtyneen vaimoonsa tämän ollessa yhdeksänvuotias.

Rikoslain mukaan uskonrauhan rikkomiseen syyllistyy muun muassa henkilö, joka loukkaamistarkoituksessa julkisesti häpäisee sitä, mitä uskonnollinen yhdyskunta pitää pyhänä. Toisaalta kyseisen luvun perusteluissa todetaan, ettei uskonrauhaa riko ivallinenkaan arvostelu, johon sisältyy asiallisia perusteluja. Oikeuden mielestä Halla-ahon perustelut eivät ilmeisesti olleet asiallisia.

Toisenlainenkaan ratkaisu ei olisi ollut mahdoton, kun taustaksi ottaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksen vuodelta 1997. Sen mukaan "sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa". Tuomioistuimen mukaan tätä vaativat moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, "joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa".

Mielipiteen tai käsityksen tueksi ei aina voi löytää kaikkien hyväksymiä yleisiä faktoja. Tämän ei pitäisi estää ketään lausumasta käsityksiään julki silloinkaan, kun mielipiteet ovat kärkeviä tai jopa ivallisia. Muussa tapauksessa edessä on sensuuri, joka pahimmillaan syövyttää demokraattisen yhteiskunnan perustuksia.

Kansan Uutiset: Halla-ahoa ja tekopyhyyttä vastaan

Kansan Uutiset:
Halla-ahoa ja tekopyhyyttä vastaan
12.9.2009

Jussi Halla-ahon oikeudenkäynnin tulos ei olisi voinut olla huonompi, vaikka hänen tuomitsemisensa rasistisista puheista ei meitä yleisesti haittaisikaan. Ensisijaisesti langettava tuomio on valitettava, koska oikeuslaitos antaa näin tehokkaan kampanja-aseen äärioikeiston käteen. Nyt vasemmiston on reagoitava tähän luomalla selkeästi oma linjansa.

Toiseksi rikosnimike uskonrauhan rikkominen on lähinnä historiallinen jäänne, jota vasemmiston ei ylipäätään pitäisi pitää osana 2000-lukua. Varsinainen ongelmakohta jäi unholaan ja syyte kiihotuksesta kansanryhmää kohtaan kaatui. Surkea kompromissi oikeuslaitokselta, joka ei uskaltanut tuomita eikä vapauttaa julkkissyytettyä.

Tällaiset tuomiot tuottavat ”maahanmuuttokriittiselle” äärioikeistolle lisää kannatusta. Meidän taas on vastustettava kyseistä liikettä, yhtä lailla kuin vastustamme sen edustamia arvoja kuten islamofobiaa.

Monikulttuurisuudesta käytävän keskustelun keskeisin ongelma on, ettei kyseinen termi tarkoita juuri mitään. Yleisimmillään termi viittaa ajatukseen, että samassa yhteiskunnassa voi elää ihmisiä, jotka omaavat erilaisen kulttuuritaustan.

Nykyisessä yhteiskunnassamme luulisi kuitenkin, että lähes kaikille on selvää, että täällä vallitsee ”kulttuurien” suhteen mitä suurin moninaisuus. Näin on niin ”suomalaisen kulttuurin” sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Helsinkiläisten hevareiden, skeittareiden, Tokoinrannan juoppojen ja pörssimeklarien väliset kulttuurierot lienevät suuremmat kuin esimerkiksi istanbulilaisen ja helsinkiläisen keskiverto-opiskelijan välillä.

Vasemmiston tehtävänä on nimenomaan avata keskustelu toimeentulosta ja oikeuksien toteutumisesta myös siirtolaisten kohdalla, ja näin astua kokonaan suomalaisen äärioikeiston keskustelun ohi. Me emme voita mitään liittymällä liberaaliin monikulttuurisuuden kuoroon. Sen sijaan meidän on puhuttava materiaalisista asioista, kuten oikeudesta sosiaaliturvaan, asumiseen tai työlupaan ja liikkumiseen.

Rasismin vastaisen kamppailun pitäisi olla taistelua ihmisten oikeuksista ja hyvinvoinnista, mikä on ja ainoana asiana voi olla vasemmiston kannatuksen peruste ja olemassaolon syy. Tämä on ainoa tie, jolla Soinin äänestäjät ja nukkuvat maahanmuuttajat voidaan saada ymmärtämään, että vasemmisto on se voima, joka voi tarjota heille mahdollisuuksia parempaan elämään. Ei siis puhe yleistävästä kulttuuritaustasta.

Aleksi Lilleberg
Kallion vasemmistoliiton jäsen, siirtolaisaktivisti

Dan Koivulaakso
Vasemmistonuorten puheenjohtaja

Pressiklubi: Vainotaanko Jussi Halla-ahoa?

YLE:
Pressiklubi: Vainotaanko Jussi Halla-ahoa?
11.9.2009

Ruben Stiller:
Tämä on vainon ja sorron lähetys. Kysymme vainotaanko Jussi Halla-ahoa ja sorretaanko Kepua. Tervetuloa mukaan!

