Svenska Yle: Inofficiella kanaler sätter käppar i hjulen för invandrare 3.11.2014
År 2030 har var fjärde person i huvudstadsregionen ett annat modersmål än finska eller svenska. Inofficiella kanaler och fördomar är några av problemen som personer med främmande modersmål möter i sitt arbetssökande.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Said Aden. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Said Aden. Näytä kaikki tekstit
maanantai 3. marraskuuta 2014
maanantai 15. syyskuuta 2014
Helsingin Uutiset: Maahanmuuttopomo Ylellä: Sotaan lähtijät ovat niin kuin koulusurmaajia
Helsingin Uutiset: Maahanmuuttopomo Ylellä: Sotaan lähtijät ovat niin kuin koulusurmaajia 15.9.2014
Espoossa maahanmuutto- ja työllisyysasioista vastaava Said Aden vertaa Suomesta ulkomaille sotimaan lähteviä nuoria koulusurmaajiin. Aden sanoi Yle Helsingin radiohaastattelussa maanantaina, että lähtijöiden motiiveja ei voida selittää millään yksittäisellä syyllä.
Espoossa maahanmuutto- ja työllisyysasioista vastaava Said Aden vertaa Suomesta ulkomaille sotimaan lähteviä nuoria koulusurmaajiin. Aden sanoi Yle Helsingin radiohaastattelussa maanantaina, että lähtijöiden motiiveja ei voida selittää millään yksittäisellä syyllä.
tiistai 11. joulukuuta 2012
Iltalehti: HS: Miljoonia euroja kehitysapua vääriin taskuihin joka vuosi
Iltalehti: HS: Miljoonia euroja kehitysapua vääriin taskuihin joka vuosi 11.12.2012
Helsingin Sanomat: Somalitaustaisten kehitysapuhankkeiden rahankäytössä epäselvyyksiä
Helsingin Sanomat: Kehitysapuun kaivataan lisää valvontaa
Ulkoministeriön tietoon tulee vuosittain noin kymmenen miljoonan euron edestä kehitysavun väärinkäytöksiä, kertoo Helsingin Sanomat.
Nämä ilmenevät ministeriön omassa valvonnassa ja tarkastuksissa. Rahaa on yleensä joko käytetty muuhun kuin sovittuun tai sitä on pantu omaan taskuun.
Esimerkiksi osalla somalitaustaisista järjestöistä on lehden mukaan ollut puutteita kirjanpidossa. Hankkeiden kuitteja on voinut puuttua kokonaan. Järjestöt kuitenkin kiistävät, että rahoja olisi käytetty väärin. Somalia on maailman korruptoituneimpia maita.
Helsingin Sanomat: Somalitaustaisten kehitysapuhankkeiden rahankäytössä epäselvyyksiä
Helsingin Sanomat: Kehitysapuun kaivataan lisää valvontaa
Ulkoministeriön tietoon tulee vuosittain noin kymmenen miljoonan euron edestä kehitysavun väärinkäytöksiä, kertoo Helsingin Sanomat.
Nämä ilmenevät ministeriön omassa valvonnassa ja tarkastuksissa. Rahaa on yleensä joko käytetty muuhun kuin sovittuun tai sitä on pantu omaan taskuun.
Esimerkiksi osalla somalitaustaisista järjestöistä on lehden mukaan ollut puutteita kirjanpidossa. Hankkeiden kuitteja on voinut puuttua kokonaan. Järjestöt kuitenkin kiistävät, että rahoja olisi käytetty väärin. Somalia on maailman korruptoituneimpia maita.
torstai 6. lokakuuta 2011
YLE: Maahanmuuttaja yhä harvinaisuus univormussa
YLE Uutiset: Maahanmuuttaja yhä harvinaisuus univormussa 6.10.2011
Maahanmuuttajia yritetään houkutella turvallisuusalalle uusin keinoin. Suomessa on yhä erittäin vähän ulkomaalaistaustaisia poliiseja, vaikka poliisijohto on jo pitkään toivonut heitä palkkalistoilleen.
