Vihreä Lanka: Hallitus hylkäsi lukukausimaksut – ”Olisivat olleet myrkkyä”

Vihreä Lanka: Hallitus hylkäsi lukukausimaksut – ”Olisivat olleet myrkkyä” 4.12.2014
Verkkouutiset: Pääministeri perusteli: ulkomaisten opiskelijoiden maksuilla on myös toinen puoli
Etelä-Saimaa: Kopra: Nuoret syrjäytyvät, kun varakkaiden perheiden lapset ulkomailta opiskelevat ilmaiseksi
Aamulehti: Demarit linjasivat aiemmin kannattavansa lukukausimaksuja – Mitä tapahtui?

Hallitus päätti tänään torstaina, ettei se esitä lukukausimaksuja EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

Markus Himanen: Euroopan romaninuoret ja -lapset liikkeellä

Markus Himanen: Euroopan romaninuoret ja -lapset liikkeellä 31.12.2012

Jos elät nuorena romanina Euroopassa, tulevaisuuden näkymäsi eivät ole keskimäärin kovin hyvät. Vanhempasi ovat todennäköisesti työttömiä ja mahdollisuutesi sosiaaliseen nousuun koulutuksen kautta ovat heikot. Toukokuussa julkaistun Euroopan perusoikeusviraston (FRA) ja YK:n kehitysohjelman raportin mukaan Romaniassa joka viides peruskouluikäinen romani on koulutuksen ulkopuolella. Bulgariassa alle kaksikymmentä prosenttia romaninuorista oli päättänyt toisen asteen koulutuksen (kaikista nuorista yli 70 prosenttia) ja Romaniassa alle kymmenen prosenttia (koko väestön nuorista yli 60 prosenttia).

Yle: Opetusministeri: "Tutkimme yhteistä opetustietoa"

Yle: Minister: "Vi ska utreda gemensam religionskunskap" 31.8.2012
Yle: Fairuz blev förbjuden att dansa

Undervisningsminister Jukka Gustafsson (SDP) vill utreda möjligheten för gemensam religionskunskap för barn som tillhör olika religiösa samfund, säger han till Radio Vegas granskande program Radar.

Gustafsson blir intervjuad i Radars program om religionsundervisning i islam och han säger att de exempel Radar ger på undervisningen inte hör till den finska grundskolan och inte heller till den officiella läroplanen.

- Jag fick problem då jag dansade i skolan, säger Fairuz, 18 år, i Åbo.

Suomenmaa: Lukio houkuttelee venäläisiä Sallaan

Suomenmaa: Lukio houkuttelee venäläisiä Sallaan 15.8.2012

Kymmenkunta vuotta sitten Sallan lukio oli hiipumassa. Itärajalla, Lapin kairoilla sijaitsevan koulun oppilasmäärä väheni ja lukiota pyrittiin yhdistämään milloin mihinkin. Sitten kunnassa keksittiin, että otetaan lukioon venäläisiä opiskelijoita.

Talousssanomat: Erot kasvavat, näin koulu syrjäytyy

Talousssanomat: Erot kasvavat, näin koulu syrjäytyy 12.7.2012
Taloussanomat: Opetusministeri: Kouluvalintaa ei syytä rajoittaa

Suomea pidetään koulutuksen Pisa-ihmemaana, mutta pääkaupunkiseudulla koulukohtaiset erot ovat hurjia. Pieni porukka puhuu "maahanmuuttajakouluista", mutta ongelma on kotoperäisen syrjäytymisen kasautuminen ongelmalähiöihin. Mitä vanhempien kannattaisi tehdä?

OPM: Työryhmä: Ruotsin opintojen polulla useita esteitä

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote: Työryhmä: Ruotsin opintojen polulla useita esteitä 7.5.2012
Tiivistelmä: Toiminnallista ruotsia – lähtökohtia ruotsin opetuksen kehittämiseksi toisena kotimaisena kielenä
Julkaisu suomeksi (pdf)
Yle Satakunta: Virkamiesruotsi on ongelma ammattikorkeakouluissa 8.5.

Ruotsin kielen opetuksen kehittämistä pohtineen työryhmän mukaan koulutuksen jatkumo varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen ei nykyisillä resursseilla ja käytänteillä toteudu ruotsin kielessä. Nykytilanne alemmilla asteilla on johtanut siihen, että korkeakoulut joutuvat paikkaamaan puutteita ruotsin taidossa, mikä vähentää korkeakoulujen resursseja kehittää opiskelijoiden osaamista työelämän tarpeita varten. Työryhmä luovutti muistionsa opetusministeri Jukka Gustafssonille 7. toukokuuta.