[intro]

Susanna Kuparinen on Voima-lehdestä. Hän edustaa vaihtoehtomediaa ja hän on muun muassa julkaissut Helsingin sosiaalijohtajan huonekalusekoiluja. Tervetuloa lähetykseen.

Susanna Kuparinen:
Kiitos.

Stiller:
Mikäs on sinulle viikon tärkein uutinen?

Kuparinen:
No. Ensin mä ajattelin että se olisi vanhustenhuolto. Sitten ajattelin että se olisi Destia. Mutta sitten itse asiassa Turun Sanomissa oli juttu nuoresta kundista, joka on asunut täällä kuusi vuotta perheensä kanssa, paennut Angolasta ja jota nyt ollaan väkisin palauttamassa hetkellä millä hyvänsä. Eli se jyräsi ohi yksinkertaisesti sen takia vaan, että julkisuus on näitten ihmisten ainoa toivo.

Stiller:
Nyt se on julkisuudessa.

[...]

Stiller:
Hyvät suomalaiset, pidättekö te tätä miestä sananvapauden marttyyrinä?

[Jussi Halla-aho-insertti Ajankohtaisen kakkosen haastattelusta]

Stiller:
Jussi Halla-aho sai käräjäoikeudessa sakkoja uskonrauhan rikkomisesta. Syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan raukesivat. Juttu jatkuu hovioikeudessa. Susanna Kuparinen, onko Jussi Halla-aho sananvapauden sankari vai marttyyri vai mikä hän on sinulle?

Kuparinen:
No, Jussi Halla-aho itse sanoi tuossa juuri äsken, että hän on antanut äänen ja kasvot... Ja Halla-aho kirjoittajana ei ole mitenkään niin kuin... Että kyllä tuolta löytyy netistä paljon kovempaakin kamaa. Mutta äänen ja kasvot Halla-aho on antanut siis suurelle suurelle joukolle ihmisiä, jotka on tipahtanu tämän yhteiskunnan kärryiltä. Kyse on isosta rakenteellisesta ongelmasta, joka ei poistu 330 euron sakoilla yhtään mihinkään.

Stiller:
Unto Hämäläinen, millaisena hahmona sinä näet nyt oikeudenkäyntejä jatkavan Jussi Halla-ahon?

Unto Hämäläinen:
Tuossa Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa, jota äsken siteerattiin, niin siinähän Jussi Halla-aho kertoi, että hän on seuraavissa eduskuntavaaleissa kansanedustajaehdokas. Hän sai kolmisen tuhatta ääntä valtuustovaaleissa Helsingissä. Minä näen hänet yhtenä poliitikkona, jonka keskeinen ohjelma on tämä maahanmuuttokysymys.

Stiller:
No, kuinka vaarallinen hän teidän mielestänne on?

Kuparinen:
Mun mielestä Jussi Halla-aho ei ole vaarallinen lainkaan. Kyse on siitä, miten me järjestetään tämä yhteiskunta niin, että levottomuus ei lisäänny. Eli siis tuolla on paljon vihaa, syrjäytyneisyyttä, ja se helpoin kohde on ne vielä heikommat. Eli jos me siis pidettäisiin meidän sosiaalisektorista parempaa huolta, jos me ei annettaisi tuloerojen kasvaa, niin tuonkaltainen yhteiskunnallinen levottomuus poistuisi aika nopeasti.

Stiller:
Mitä Unto sanoo, kuinka vaarallinen Jussi on?

Hämäläinen:
Jussi on sikäli vaarallinen, että hän on tohtorismies, hänellä on puolue takanaan, hänellä on äänivoimaa takanaan. Ja sitten hän on pystynyt melkeinpä ainoana meistä bloggaajista saamaan tällaisen blogin, jolla on poliittista merkitystä. Eli kyllä minä noteeraan hänet nyt.

Stiller:
No, kun nyt väitän näin, että suomalaisessa journalistisessa eliitissä on ollut aika kaksijakoinen suhde Halla-ahoon. Ei tiedetä pitäisikö hänelle antaa palstatilaa vai pitäisikö palstatilaa säädellä. Ikään kuin mitä tahansa yritetään tehdä, niin hänet yritetään neutralisoida. Pitäisikö teidän mielestänne Halla-ahon saamaa palstatilaa ja mediatilaa jollain tavalla todellakin niin kuin säädellä?

Kuparinen:
No, mä ihmettelen siis ylipäätään sitä, että kun Halla-aho mieltää olevansa jonkinlainen niin kuin ainoa totuudenpuhuja ja jonkinlainen...että hän on vastavirrassa. Mutta sitten jos miettii suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa, jota voisi kutsua myös ihmisrääkkäykseksi, niin en mä näe Halla-ahoa mitenkään yksinäisenä hahmona. Kokoomus ratsasti eurovaaleissa avoimesti rasistisella ehdokkaalla, jota miedosti tyynnytellen yritettiin vähän vaientaa. Ja mä luulen että tuon kaltaista tendenssiä...että se läpäisee meidän yhteiskunnan kaikki kerrokset. Mä odotan siis ulostuloa ja poliitikoilta...jonkinlaista aukikirjoittamista medialta, että minkälaista se maahanmuuttopolitiikka todella on. Koska ei ole olemassa mitään hallitsematonta maahanmuuttoa. Me ei saada edes meidän kiintiöpakolaisia täyteen.