Maahanmuuttajia yritetään houkutella turvallisuusalalle uusin keinoin. Suomessa on yhä erittäin vähän ulkomaalaistaustaisia poliiseja, vaikka poliisijohto on jo pitkään toivonut heitä palkkalistoilleen.
keskiviikko 1. joulukuuta 2010
Amicase: Työtön, mutta pätevä - mistä töitä korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille?
Amicase 2/2010: Työtön, mutta pätevä - mistä töitä korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille?
Said Aden työskentelee AFRO-hankkeen projektikoordinaattorina sisäasiainministeriössä maahanmuutto-osaston kotouttamisyksikössä.
>> Said Aden, mikä on AFRO-hanke?
Alkuvuonna 2010 käynnistyneen hankkeen tavoitteena on lisätä kolmansien maiden kansalaisten edustusta valtion ja kunnallishallinnon työtehtävissä, lieventää syrjinnästä aiheutuvien haittojen vaikutusta kotoutumisprosessissa sekä edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua. Hanke on toteutettu EU:n kotouttamisrahaston tuella.
lauantai 10. heinäkuuta 2010
Suomen Somali: Mamuista mahiksiksi
Suomen Somali: Maija Kajava: Mamuista mahiksiksi 10.6.2010
Suomi valmistautuu seuraaviin eduskuntavaaleihin monissa tulevaisuutta koskevissa paineissa ja maahanmuutosta virinnyt vilkas ja monipolvinen keskustelu saattaa tulla yhdeksi vaalien teemoista. Valitettavasti keskustelua kuitenkin usein leimaa nimittely ja luokittelu, jolla ei edistetä kenenkään osapuolen, saati kaikkien yhteistä, asiaa.
Maahanmuutto on toisaalta osa ikiaikaista siirtolaisuusliikettä, jossa Suomikin on ollut menneinä vuosikymmeninä enimmäkseen lähtömaana. Kylmän sodan aikakauden päättyessä 1980- ja 1990-lukujen taitteessa monin paikoin niin Eurooppaan kuin Afrikkaankin jäi vaikeita konfliktialueita, joissa syntyi humanitaarista, suojeluntarpeeseen perustuvaa muuttoliikettä.
Suomi valmistautuu seuraaviin eduskuntavaaleihin monissa tulevaisuutta koskevissa paineissa ja maahanmuutosta virinnyt vilkas ja monipolvinen keskustelu saattaa tulla yhdeksi vaalien teemoista. Valitettavasti keskustelua kuitenkin usein leimaa nimittely ja luokittelu, jolla ei edistetä kenenkään osapuolen, saati kaikkien yhteistä, asiaa.
Maahanmuutto on toisaalta osa ikiaikaista siirtolaisuusliikettä, jossa Suomikin on ollut menneinä vuosikymmeninä enimmäkseen lähtömaana. Kylmän sodan aikakauden päättyessä 1980- ja 1990-lukujen taitteessa monin paikoin niin Eurooppaan kuin Afrikkaankin jäi vaikeita konfliktialueita, joissa syntyi humanitaarista, suojeluntarpeeseen perustuvaa muuttoliikettä.
keskiviikko 28. huhtikuuta 2010
MTV3: Rasisti!
MTV3: Mari Haavisto: Rasisti! 28.4.2010
MTV3/45 minuuttia: Somalialaiset keplottelevat kasvattilapsilla (lopussa ohjelma tekstimuodossa)
Rasisti! Tätä leimaa ne kaikki pelkäävät. Viranomaiset nimittäin.
Olen tehnyt viimeiset viikot juttua somalialaisista kasvattilapsista ja väärinkäytöksistä, joita tähän ilmiöön liittyy. Ensin haastattelusta kieltäytyi Maahanmuuttovirasto. Asiantuntija ei halunnut haastatteluun, koska pelkäsi saavansa uhkailuja. Tämän jälkeen Maahanmuuttoviraston ylijohtaja päätti, että asiaa ei lähdetä kommentoimaan ollenkaan. Mitä ihmettä? Kun kerroin, että aiheesta tehdään joka tapauksessa juttu, haastattelu heltisi.
