Aamulehti: Tuore kansanedustaja aloittaa työnsä kantelulla oikeusasiamiehelle

Aamulehti: Tuore kansanedustaja aloittaa työnsä kantelulla oikeusasiamiehelle 20.4.2015

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula aikoo aloittaa toisen kautensa kantelulla oikeusasiamiehelle. Kontula haluaa oikeusasiamiehen selvittävän, onko nykyinen laki ulkomaalaisten terveydenhoidosta perustuslain mukainen.

Tori-lehti: Muslimijohtaja on huolissaan nuorista miehistä

Tori-lehti:
Muslimijohtaja on huolissaan nuorista miehistä
4.3.2009

Ajankohtaisen Kakkosen taannoisen maahanmuuttajaillan säväyttäjä oli tamperelainen Mustafa Kara. Tampereen islamiyhdyskunnan puheenjohtaja sanoi perustavansa Suomeen koraanikouluja ja korosti sharia-lain merkitystä Suomen muslimien arjessa.

Kotikatsomoissa höristeltiin korvia ja keskustelupalstoilla alkoi ankara polemiikki koraanikoulujen epäillyistä terroristikytkennöistä ja sharia-lain mukaisista kivitys- ja raipparangaistuksista.
[...]
Television maahanmuuttajaohjelmassa Kara viittasi mahdollisuuteen, että Suomessa asuvat muslimit olisivat radikalisoitumassa muun maailman malliin.

Aiheeseen palattaessa joviaaliin herrasmieheen tulee uutta särmää.

- Maailma on politisoitunut. Nämä nuoret etsivät omaa itseään, identiteettiään ja mallia. Heillä on sukulaisia Afganistanissa, Gazassa ja Irakissa. He ovat seuranneet herkeämättä satelliittikanavilta lasten ja naisten pommituksia ja se aiheuttaa pahoinvointia. Nuoren itsehillintä voi pettää. Minunkin sydämeni tuntuu aina välillä murentuvan tuota kansanmurhaa katsellessa, Kara viittaa Gazan tapahtumiin.

Kara on huolissaan nimenomaan nuorista miehistä.

- Totuus on, että heidän Suomeen 1990-luvulla tulleet vanhempansa syrjäytyivät. Jopa kotimaassaan sivistyneistöön kuuluneet koulutetut ihmiset. Toisen polven nuorukaisilla ei mene paljoakaan paremmin. Koulukäyntikin näyttää loppuvan ammattikoulun toiselle luokalle.

Islamilainen yhdyskunta tarjoaa Karan mukaan näille levottomille nuorille miehille ympäristön, johon he voivat samaistua ja saavat tukea ja ymmärrystä. Aikuisten miesten malli myös rauhoittaa. Myös kaupungilla kohdatessa.

Karaa selvästi sieppaa, että maahanmuuttoasioiden kanssa painivat viranomaiset vaikuttavat kädettömiltä maahanmuuttajien arjen suhteen.

- Valitetaan, ettei maahanmuuttajiin saa yhteyttä. Me saamme, me tunnemme nämä ihmiset, meillä on tietoa, kuinka heitä voi auttaa. Miksei meitä oteta aidoiksi yhteistyökumppaneiksi, Kara ihmettelee.

Hän vaikuttaa työlääntyneen erilaisissa foorumeissa ja työryhmissä istumiseen. Puheet on puhuttu, tekoja odotellaan.

- Minä sanon, että oven ulkopuolella seisomisen aika on ohi.

Puolustuskannalle hän ei suostu sharia-laistakaan puhuttaessa. Se säätelee hänen mukaansa vain ihmisten yksityiselämää ja turvaa myös naisen aseman, mistä seuraa pitkä esitelmä. Tasa-arvon toteutumisesta voi olla toistakin mieltä, mutta jos tämän yhteiskunnan kansalaiset noudattavat perustuslakia, on Karan loppuvetoomukseen mahdoton sanoa ei.

- Onko muslimina oleminen synti? Onko synti vaalia omaa kulttuuria ja uskontoa?

HS: Ulkomaalaisopiskelijoita valvotaan kameroilla Tampereella

Helsingin Sanomat kertoo, että Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiön talon julkisin tiloihin on hiljattain asennettu valvontakameroita. Asukkaille on ollut epäselvää kuka heitä kuvaa ja mihin kuvamateriaali tallennetaan. Vaihto-opiskelijoiden suosimissa Toasin taloissa on ollut erityisen paljon järjestyshäiriöitä.

Helsingin Sanomat: uutinen
9.12.2008 04:04

"Hoas ei valvo opiskelijoita kameroin"

Aamulehti: uutinen
9.12.2008 17:46

Ulkomaalaisten opiskelijoiden asuttamasta talosta Tampereen keskustassa on tullut pienen luokan Big Brother -talo. Sen yleisiin tiloihin asennettiin viime viikolla valvontakameroita, jotka kuvaavat oleskelutiloja, käytävää ja sisäänkäyntiä.

Ainakaan kaikki opiskelijat eivät ole tyytyväisiä valvovaan silmään.