Stiller:
Mutta eikös se ole jo käynyt niin, että - kysytään vaikka Untolta tätä - eikö käynyt nimenomaan niin, että Halla-aho ja perussuomalaiset ovat jo onnistuneet? Ainoastaan RKP ja vihreät uskaltavat puhua maahanmuuttajista hyvin positiiviseen sävyyn. Muut ovat itseasiassa hyvin varovaisia puhuessaan maahanmuutosta, muut valtapuolueet. Eli sanoma on mennyt perille.

Hämäläinen:
Kyllä sä siinä olet oikeassa, että just eurovaaleissa sen huomasi, että tämmöistä itsesääntelyä, itsesensuuria ehkä, niin oli tullut muidenkin puolueiden toimintaan. Eli ei haluttu antaa tätä asetta, jota perussuomalaiset ja Halla-aho varsinkin käyttävät, yksinomaan hänelle.

Stiller:
No, jos sinun pitää tehdä Halla-ahosta juttu, niin onko sinulla koko ajan mielessä, että mitä seurauksia tällä jutulla on? Että missä valossa hänet pitäisi esittää? Siis onko se suuri ongelma tehdä juttua tällaisesta kaverista?

Hämäläinen:
No, en ole miettinyt, että pitäisikö tehdä juttua Halla-ahosta. Hän ei ole ollut vielä sillä listalla. Mutta kyllä se mahdollista on. Ja sitten täytyy ihan miettiä tämäkin kysymys, että onko tällä mitä seurauksia.

Kuparinen:
No, siis ylipäätään niin kun...että toimittajalla on oikeus omaan arvomaailmaansa. Ja ehkä toimittajakuntaan on valikoitunut kuitenkin sen kaltaisia ihmisiä, joilla on hyvä kotikasvatus. Ja kuuluu meidän koulutussysteemiin, että pitää jotenkin niin kun...puolustaa heikompaa ja käyttää jotain hyvin...mmm... Ei mun mielestä kyse ole neutraloinnista, vaan siitä että...

Stiller:
Onks Jussi tässä...monet ihmisethän pitää nimenomaan Jussi Halla-ahoa tässä draamassa heikkona osapuolena?

Kuparinen:
No ei, eihän...eihän se heikko ole, mutta en mä ymmärrä sitä, että mitä järkeä siitä oli tehdä Hannu Salama 2000-luvulla. Että toi on vaarallista, jos sensuroidaan Halla-ahoa, niin ketä sensuroidaan seuraavaksi?

Stiller:
No kysytään näin, että kun Halla-aho on väittänyt, että islamia ei saa arvostella mediassa samalla tavalla kuin muita uskontoja. Ja hänhän itseasiassa ilmaisi, että islam on hänen mielestään ikään kuin pedofiliaa kannattava uskonto. Tämä sitten on hänen mielestään sitä asiallista arvostelua... Niin onko teidän mielestänne niin, että islamia jotenkin varotaan julkisuudessa kuin muita uskontoja? Että olisi kaksoisstandardi?

Hämäläinen:
Ei minun mielestäni. Mutta ylipäänsä Suomessahan uskontoihin mediassa suhtaudutaan hyvin...hyvin sanoisinko...varovaisesti. Että meillä esimerkiksi toimittaja joka hyökkäisi kovasti uskontoa, jotain uskontosuuntaa, ihan mitä suuntaa vaan, vastaan olisi kyllä hyvin poikkeuksellinen. Yhtäkkiä ei tule mieleen.

Kuparinen:
Niin, mä olen sitä mieltä, että uskontojen arvostelua pitäisi vapauttaa. Ne on ideologioita siinä missä muutkin. Ja esimerkiksi kuitenkin meidän peruskoulusysteemi, meillä on valtion kirkko, niin kyllähän näistä asioista pitää voida puhua, ja överisti myös. Ja sitten on julkisen keskustelun tehtävä tuoda esiin niin kuin muita näkökulmia.

Stiller:
Eli uskonnot on ihan ideologioita siinä kuin kaikki poliittiset ideologiatkin.

Kuparinen:
Kyllä, ja kyllä lokaa saa heittää ja mä sanoisin, että kristinusko vapautettaisiin myös vapaalle arvostelulle.

Stiller:
Kun otit nyt kristinuskon puheeksi, niin mennään tämän viikon laupiaan samarialaisen luokse. Hän on nimittäin kansanedustaja Marja Tiura, joka palautti - uskokaa tai älkää - rahaa. Miten se uutisoitiin...

[...]