Seuraava haaste oli saada mukaan edustaja sosiaalivirastosta, sillä kaikkien lähteiden mukaan sosiaalivirasto tietää parhaiten kasvattilasten ongelmista. Helsingin sosiaalivirasto kieltäytyi kokonaan. Haastatteluaikaa ei löytynyt kahden viikon aikana kalenterista. Onneksi Turussa oltiin asiallisemmalla linjalla. Sieltä haastattelu irtosi, mutta ennen jutun tekoa kysymykset kävivät lakimiehen tarkastuksessa.
MTV3/45 minuuttia: Somalialaiset keplottelevat kasvattilapsilla (lopussa ohjelma tekstimuodossa)
Rasisti! Tätä leimaa ne kaikki pelkäävät. Viranomaiset nimittäin.
Olen tehnyt viimeiset viikot juttua somalialaisista kasvattilapsista ja väärinkäytöksistä, joita tähän ilmiöön liittyy. Ensin haastattelusta kieltäytyi Maahanmuuttovirasto. Asiantuntija ei halunnut haastatteluun, koska pelkäsi saavansa uhkailuja. Tämän jälkeen Maahanmuuttoviraston ylijohtaja päätti, että asiaa ei lähdetä kommentoimaan ollenkaan. Mitä ihmettä? Kun kerroin, että aiheesta tehdään joka tapauksessa juttu, haastattelu heltisi.
Seuraava haaste oli saada mukaan edustaja sosiaalivirastosta, sillä kaikkien lähteiden mukaan sosiaalivirasto tietää parhaiten kasvattilasten ongelmista. Helsingin sosiaalivirasto kieltäytyi kokonaan. Haastatteluaikaa ei löytynyt kahden viikon aikana kalenterista. Onneksi Turussa oltiin asiallisemmalla linjalla. Sieltä haastattelu irtosi, mutta ennen jutun tekoa kysymykset kävivät lakimiehen tarkastuksessa.
torstai 18. maaliskuuta 2010
Journalismikritiikin vuosikirja 2010: Mihin suuntaan maahanmuuttokeskustelua pitäisi viedä?
Journalismikritiikin vuosikirja 2010 (pdf)
Markus Mattlar
Retoriikkaa ja rikostutkintoja – maahanmuuttokriitikko Jussi Halla-aho marginalisoitui häiriköksi
Maahanmuuttokriittinen populismi on Euroopassa horjuttanut politiikan vanhoja voimasuhteita jo 1980-luvulta lähtien. Suomeen se on kuitenkin saapunut hitaasti. Takavuosina myrskyvaroituksia saatiin esimerkiksi Sulo Aittoniemeltä ja Tony Halmeelta, mutta laajempi ukkosrintama seurasi vasta loppuvuodesta 2008, kun kielitieteilijä Jussi Halla-aho valittiin runsaalla äänimäärällä Helsingin kaupunginvaltuustoon.
Halla-aho on poliitikkona toista maata kuin aiemmat maahanmuuttokriittiset yrittäjät. Hänellä on akateeminen koulutus ja terävä kynä, ja taustatukea antaa aktiivinen kannattajakunta. Kirjoituksissaan hän on käynyt taistelua islaminuskoisia maahanmuuttajia vastaan ja jaellut ohimennen iskuja muiden muassa seksuaalivähemmistöjen ja feministien suuntaan.
Miksi sopii olettaa, että moinen tapaus on medialle vaikea pala? Miksi edellisten kappaleiden myrskymetafora tuntuu luontevalta valinnalta?
Markus Mattlar
Retoriikkaa ja rikostutkintoja – maahanmuuttokriitikko Jussi Halla-aho marginalisoitui häiriköksi
Maahanmuuttokriittinen populismi on Euroopassa horjuttanut politiikan vanhoja voimasuhteita jo 1980-luvulta lähtien. Suomeen se on kuitenkin saapunut hitaasti. Takavuosina myrskyvaroituksia saatiin esimerkiksi Sulo Aittoniemeltä ja Tony Halmeelta, mutta laajempi ukkosrintama seurasi vasta loppuvuodesta 2008, kun kielitieteilijä Jussi Halla-aho valittiin runsaalla äänimäärällä Helsingin kaupunginvaltuustoon.