"En tiedä, kuka minua katselee joka päivä ja mihin kuvat päätyvät", sanoo eräs opiskelija. "Kamerat näkevät senkin, kun menen käytävällä olevaan suihkuun alusvaatteissa tai pyyhkeessä."

Missään asuntolan seinillä ei näkynyt ainakaan maanantaina kylttiä tai tiedotetta siitä, miksi kamerat ovat katonrajassa ja mitä niillä tehdään. Vain pieni vihreä valo kameran kyljessä kertoo, että se todennäköisesti parhaillaan kuvaa.

Opiskelijatalon keskiössä on avara yhteistila, jota kuvaa kaksi kameraa eri suunnista. Tänä syksynä avatussa Tuomiokirkonkadun talossa on yli sata paikkaa, muun muassa soluissa, yksiöissä ja perhehuoneissa. Ulko-oven nimilistassa ei suomalaisia nimiä näy.

"Se on ainoa tapa, jolla me saamme siellä käyttäytymisen kuriin. Meillä ei ole varaa palkata sinne ympärivuorokautisia vahtijoita", sanoo Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiön (Toas) toimitusjohtaja Timo Lehto.

"Siellä sotketaan ja rikotaan paikkoja ja pidetään yleistä hulinaa. Asukkaat ovat vaatineet, että jotain on tehtävä, muuten sieltä muuttaa suuri osa pois. Asukasporukkaan mahtuu aina sellaisia, jotka juhlivat enemmän kuin opiskelevat."

Lehto muistuttaa, että valvonta kohdistuu yleisiin tiloihin, ei kenenkään asuntoon tai suihkutiloihin. Hänen mukaansa järjestysongelmia on ollut nimenomaan vaihto-opiskelijoiden kanssa muissakin Toasin kohteissa.

Lehto sanoo, että tiedote kameravalvonnan alkamisesta on juuri lähdössä taloon. Valvonnasta vastaa vartioliike ja se myös tallentaa kuvamateriaalin.

"Se on vartioliikkeen vastuulla ja salassapitovelvollisuus heillä on. Tämä on tarkoitettu järjestyksen ylläpitämiseen."

Terveisiksi opiskelijoille hän sanoo sen, ettei tarkoitus ole kenenkään yksityisyyttä loukata, vaan taata kotirauha jokaiselle.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ei ainakaan alustavien tietojen perusteella lämpene valvonnalle, koska opiskelijatalo kuuluu selvästi kotirauhan piiriin.

"Hyvä tarkoitus ei pyhitä keinoja", Aarnio sanoo.

"Toasin intressissä on nyt huolehtia siitä, että valvonnassa ei syyllistytä rikoslain tarkoittamaan salakatseluun."

HS: Oikeusministeri: Urkintalaki koskee 60 huippuyritystä

Helsingin Sanomien mukaan oikeusministeri Tuija Brax arvioi, että ns. Lex Nokia koskee Suomessa 60 huipputekniikan yritystä. Brax ei ollut huolissaan uuden lain vaikutuksesta toimittajien lähdesuojaan. Hän myönsi, että laki on perustuslain kannalta "rajamailla", mutta tästä oli sovittu hallitusohjelmassa.

Helsingin Sanomat: uutinen
5.12.2008 05:17

Turun Sanomat: pääkirjoitus
7.12.2008

Oikeusministeri Tuija Brax arvioi, että eduskunnassa oleva niin sanottu Lex Nokia eli urkintalaki koskee käytännössä noin 60:tä huipputekniikan alan yritystä Suomessa. Brax sanoi torstaina Helsingissä, että yritykset ovat suurin piirtein samoja, joiden uusista työntekijöistä suojelupoliisi tekee niin sanotun turvallisuusselvityksen.

Kyse on yrityksistä, joiden liikesalaisuuksilla on vahvaa kansantaloudellista ja koko Suomeen ulottuvaa merkitystä.

Jos sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos hyväksytään, tällaiset yritykset saavat oikeuden seurata työntekijöidensä sähköpostiliikennettä kuten lähettäjä- ja vastaanottajatietoja. Automatisoitu tarkkailu ei edellyttäisi epäilyä, että yrityssalaisuuksia olisi paljastettu.

Brax korosti Tutkivan journalismin yhdistyksen tilaisuudessa, että lain käytön edellytyksiä on tiukennettu huomattavasti valmistelun aikana. Braxin mukaan tästä huolimatta "eduskunnassa on yhä paljon paineita lain tarkemmaksi rajaamiseksi".

Oikeusministerin mielestä yritykset eivät ota lakia käyttöön löyhin perustein, sillä tietosuojavaltuutetulle tehtävät ennakkoilmoitukset ja jälkikäteiset selvitykset maksavat.

Toimittajien lähdesuojan osalta Brax ei ollut huolissaan. Laissa on erikseen pykälä, jonka mukaan tunnistamistietoja ei saa ottaa automaattisesti eikä manuaalisesti, jos tarkoitus on toimittajan tietolähteen selvittäminen.