HS: Bulgarian romanit hakevat Suomesta turvapaikkaa kerta toisensa jälkeen

Helsingin Sanomat: Bulgarian romanit hakevat Suomesta turvapaikkaa kerta toisensa jälkeen 12.9.2009

- "Järjestelmän väärinkäyttö tulee helposti mieleen"

- Neljännes tulijoista saanut pakit jo aiemmin

Bulgarialaisten turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on muutaman hiljaisen vuoden jälkeen taas noussut.

Eiliseen mennessä turvapaikkaa oli anonut jo 346 bulgarian romania. Maahanmuuttoviraston mukaan pelkästään syyskuun kahden ensimmäisen viikon aikana uusia hakemuksia on kirjattu noin 70.

Useampi kuin joka neljäs heistä on saanut Suomesta jo aiemmin kielteisen turvapaikkapäätöksen. Moni bulgaari on hakenut ennen Suomeen tuloaan turvapaikkaa myös muista EU-maista.

Valtaosa bulgarialaisista on saapunut maahan edellisten vuosien tapaan kesäkuukausina. Ylitarkastaja Jukka Tukia Maahanmuuttovirastosta arvioi tulijoiden määrän vähenevän talven tullen.

Hän kertoo bulgarian romanien perustelevan turvapaikan tarvetta syrjinnällä ja huonoilla taloudellisilla olosuhteilla.

"Lähtökohtaisesti EU-kansalaisilla ei pitäisi olla tarvetta hakea turvapaikkaa. Järjestelmän perusteeton väärinkäyttäminen saattaisi helposti tulla mieleen tuntematta näitä yksittäisiä tapauksia", maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne sisäministeriöstä sanoo.

Bulgarialaisten turvapaikkahakemukset käsitellään Jukka Tukian mukaan nopeutetusti, sillä kaikkia EU-maita pidetään kansalaisilleen turvallisina. Ulkomaalaispoliisin ruuhkautumisen takia anomusten käsittely kestää silti runsaan kuukauden.

Ulkomaalaislain mukaan EU-kansalaisen käännyttämistä koskeva päätös voidaan panna täytäntöön aikaisintaan 30 päivän kuluttua siitä, kun päätöksestä on tiedotettu käännytetylle.

Sen ajan turvapaikanhakijat asuvat vastaanottokeskuksissa ja ovat oikeutettuja turvapaikanhakijoiden toimeentulotukeen.

Suurin osa bulgarialaisista turvapaikanhakijoista on sijoitettu Suomusjärven vastaanottokeskukseen.

Keskuksen apulaisjohtaja Päivi Nikkola on huomannut asiakkaidensa olevan jo Suomeen saapuessaan hyvin tietoisia siitä, että heille ei myönnetä turvapaikkaa.

"Eivät he pelkää kielteistä päätöstä."

Bulgarian kanssa samaan aikaan vuonna 2007 EU:hun liittyneessä Romaniassa elää myös syrjitty romanivähemmistö.

Romanian romanit hakevat kuitenkin turvapaikkaa Suomesta huomattavasti bulgarialaisia harvemmin.

"Katukerjäämiseen liittyvän selvityksen yhteydessä nousi esiin se, että Romanian romaniväestö on halutonta viranomaiskontakteihin", Sirkku Päivärinne kertoo.

---

"Emme jättäisi kotejamme, ellei olisi pakko"

- Halvat lennot ovat houkutelleet Bulgarian romaneja Suomeen

Nuotio rätisee ja kipinät lentelevät, kun nuori romanimies heittää puunoksia tuleen entisen motelli Syvälammen pihalla Suomusjärvellä. Vastaanottokeskukseksi muutetussa rakennuskompleksissa asuu satakunta turvapaikkaa hakevaa Bulgarian romania.

Miehet tupruttelevat tulen ääressä tupakkaa, pikkulapset nakertavat keksejä äitiensä helmoissa. Moni nainen on raskaana.

"Ei meillä ole mitään sanottavaa", tuimakatseinen mies torjuu. "Olemme jo kertoneet poliisille kaiken."

Bulgarialaiset saavat turvapaikkahakemuksensa käsittelyn aikana toimeentulotukea, josta rokotetaan yli puolet pois täyden ylläpidon vuoksi.

Kun romaneilta kysyy, jääkö rahasta kotiin lähetettäväksi, partasuinen mies parahtaa rahan riittävän tuskin ruokaan.

Pihalla seisoo bulgarialaisilla kilvillä varustettu Ford Transit -pakettiauto ja uudehko henkilöauto. Muutama romaniperhe on saapunut Suomeen omilla menopeleillään. Moni kertoo tulleensa bussilla.

Vastaanottokeskuksessa ohjaajana työskentelevä Mustafa Bushi sanoo kuulleensa useiden myös lentäneen.

"Lentolippu Sofiasta Helsinkiin maksoi kuulemma 150 euroa. Muualle oli heidän mukaansa kalliimpaa lentää."

Miksi romanit sitten lähtivät kotimaastaan?

"Meillä on ongelmia [Bulgariassa]. Jokaisella meistä on oma kotitalo. Emmehän me haluaisi niitä jättää, ellei olisi pakko", nuori äiti hymähtää.