Halla-aho on poliitikkona toista maata kuin aiemmat maahanmuuttokriittiset yrittäjät. Hänellä on akateeminen koulutus ja terävä kynä, ja taustatukea antaa aktiivinen kannattajakunta. Kirjoituksissaan hän on käynyt taistelua islaminuskoisia maahanmuuttajia vastaan ja jaellut ohimennen iskuja muiden muassa seksuaalivähemmistöjen ja feministien suuntaan.
Miksi sopii olettaa, että moinen tapaus on medialle vaikea pala? Miksi edellisten kappaleiden myrskymetafora tuntuu luontevalta valinnalta?
maanantai 15. maaliskuuta 2010
HS: Lähes 60 prosenttia ei ottaisi lisää maahanmuuttajia
Helsingin Sanomat: Lähes 60 prosenttia ei ottaisi lisää maahanmuuttajia 15.3.2010
Suomalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat tiukentuneet selvästi, selviää HS:n Suomen Gallupilla teettämästä tutkimuksesta.
Vielä vuonna 2007 yli puolet suomalaisista oli valmis ottamaan lisää maahanmuuttajia Suomeen. Nyt tätä mieltä on enää 36 prosenttia vastaajista.
Lähes 60 prosenttia on nyt sitä mieltä, että lisää maahanmuuttajia ei pidä enää ottaa.
Maahanmuuton lisäämisen kannattajien joukko on supistunut kolmen vuoden takaisesta peräti 20 prosenttiyksiköllä. Asenteet ovat muuttuneet nopeasti.
"1980-luvulta asti asenteet maahanmuuttoon ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Tämä on pitänyt paikkaansa aivan viime aikoihin asti. Siksi muutos on merkittävä juttu, se katkaisee pitkän trendin", sanoo maahanmuuttaja-asenteita seurannut sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti Turun yliopistosta.
Suomalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat tiukentuneet selvästi, selviää HS:n Suomen Gallupilla teettämästä tutkimuksesta.
Vielä vuonna 2007 yli puolet suomalaisista oli valmis ottamaan lisää maahanmuuttajia Suomeen. Nyt tätä mieltä on enää 36 prosenttia vastaajista.
Lähes 60 prosenttia on nyt sitä mieltä, että lisää maahanmuuttajia ei pidä enää ottaa.
Maahanmuuton lisäämisen kannattajien joukko on supistunut kolmen vuoden takaisesta peräti 20 prosenttiyksiköllä. Asenteet ovat muuttuneet nopeasti.
"1980-luvulta asti asenteet maahanmuuttoon ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Tämä on pitänyt paikkaansa aivan viime aikoihin asti. Siksi muutos on merkittävä juttu, se katkaisee pitkän trendin", sanoo maahanmuuttaja-asenteita seurannut sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti Turun yliopistosta.
maanantai 8. helmikuuta 2010
YLE/MOT: Maahanmuuton hinta
YLE/MOT TV1: Maahanmuuton hinta (video) 8.2.2010
YLE/MOT Maahanmuuton hinta (käsikirjoitus)
Martti Backman: Hyvinvointivaltion ansa (blogi)
Pauli Vahtera: Maahanmuutajan aiheuttamat kustannukset (.doc)
Pauli Vahtera: Monikulttuurisen Helsingin asumiskustannukset (.doc)
Pauli Vahtera: Maahanmuuton kustannusten avoimuus estäisi rasismia (.doc)
Lukija: ”Näin veronmaksajana olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon verorahoja maahanmuuttoon käytetään kokonaisuudessaan ja mitkä ovat arvioidut kulut tulevaisuudessa”.
Juonto: MOT-toimitusta on pommitettu viime aikoina tämän kaltaisilla viesteillä.