Lähdesuoja antaa toimittajalle oikeuden salata tietolähteensä, jotta he saavat yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa. Yritykset taas ovat Suomessakin yrittäneet selvittää toimittajien tietolähteitä sähköpostin tunnistamistietojen avulla.

"Lähdesuojan piiriin tehdyistä selvityksistä jäädään sitten kiinni, kun tietosuojavaltuutettu tekee tarkastuksensa. Jos lähdesuojaa urkitaan rikollisesti, niin sitä ei tietenkään estä mikään laki", Brax sanoi.

Brax myönsi, että sähköpostiyhteyksien seuraaminen on perusoikeuksien kannalta "hyvin rajamailla", mutta hallitusohjelmassa kuitenkin sovittiin, että tällainen laki säädetään.

HS: Oikeuskansleri arvostelee kiisteltyä Lex Nokiaa

Helsingin Sanomien mukaan oikeuskansleri Jaakko Jonkka pitää eduskunnan käsiteltävänä olevaa ns. Lex Nokiaa ongelmallisena. Jonkan ja perustuslakivaliokunnan kuulemien oikeustieteen professoreiden mielestä laki heikentää tarpeettomasti perusoikeuksia ja antaa työnantajille liian suuret valtuudet. Tästä huolimatta perustuslakivaliokunnan mielestä muutos ei ole vastoin perustuslakia, joten se voidaan vahvistaa tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

YLE Uutiset: uutinen
2.12.2008 05:14

Helsingin Sanomat: uutinen
2.12.2008 09:11

...
"Epäilen, ovatko kaikki ne tilanteet, joissa tunnistamistietojen manuaalista käsittelyä ehdotetaan, oikeudellisesti perusteltavissa. Epäilen myös, ovatko käsittelyoikeudet riittävän täsmällisesti eritelty," Jonkka sanoo.

Jonkka on hyvin pitkälle samaa mieltä kuin perustuslakivaliokunnan kuulemat oikeustieteen professorit. Heidän mielestään Lex Nokia heikentää tarpeettomasti perusoikeuksia ja antaa yhteisötilaajille eli työnantajille liian suuret toimintavaltuudet. Kyse olisi merkittävien, poliisia suurempien, pakkokeinojen myöntämisestä yksityiselle taholle ilman lupamenettelyä.
...
Keväällä Jonkka päätti, että oikeudellista estettä hallituksen esitykselle ei ole. Sitä ennen asiaa väännettiin pitkään oikeuskanslerinviraston sekä liikenne- ja viestintäministeriön välillä. Tammikuussa lakiesitys poistettiin jo kerran valtioneuvoston esityslistalta oikeuskanslerinviraston vaatimuksesta.

"Lähdimme siitä, että hallituksen esitys voidaan lähettää eduskuntaan, koska se sisälsi lausuman lakiesityksen käsittelystä eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Esitykseen tehtiin myös vaatimiamme muutoksia."

Oikeus luottamukselliseen viestintään on perustuslaissa määrätty perusoikeus, jolle suojan antaa myös Euroopan ihmisoikeussopimus.

"Yleisellä tasolla sanoisin, että kyllä minä pitäisin huomionarvoisena sitä, mitä tiede-elämä on asiasta sanonut. Heillä on eniten aikaa ja asiantuntemusta asioihin perehtyä. Perusoikeuksien rajoittamisessa pitää olla aina äärettömän tarkka", Jonkka sanoo.

Lakiesityksessä yhteisötilaaja saisi oikeuden seurata työntekijöiden sähköpostiliikennettä, mutta ei oikeutta kajota viestien sisältöön.

Tarkkailuoikeus annettaisiin myös yliopistoille, virastoille, kirjastoille ja jopa taloyhtiöille, joilla on oma viestintäverkko. Sähköpostin lisäksi tarkkailuoikeus koskisi ip-liikennettä kuten nettipuheluita ja pikaviestipalveluja.

HS: Brax: Kauhajoki ehkä osaksi Jokelan tutkinnan erillislakia

Helsingin Sanomien mukaan hallitus aikoo lakiesityksessään lieventää henkilökohtaisten tietojen salassapitoa. Jokelan ampumistapauksen kaltaisia tapahtumia tutkiville ryhmille annettaisiin rikostutkijoiden valtuudet päästä käsiksi tietosuojan salaamiin tietoihin. Lakia käsitellään perustuslakivaliokunnassa.

Helsingin Sanomat: uutinen
23.9.2008 22:20

...
Jokela-laki antaisi muillekin kuin rikostutkijoille oikeudet tutustua Jokelan ampujan Pekka-Eric Auvisen terveystietoihin, pelastusviranomaisten suojattuun viestiliikenteeseen sekä muihin salaisiin tietoihin: rikostutkinta saisi rinnalleen ikään kuin onnettomuustutkinnan, jossa ei haeta syyllistä vaan keinoja ehkäistä vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa.

"Päätös Kauhajoen lisäämisestä lakiesitykseen tehdään parissa–kolmessa päivässä", oikeusministeri Tuija Brax (vihr) kertoi tiistaina.
...