"Bulgariassa mustalaisia ei haluta. Meille sanotaan, ettette ole bulgarialaisia, menkää pois. Mutta mihin me menisimme", harmaatukkainen nainen valittaa kultahampaat välkkyen.

"Suomessa elämä on rauhallista. On töitä ja koulu lapsille", nuori äiti selittää ja pörröttää tyttärensä päätä.

Koulu olisikin joukolle tarpeen, sillä suurin osa nuotion ääressä istuvista ei osaa lukea tai kirjoittaa. Miehet kertovat työskennelleensä rakennusmiehinä ja maanviljelijöinä.

"Täällä Suomessa me kerätään pulloja", joku heittää.

Sitten ilmeet vakavoituvat. Eräs mies kertoo perheensä saaneen käännytyspäätöksen. Bulgariaan he eivät kuitenkaan aio jäädä. "Lähdemme jonnekin muuhun maahan. Tai ehkä tulemme takaisin tänne."

Kuvateksti:
"Bulgarian romanit odottivat ruokailua vastaanottokeskuksessa Suomusjärvellä. Keskuksen työntekijä Mustafa Bushi kertoi, että moni heistä on tullut Suomeen halpalennolla."

Verkkouutiset: Suomi voi välttää Ruotsin virheet maahanmuutossa

Verkkouutiset:
Suomi voi välttää Ruotsin virheet maahanmuutossa
12.9.2009

Maahanmuuton tutkimukseen erikoistuneen ruotsalaisprofessori Masoud Kamalin mukaan Suomella on vielä aikaa välttää Ruotsin maahanmuuttajia koskevassa politiikassaan tekemät virheet.

Kamali perusteli käsitystään Helsingin seminaarissa sillä, että Suomessa on Ruotsiin verrattuna vielä vähän maahanmuuttajia. Erityistä huomiota Masoud Kamali kiinnitti asumiseen ja päivähoitoon.

Hänen mukaansa Ruotsissa on tehty ratkaisuja, joiden seurauksena on syntynyt maahanmuuttajien slummiutuneita asuinalueita ja eriytyneitä päivähoitoryhmiä. Erityisen tärkeänä Kamali piti maahanmuuttajanuorten integroimista täysimääräisesti koulutukseen.

Maahanmuuttajien on Iranista lähtöisin olevan professorin mukaan tärkeää löytää ryhmiä, joissa he voivat olla yhdenvertaisina kantaväestön kanssa. Ruotsissa kantaväestöön kuuluvien nuorten ja siirtolaisnuorten välillä lisääntyneiden väkivaltaisuuksien Kamali sanoo johtuvan molempien nuorisoryhmien heitteille jätöstä.

- Tarpeeksi hyvät aikuissuhteet ja positiivinen ympäristö puuttuvat molempiin ryhmiin kuuluvilta, Kamali sanoo.

Heikki Waris-instituutin järjestämässä seminaarissa Helsingin, Espoon ja Vantaan maahanmuuttajatyöntekijöille puhunut Kamali kehotti kiinnittämään erityistä huomiota maahan saapumisen vaiheeseen.

- Tässä vaiheessa tulisi päästä tekemään yksityiskohtaisempia suunnitelmia maahanmuuttajille, jolloin muuttajien taustat ja motivaatio voidaan ottaa paremmin huomioon, hän sanoi.

Ruotsin hallituksen maahanmuuttoon liittyvää selvitysryhmää johtaneen Kamalin mielestä taustoista ja motivaatioista riippuen maahanmuuttajia voidaan sijoittaa esimerkiksi tehdaspaikkakunnille tai yliopistopaikkakunnille. Kielikoulutuksessa olisi otettava paremmin huomioon maahanmuuttajien työkokemukset ja omat suunnitelmat.

Siirtomaaisännän historia näkyy

Kamalin mukaan monien Euroopan maiden siirtomaaisännän historia näkyy edelleen ajattelussa, jossa maahanmuuttajia pidetään kantaväestöä huonompana ihmisryhmänä. Asennetta voidaan myös pönkittää erilaisilla tutkimuksilla. Tällaiseksi Kamali näki esimerkiksi selvitykset joissa ihmisiltä kysytään asioita tyyliin "tahdotko asua tummaihoisen naapurissa".

Masoud Kamali toivoi Euroopan unionin kehittävän aktiivista naapuruuspolitiikkaa muurien pystyttämisen sijasta. Hän muistutti, että monista maista, kuten Afganistanista tulevien pakolaisten määrän kasvu johtuu pitkälle viime vuosikymmenien ihmisarvoa väheksyneestä voimapolitiikasta.

Hän piti hyvin todennäköisenä, että ilman tuota jaksoa elintaso Afganistanissa olisi parempi ja huumeisiin sekä terrorismiin liittyvät ongelmat huomattavasti vähäisemmät. Kamalin mukaan olisi jo korkea aika oppia, ettei demokratiaa voi pommittaa yhteenkään maahan.

Hanasaaren kulttuurikeskuksen seminaarin järjestänyt Heikki Waris- instituutti on kehittänyt Espoon, Vantaan ja Helsingin maahanmuuttajatyötä yhdessä kaupunkien kanssa.