Humanitaarisen eli pakolaisuuteen perustuvan maahanmuuton hinta askarruttaa monia suomalaisia. Nettisivustot pursuavat erilaisia käsityksiä maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista ja pakolaisten nauttimista etuisuuksista liikkuu villejä kaupunkitarinoita. MOT:ta on pyydetty selvittämään totuus maahanmuuton rahavirroista.
YLE/MOT Maahanmuuton hinta (käsikirjoitus)
Martti Backman: Hyvinvointivaltion ansa (blogi)
Pauli Vahtera: Maahanmuutajan aiheuttamat kustannukset (.doc)
Pauli Vahtera: Monikulttuurisen Helsingin asumiskustannukset (.doc)
Pauli Vahtera: Maahanmuuton kustannusten avoimuus estäisi rasismia (.doc)
Lukija: ”Näin veronmaksajana olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon verorahoja maahanmuuttoon käytetään kokonaisuudessaan ja mitkä ovat arvioidut kulut tulevaisuudessa”.
Juonto: MOT-toimitusta on pommitettu viime aikoina tämän kaltaisilla viesteillä.
Humanitaarisen eli pakolaisuuteen perustuvan maahanmuuton hinta askarruttaa monia suomalaisia. Nettisivustot pursuavat erilaisia käsityksiä maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista ja pakolaisten nauttimista etuisuuksista liikkuu villejä kaupunkitarinoita. MOT:ta on pyydetty selvittämään totuus maahanmuuton rahavirroista.
tiistai 2. helmikuuta 2010
YLE: Uusi pamfletti ottaa kantaa maahanmuuttokriittisyyteen
YLE Kulttuuriuutiset: Uusi pamfletti ottaa kantaa maahanmuuttokriittisyyteen 2.2.2010
Kulttuuriuutiset: Maahanmuutosta julkisuudessa puhuvat kärsivät häirinnästä (audio)
Uusi pamfletti ottaa kantaa rasismin ja maahanmuuttovastaisuuden lisääntymiseen. Kirjassa tutkijat ja monikulttuurisuuden asiantuntijat tarttuvat viimeaikaiseen maahanmuuttokeskusteluun ja sen seurauksiin.
Artikkeleissa nousee esiin myös häirintä, jonka kohteeksi maahanmuutosta julkisuudessa puhuvat alan ammattilaiset joutuvat.
En ole rasisti, mutta... -kirjassa käydään 15 artikkelin voimin läpi vilkkaana jatkuvaa maahanmuuttokeskustelua. Kirjoittajina on paitsi tutkijoita, myös pitkään pakolais- ja maahanmuuttotyön kentällä toimineita ammattilaisia. Puheenvuoron saavat myös maahanmuuttajat ja sellaiset suomalaiset, joita maahanmuuttajiksi luullaan.
Kulttuuriuutiset: Maahanmuutosta julkisuudessa puhuvat kärsivät häirinnästä (audio)
Uusi pamfletti ottaa kantaa rasismin ja maahanmuuttovastaisuuden lisääntymiseen. Kirjassa tutkijat ja monikulttuurisuuden asiantuntijat tarttuvat viimeaikaiseen maahanmuuttokeskusteluun ja sen seurauksiin.
Artikkeleissa nousee esiin myös häirintä, jonka kohteeksi maahanmuutosta julkisuudessa puhuvat alan ammattilaiset joutuvat.
En ole rasisti, mutta... -kirjassa käydään 15 artikkelin voimin läpi vilkkaana jatkuvaa maahanmuuttokeskustelua. Kirjoittajina on paitsi tutkijoita, myös pitkään pakolais- ja maahanmuuttotyön kentällä toimineita ammattilaisia. Puheenvuoron saavat myös maahanmuuttajat ja sellaiset suomalaiset, joita maahanmuuttajiksi luullaan.
maanantai 14. joulukuuta 2009
Uusi Suomi: Viharikollisuus ”kasvanut räjähdysmäisesti” netissä
Uusi Suomi/STT: Viharikollisuus ”kasvanut räjähdysmäisesti” netissä 14.12.2009
Helsingin Sanomat: Aiempaa useamman rikoksen motiivi on viha
Poliisiammattikorkeakoulu, Laura Peutere: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2008 (pdf)
Epäiltyjen viharikosten määrä on kasvussa, ilmenee poliisiammattikorkeakoulun selvityksestä. Poliisin tietoon tuli viime vuonna 859 viharikosepäilyä, mikä on selvästi enemmän kuin aiemmin. Kasvua selittää osaksi se, että tilastointitapaa on muutettu.