MTV3: Stubb hiiltyi romanipuheista: Yhtä kansakuntaa yritetään leimata

MTV3: Stubb hiiltyi romanipuheista: Yhtä kansakuntaa yritetään leimata 29.3.2012
Täysistunnon pöytäkirja PTK 31/2012 vp - N:o 26) Kerjäläisilmiön kitkeminen
Yle Areena: Stubb tuohtui Halla-ahon romanipuheista (video, 4 min)

Eurooppaministeri Alexander Stubb (kok) hiiltyi tänään eduskunnassa tapaan, jolla eduskunnassa vaadittiin Romaniasta tulleiden romanikerjäläisten siivoamista pois Suomen kaduilta.

– Olemme nyt niillä rajoilla, jossa yhtä kansakuntaa yritetään leimata. Tämän tyyppistä keskustelua ei tässä salissa pidä käydä, Stubb sanoi eduskunnan kyselytunnilla.

Stubb osoitti moitteensa erityisesti perussuomalaisten Jussi Halla-aholle, joka oli tivannut hallitukselta tiukempaa otetta asiaan.

Aamulehti: Koulujen väliset erot kasvaneet Suomessa - heikosti pärjääville lisärahaa

Aamulehti: Koulujen väliset erot kasvaneet Suomessa - heikosti pärjääville lisärahaa 29.12.2011

YLE Uutiset: Koulujen rahoitusta sidotaan entistä enemmän toimintaympäristöön

Peruskoulun päättävä nuori voi olla äidinkielen taidoiltaan seiskaluokkalaisen tasolla. Osa nuorista taas pärjäisi suoraan ylemmällä luokalla lukiossa.

Tutkimusten mukaan ero parhaiden ja heikoimpien koulujen oppilaiden oppimistuloksissa voi olla jopa 2,5 vuotta, kertoo opetusministeri Jukka Gustafsson (sd).

– 2000-luvulla koulujen väliset erot ovat kasvaneet. Pahin tilanne on pääkaupunkiseudulla. Siellä on alueita, joiden kouluissa oppilaista jopa puolet on maahanmuuttajia.

HS: Jukka Gustafsson: Ulkomaalaisia opiskelijoita lisää Suomeen

Helsingin Sanomat: Jukka Gustafsson: Ulkomaalaisia opiskelijoita lisää Suomeen 22.9.2011

Opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd) mukaan Suomeen tulisi saada tuntuvasti lisää ulkomaalaisia korkeakouluopiskelijoita.

Tämän hallituskauden minimitavoite voisi ministerin mukaan olla noin 20 prosentin lisäys.

"Kansainvälisyys on keskeinen korkeakoulutuksen laatutekijä", Gustafsson perustelee.

YLE: Kuntien rahapula uhkaa iskeä maahanmuuttajalasten suomenopetukseen

YLE Uutiset: Kuntien rahapula uhkaa iskeä maahanmuuttajalasten suomenopetukseen 5.9.2011

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen opetuksessa on suuria eroja koulujen välillä. Vain osa kouluista järjestää kokonaan äidinkielen tunneista erillistä suomenopetusta. Opetussuunnitelma ei sisällä minimituntimäärää, ja kunnat säästävät herkästi tunneista, joita ei ole pakko järjestää.

Vielä seitsemän vuotta sitten tehdyssä selvityksessä Suomesta löytyi kouluja, joissa maahanmuuttajille suunnattua suomen kielen opetusta ei järjestetty lainkaan. Opetushallituksen arvion mukaan suomi toisena kielenä eli S2-opetuksen järjestäminen vaihtelee edelleen kunnittain. Vain 15 prosenttia kouluista tarjoaa opetusta koko äidinkielen tuntimäärän verran.

Savon Sanomat: Yhä useammille opettajille palkanlisää vaikeista lapsista

Savon Sanomat: Yhä useammille opettajille palkanlisää vaikeista lapsista 7.8.2011

Tulevaisuudessa yhä useampi opettaja saa lisää palkkaa, jos luokassa on hankalia oppilaita. Nykyisin niin sanottua haasteellisen luokan lisää maksetaan muutamissa kymmenissä kunnissa.