Yhteistyön tuloksena pakolaisten kotouttamistyö on pääkaupunkiseudulla tehty näkyväksi ja selkeämmäksi. Työntekijöiden rooli pakolaisperheiden yhdistämisessä on vahvistunut ja esimerkiksi vähän koulutettujen naisten ja äitien kielikoulutusta on kehitetty.

Myös maahanmuuttajien tarpeisiin vastaavaa moniammatillista yhteistyötä on kaikissa kolmessa kaupungissa lisätty. Myös monikulttuuriseen varhaiskasvatukseen on kehitetty uusia toimintamalleja.

Helsingin Uutiset: Pakolaiskeskus jakaa mielipiteet Kalliossakin

Helsingin Uutiset:
Pakolaiskeskus jakaa mielipiteet Kalliossakin
Marttahotelli on toistaiseksi viimeinen pakolaiskeskus
12.9.2009

Pakolaisten sijoittaminen entiseen Marttahotelliin on synnyttänyt Punavuoressa nurinaa jo ennen talon avaamista, mutta täysin napinoitta pakolaiskeskusta ei ole otettu vastaan Kalliossakaan, jolla sentään vapaamielisen kaupunginosan maine. Vastustus on tosin ollut ponnettomampaa kuin muualla kantakaupungissa.

–Toiset suhtautuvat myönteisesti ja pitävät pakolaiskeskusta kaivattuna värikkyytenä. Toisille väriä on liikaakin, sillä Kallio on joutunut keräämään paljon sosiaalista kuormaa, kertoo Kallio-seuran puheenjohtaja Raimo Nenonen.

Kallio-seuran virallinen kanta on, että se pitää pakolaiskeskuksen tuloa puutteellisesti ja jopa lainvastaisesti valmisteltuna.

–Valituksella emme ota kantaa keskukseen. Puutumme siihen, että päätös ei meidän mielestämme täytä kaikkia lain ja asetusten säädöksiä. Se se valmisteltiin puolisalassa, Nenonen jyrähtää.

Myönteistä Kallion pakolaiskeskuksen perustamisessa on se, että asukkaisiin on pidetty tiiviisti yhteyttä.

–Järjestimme kesäkuussa naapuri-illan, johon osallistui paljon väkeä, 60–70 henkeä. Tilaisuus päättyi minusta asukkaiden rauhalliseen mielialaan, kertoo sosiaaliviraston ulkomaalaisyksikön johtaja Leena Markkanen.

Keskuksen vastaava ohjaaja Veera Eerikinharju kertoo, että eniten ongelmia on aiheuttanut puheen kantautuminen sisäpihan kautta naapuritaloihin.

–Meillä on aika pienet oleskelutilat, vain kaksi tv-huonetta. On selvää, että asukkaat seurustelevat huoneissaan. Kuumuuden takia ikkunoita on ollut pakko pitää auki.

Öisiä keskusteluja on lisännyt juuri meneillään oleva ramadan. Paastokuukauden aikana muslimit syövät vasta auringonlaskun jälkeen.

Apulaisjohtaja Mari Saaren mielestä on hyvä, että naapurit ottavat yhteyttä ongelmien tullen.

–Niin löytyy yhteinen sävel. Ja muutamia positiivisiakin yhteydenottoja on tullut. Meille on tarjouduttu vapaaehtoisiksi. Heidät olemme ohjanneet ottamaan yhteyttä SPR:ään, joka vastaa pakolaiskeskusten vapaaehtoistoiminnasta.

Järin paljon muita vapaa-ajan viettomahdollisuuksia kuin toistensa kanssa juttelu ei asukkailla vielä olekaan.

–SPR:n kanssa on suunniteltu jalkapalloa ja tulisiko vaikka kokkikerho, Eerikinharju visioi.

Kaarlenkadun pakolaiskeskuksessa on kahden hengen huoneissa yhteensä 183 asukaspaikkaa. Suurimpia kansallisuusryhmiä tällä hetkellä ovat somalialaiset, irakilaiset ja afgaanit.

Vahingossa Suomeen

Irakilainen Ahmed Raheemah saapui Suomeen pari kuukautta sitten. "Vahingossa", niin kuin hän korostaa.

–Olin menossa Helsingin kautta Englantiin, mutta unohdin koneenvaihdossa passini lentokoneeseen. Minun oli pakko anoa turvapaikkaa täältä.

Raheemah oli haaveillut Englantiin pääsystä jo vuosia. Eikä ihme, hän puhuu täydellistä englantia, vaikkei ole aiemmin Euroopassa käynytkään.

–Toimin kotimaassani USA:n joukkojen tulkkina, hän selittää.

Miehittäjän avustaminen on myös syy, joka pakotti Raheemahin jättämään Irakin.

–En halunnut enää vaarantaa perhettäni enkä itseäni.

Suomeen päätyminen on ja ei ole shokki Raheemahille.