Tutkijan mukaan viharikoksilla tarkoitetaan tekoja, joiden motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin edustamaa viiteryhmää kohtaan. Yleisiä viharikoksia ovat pahoinpitelyt ja kunnianloukkaukset.
Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan on hyvä, että Suomessa on useista muista maista poiketen ryhdytty systemaattisesti tilastoimaan viharikoksia.
– Viharikokset liittyvät hyvin useaan rikosnimikkeeseen, esimerkiksi pahoinpitelyihin ja kunnianloukkaukseen. Internetin myötä verkossa tapahtuva viharikollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti, mistä olen huolissani, kansliapäällikkö Ritva Viljanen toteaa.
Helsingin Sanomat: Aiempaa useamman rikoksen motiivi on viha
YLE Uutiset: Viharikoksia entistä enemmän
YLE Helsinki: Viharikosten määrä on kasvanut rajusti Helsingissä
YLE: Finland Struggles with More Hate Crimes
YLE Svenska: Stark uppgång i hatbrotten (Yrsa Nyman, Abib Mukhtar)
YLE Uutiset: Viharikokset ovat yleistyneet
YLE Helsinki: Viharikosten määrä on kasvanut rajusti Helsingissä
YLE: Finland Struggles with More Hate Crimes
YLE Svenska: Stark uppgång i hatbrotten (Yrsa Nyman, Abib Mukhtar)
YLE Uutiset: Viharikokset ovat yleistyneet
Iltalehti: Sisäministeriö: Viharikos pitäisi säätää rangaistavaksi
DigiToday: Viharikollisuus kasvaa verkossa
DigiToday: Viharikollisuus kasvaa verkossa
Poliisiammattikorkeakoulu, Laura Peutere: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2008 (pdf)
Epäiltyjen viharikosten määrä on kasvussa, ilmenee poliisiammattikorkeakoulun selvityksestä. Poliisin tietoon tuli viime vuonna 859 viharikosepäilyä, mikä on selvästi enemmän kuin aiemmin. Kasvua selittää osaksi se, että tilastointitapaa on muutettu.
Tutkijan mukaan viharikoksilla tarkoitetaan tekoja, joiden motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin edustamaa viiteryhmää kohtaan. Yleisiä viharikoksia ovat pahoinpitelyt ja kunnianloukkaukset.
Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan on hyvä, että Suomessa on useista muista maista poiketen ryhdytty systemaattisesti tilastoimaan viharikoksia.
– Viharikokset liittyvät hyvin useaan rikosnimikkeeseen, esimerkiksi pahoinpitelyihin ja kunnianloukkaukseen. Internetin myötä verkossa tapahtuva viharikollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti, mistä olen huolissani, kansliapäällikkö Ritva Viljanen toteaa.
keskiviikko 2. joulukuuta 2009
YLE: Thors: Turvapaikanhakijan toimeentulotukea pienennetään
YLE Uutiset: Thors: Turvapaikanhakijan toimeentulotukea pienennetään 2.12.2009
Turvapaikanhakijoiden rahana maksettavaa toimeentulotukea aiotaan pienentää. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) ehdottaa, että jatkossa turvapaikanhakijan toimeentulotuen perusosa olisi 30 prosenttia pienempi kuin muilla Suomessa asuvilla.
Esimerkiksi yksinasuvan aikuisen turvapaikanhakijan toimeentulotuki pienenisi runsaalla 80 eurolla eli 20 prosenttiyksiköllä. Tuki olisi noin 292 euroa kuussa.
Jos turvapaikanhakija saa vastaanottokeskuksessa kaikki päivittäiset ateriat, toimeentulotuen perusosaa aiotaan vähentää vielä enemmän. Tällöin tuesta vähennettäisiin 79 prosenttia. Uudessa asetuksessa ei myöskään enää tehtäisi eroa aikuisen ja alaikäisen välillä.