Perusopetuksen opettajat voivat saada palkanlisää esimerkiksi huonosti kieltä osaavista maahanmuuttajista tai käytöshäiriöisistä oppilaista. Lisä on korkeintaan muutamia satoja euroja kuukaudessa. Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen uskoo, että lisästä tulee lähivuosina valtavirtaa.

HS: Tutkija: Harmaan talouden vastainen ohjelma voi jäädä lupauksiksi

Helsingin Sanomat: Tutkija: Harmaan talouden vastainen ohjelma voi jäädä lupauksiksi 27.6.2011

Hallitus on luvannut kitkeä harmaata taloutta kovin ottein. Hallitusneuvotteluissa harmaan talouden työryhmää vetänyt Jukka Gustafsson (sd) kehui lopputulosta "erittäin kovaksi paperiksi".

Harmaan talouden torjuntaan erikoistunut tutkija Markku Hirvonen sanoo, että alustavat kehut ovat paikallaan, mutta vielä ei voi tuulettaa: "Tuo on hyvä ohjelma, mutta kaikki on kiinni siitä, miten se onnistutaan toteuttamaan. On vanhastaan esimerkkejä siitä, että hyvät ideat on vesitetty toteutusvaiheessa. Nämä on pikkuisen vaarallisia nämä luvataan selvittää -tyyppiset lauseet."

HBL: Riksdagen tvistar om invandring

HBL: Riksdagen tvistar om invandring 6.9.2010

Regeringens förslag till ändrad utlänningslag väcker redan debatt i riksdagen.

Finland måste locka mer arbetskraft utifrån EU. Därför ska tillståndsprövningen för medborgare från tredje land göras smidigare, föreslår regeringen. Behovsprövningen vid arbets- och näringsbyråernas ska avskaffas och Migrationsverket ska hålla i hela processen för uppehållstillstånd.

Demari: Gustafsson esittää tunnistekorttiin veronumeroa

Demari: Gustafsson esittää tunnistekorttiin veronumeroa 8.6.2010

Kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.) esittää, että ulkomaalaisen työntekijän verojen maksua tehostetaan lisäämällä kuvalliseen tunnistekorttiin veronumero. Lisäksi on edellytettävä työnantajalta ennakkoilmoitusta työsuojeluviranomaiselle niin sanotuista lähetetyistä työntekijöistä. Gustafsson jätti asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

Verkkouutiset: Työlupien helpotus ulkomaalaisille epäilyttää

Verkkouutiset: Työlupien helpotus ulkomaalaisille epäilyttää 6.4.2010
Eduskunnan täysistuntokeskustelu

Ulkomaalaisten työlupiin ehdotetut helpotukset epäilyttävät monia eduskunnassa. Hallituksen esityksen mukaan työntekijän oleskelulupa voitaisiin myöntää ensimmäisellä kerralla jopa viideksi vuodeksi.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaa johtava Arto Satonen (kok.) sanoi tiistaina, ettei lupaa pitäisi antaa kerralla viideksi vuodeksi. Satosen mielestä pääsääntönä voisi olla, että luvan saa ensin vuodeksi ja vain poikkeustapauksessa heti viideksi vuodeksi.

– Kun vuoden jälkeen on katsottu, että kaikki asiat ovat kunnossa, työehdot kohdallaan ja verot maksettu, sen jälkeen voidaan antaa oikeus pidempään sosiaaliturvaan, Satonen suositteli eduskunnan maahanmuuttokeskustelussa.

Maailma.net: Uusi ulkomaalaislaki rajaisi turvapaikanhakijoiden työmahdollisuuksia

Maailma.net: Uusi ulkomaalaislaki rajaisi turvapaikanhakijoiden työmahdollisuuksia 15.11.2009

Työn merkitystä ei voi liikaa painottaa. Se on todella tärkeää”, sanoo Suomesta turvapaikkaa hakeva tshetshenialainen Islam Tumsoev.

Tumsoev on ollut tyytyväinen Suomen lakiin, joka takaa turvapaikanhakijoille oikeuden tehdä työtä kolmen kuukauden kuluttua maahantulosta. Nyt hallitus on kuitenkin ehdottamassa ulkomaalaislakiin muutosta, joka rajoittaisi työntekomahdollisuuksia.

- Työnteon tärkeyttä korostetaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Valitellaan, kuinka turvapaikanhakijat elävät sosiaalituen varassa. Enemmistö kuitenkin haluaa tehdä töitä. Sen estäminen on käsittämätöntä, totesi Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen aiheesta järjestetyssä keskustelutilaisuudessa tiistaina.