–Tiedän jonkin verran joka maasta, sillä olen lukenut historiasta ja kulttuurista. Tänne tulo oli hyvä sikäli, että uuden lain myötä voin hakea töitä jo kolmen kuukauden kuluttua. Haluan päästä töihin, aloittaa uuden elämän ja selviytyä tästä kaikesta.

Tylsäksi tulon on tehnyt, että ennen Kallion pakolaiskeskuksen vapaisiin oloihin pääsyä hän oli käytännössä pidätettynä.

–En oikein tunnekaan vielä ketään täällä, hän harmittelee.

____________________________


Uusia vastaanottokeskuksia ei tällä hetkellä ole suunnitteilla pääkaupunkiseudulle. Nykyiset tilat riittävät, kun Uudenmaankadun Marttahotelli saadaan pian pakolaisten käyttöön.

Alkuvuonna keskusteltiin Vantaalla tyhjilleen jääneen työsiirtolan tiloista, mutta hanke on rauennut. Turvapaikanhakijoita ei myöskään enää ole tarvinnut sijoittaa hotelli Lepolammelle Espooseen.

–Tulijamäärän kehitystä seurataan tarkasti, samoin poistumaa. Entistä isompi osa turvapaikanhakijoista palaa Dublin-sopimuksen turvin siihen EU-maahan, josta he ovat aiemmin hakeneet turvapaikkaa. Paikkamäärän tarpeeseen vaikuttaa myös hakemusten käsittelyaika, kertoo sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastaja Veikko Pyykkönen.

Suomeen tulee tänä vuonna arviolta 5000 turvapaikanhakijaa. Suomeen pyritään etenkin Somaliasta, Afganistanista ja Irakista.

–Tutkinnat pyritään hoitamaan tehokkaasti pääkaupunkiseudulla. Sen jälkeen hakijat siirretään muualla Suomessa sijaitseviin vastaanottokeskuksiin odottamaan päätöstä, Pyykkönen toteaa.

Salon Seudun Sanomat: Halla-ahosta tärkeä ennakkotapaus

Salon Seudun Sanomat:
Pääkirjoitus: Halla-ahosta tärkeä ennakkotapaus
10.9.2009

Helsinkiläinen kielitieteilijä, tohtori Jussi Halla-aho nousi viime syksyn kunnallisvaaleissa poliittiseksi julkkikseksi. Hänet valittiin perussuomalaisten ehdokaslistalta kaupunginvaltuustoon, tosin sitoutumattomana.

Halla-aho oli ennen vaaleja hankkinut tunnettuutta internetin keskustelupalstoilla. Hän nousi maahanmuuttokriittisten suomalaisten keulahahmoksi muun muassa blogikirjoituksillaan.

TIISTAINA hänet tuomittiin blogikirjoituksistaan sakkoihin. Tuomio tuli uskonrauhan rikkomisesta. Kirjoittaja oli oikeuden mukaan häpäissyt islamin uskon arvoja sanoessaan muun muassa, että islam on pedofilia-uskonto.

Toinen syyte kiihotuksesta kansanryhmää vastaan hylättiin. Syyte perustui Halla-ahon tekstiin, jossa todettiin, että ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen ovat somalien kansallinen tai geneettinen erityispiirre. Oikeus katsoi tekstin satiiriksi, joka ei ollut tuomittavaa.

Käräjäoikeuden päätös ei ole vielä ennakkotapaus, sillä asiasta valitetaan hovioikeuteen. Halla-ahon oikeusprosessi on joka tapauksessa monipuolisesti mielenkiintoinen, sillä sen kautta tullaan vetämään linjaa siitä, mikä juridisesti on rasistista puhetta, mikä ei.

AVOIMEN demokratian sananvapaudessa tulee olla mahdollista keskustella maahanmuuttoon liittyvistä asioista, niin sen hyvistä puolista kuin ongelmaksi nousseistakin seikoista.

Mutta aivan olennaista on, miten keskustellaan, millaisin sananvalinnoin ja millaisin pyrinnöin. Toisen maailmansodan kauheuksien jälkeen rasismia yleisesti pidetään moraalisesti ja lainsäädännöllisesti tuomittavana. Tämä on sivistyneen – henkisesti kehittyneen ja kypsän – yhteisön tapa katsoa ihmisten erilaisuutta.

Se sivistymätön tapa tarkastelee erilaisia ihmisiä, kuten maahanmuuttajia, ennakkoluuloisesti, usein myös pahantahtoisesti. Ainoa geneettinen erityispiirre näissä yhteyksissä taitaa lopulta olla ihmislajin myötäsyntyinen hakeutuminen oman lauman turviin. Meidän lauma ja muut -jaottelua sovelletaan, pelkoja ja uhkakuvia koetaan.

Vähemmistöjen kohtelu julkisuudessa ei jakaudu noin suoraviivaisesti sivistyneeseen ja sivistymättömään, mutta jako helpottaa asian hahmotusta. Elävän elämän sanankäytössä muunnelmien kirjo on täynnä vivahteita.

ETNISTEN ja kulttuuristen vähemmistöjen kohtelu mittaa yhteisön sivistystasoa aivan samoin kuin muidenkin vähemmistöjen tahi eri sukupuolten kohtelu. Oikeudesta saatava ennakkotapaus auttaa hyvän ja tahdikkaan kohtelun määrittämisessä, jos ja kun sellaista ei muuten ole opittu.

Jos käräjäoikeuden tuomio jäisi voimaan, Suomessa sallittaisiin satiirin nimissä häkellyttävän vahvojen – ja sivistymättömien – ilmausten käyttö vähemmistöistä julkisesti puhuttaessa.

HS: Sana vapaudesta

Helsingin Sanomat:
Perttu Häkkinen: Sana vapaudesta
10.9.2009

Tiedättekö mitä? On eri kliffa juttu, että ihmisillä on mielipiteitä. Ja vieläpä eriäviä sellaisia.

Mielipiteiden esittämisestä ei saisi mielestäni edes tuomita ketään.

Ikävä kyllä välillä tehdään niin. Katsokaa vaikka autokauppias Kiesiä.

Tuo osuvalla sukunimellä varustettu vanha elostelija päätyi kilometritehtaalle kuvailtuaan itselleen ominaisella terminologialla naisen käyttöominaisuuksia.

Toisinajattelijoita vainotaan yhä jopa Suomessakin. Kannabis-aktivistit, julkihomot ja vanhan koulun sovinistit rämpivät tänäkin päivänä työelämän tulilinjoilla. Ja jos työnantaja ei rankaise poikkeavuudesta, niin valtio tulee kyllä hätiin.

Aloin viitisen vuotta takaperin seurata kielitieteilijä Jussi Halla-ahon blogikirjoittelua, ja olenkin saanut elämääni sisältöä hänen kiukkuisesta argumentaatiostaan ja paikoin harkitsemattomista möläytyksistään.

Asetelma parani entisestäänkin, kun Halla-ahon oudoksi petikumppaniksi liittyi filosofian tohtori ja homoaktivisti Jukka Hankamäki. Outo siis siksi, että Halla-aho muistetaan vanhasta letkauksestaan, jossa hän aprikoi, olisiko hänen pitänyt sittenkin ampua päähän "Tehtaanpuiston homoa".

No, Hankamäki on tulisieluinen sananvapauden kannattaja, joten hänen pitäisi hyväksyä eriävätkin mielipiteet. Siksi onkin eriskummallista, ettei muhammettilaisuus läpäise Hankamäen valikoivan suvaitsevaisuuden seulaa – siitä syystä, että se on Hankamäen mielestä homovastainen uskonto.

Itse olen sananvapauden kannattaja. Ja ihan siinä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen määrittelemässä mielessä: On mahdollistettava myös häiritsevien ja järkyttävien ajatusten julkituominen.

Muutoin jäljelle jää vain valikoivasti suvaitseva hyödytön torso: todellinen sananvapaus jättää nimittäin jälkeensä aina limaisen vanan, jota enemmistö katsoo inhoten.

Siksi uskallankin väittää, että suurin osa sananvapauden puolustajista ei tosiasiassa edes tiedä, mitä he kannattavat.

En allekirjoita Halla-ahon mietelmiä, mutta olen typertynyt siitä, että hänet tuomittiin sakkoihin uskonrauhan rikkomisesta.

Vaikka toisaalta, onhan Halla-aho syyllistynyt vastaaviin lapsellisuuksiin itsekin vaatiessaan tutkintapyyntöä Yleisradion Jyri Rantalan hänestä käyttämästä rotutohtori-nimityksestä.

Yhtä kaikki, on hämmentävä ajatus elää maassa, jossa sananvapauden termostaattina pönöttää valtakunnansyyttäjä.

Toisaalta, enhän minä eläkään.

Meillä Hollannissa ovat vanhastaan saaneet suunvuoron niin uskonnolliset ääriliikkeet, pedofiilit kuin mamu-kriitikotkin.

Elohopea on täälläkin tosin laskemassa: Euroopan arabiliiton Hollannin-osasto pantiin juuri syytteeseen holokaustin kieltäneen sarjakuvan julkaisemisesta.

Liitto puolustautui Halla-ahon argumentein.

He halusivat omien sanojensa mukaan paljastaa yhteiskunnassa vallitsevan kaksinaismoralismin ja herättää keskustelua sananvapaudesta.

MTV3: Tähdetkin hämmentyvät Halla-ahosta

MTV3:
Tähdetkin hämmentyvät Halla-ahosta
10.9.2009

Mielipiteitä jakava Jussi Halla-aho suostui Helmen tähtikartta-analyysiin, vaikka ei itse erityisemmin astrologiaa arvostakaan. Hiljainen ja ujon oloinen mies provosoi sarkastisilla kirjoituksillaan monet ihmiset raivon partaalle, kun toiset kunnioittavat häntä sananvapauden esitaistelijana. Astrologisen analyysin perusteella jumalatkaan eivät tiedä miten suhtautua tähän mieheen, joka juuri sai sakot uskonrauhan rikkomisesta.
[...]