Tällä hetkellä aikuisen turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 10 prosenttia muita Suomessa asuvia pienempi, alaikäisen 15 prosenttia pienempi.
Turvapaikanhakijoiden rahana maksettavaa toimeentulotukea aiotaan pienentää. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) ehdottaa, että jatkossa turvapaikanhakijan toimeentulotuen perusosa olisi 30 prosenttia pienempi kuin muilla Suomessa asuvilla.
Esimerkiksi yksinasuvan aikuisen turvapaikanhakijan toimeentulotuki pienenisi runsaalla 80 eurolla eli 20 prosenttiyksiköllä. Tuki olisi noin 292 euroa kuussa.
Jos turvapaikanhakija saa vastaanottokeskuksessa kaikki päivittäiset ateriat, toimeentulotuen perusosaa aiotaan vähentää vielä enemmän. Tällöin tuesta vähennettäisiin 79 prosenttia. Uudessa asetuksessa ei myöskään enää tehtäisi eroa aikuisen ja alaikäisen välillä.
Tällä hetkellä aikuisen turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 10 prosenttia muita Suomessa asuvia pienempi, alaikäisen 15 prosenttia pienempi.
maanantai 16. marraskuuta 2009
HS: Somalien suurperheille vaikea löytää asuntoja Helsingissä
Helsingin Sanomat: Somalien suurperheille vaikea löytää asuntoja Helsingissä 16.11.2009
Helsingillä on vaikeuksia löytää asuntoja isoille somaliperheille
Perheiden yhdistämiset tuovat Suomeen lähivuosina tuhansia somaleja. Valtaosa tulokkaista asettuu pääkaupunkiseudulle.
Helsingillä on vaikeuksia löytää asuntoja isoille somaliperheille
Perheiden yhdistämiset tuovat Suomeen lähivuosina tuhansia somaleja. Valtaosa tulokkaista asettuu pääkaupunkiseudulle.
maanantai 2. marraskuuta 2009
Kansan Uutiset: En ole rasisti, mutta...
Kansan Uutiset: En ole rasisti, mutta... 2.11.2009
Svenska YLE: Pamflett risar invandringsdebatten 29.10.2009
Pamfletti jatkaa maahanmuuttokeskustelua analysoimalla sen sisältöä ja seurauksia.
Vastapainon ja Nuorisotutkimusverkoston julkaisema teos En ole rasisti, mutta... osallistuu viime talvena alkaneeseen vilkkaaseen maahanmuuttokeskusteluun.
Yksi kirjan toimittajista, tutkija Anna Rastas tyrmää kuitenkin silkaksi pupuksi käsityksen, jonka mukaan vasta maahanmuuttokriitikot ovat halunneet tai uskaltaneet keskustella maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista.
– Jo vuosien ajan tutkijat, viranomaiset ja järjestöjen edustajat ovat tuoneet julkiseen keskusteluun muuttoliikkeen, maahanmuuton ja monikulttuurisen yhteiskunnan ongelmia.
Svenska YLE: Pamflett risar invandringsdebatten 29.10.2009
Pamfletti jatkaa maahanmuuttokeskustelua analysoimalla sen sisältöä ja seurauksia.
Vastapainon ja Nuorisotutkimusverkoston julkaisema teos En ole rasisti, mutta... osallistuu viime talvena alkaneeseen vilkkaaseen maahanmuuttokeskusteluun.
Yksi kirjan toimittajista, tutkija Anna Rastas tyrmää kuitenkin silkaksi pupuksi käsityksen, jonka mukaan vasta maahanmuuttokriitikot ovat halunneet tai uskaltaneet keskustella maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista.
– Jo vuosien ajan tutkijat, viranomaiset ja järjestöjen edustajat ovat tuoneet julkiseen keskusteluun muuttoliikkeen, maahanmuuton ja monikulttuurisen yhteiskunnan ongelmia.
torstai 29. lokakuuta 2009
ETNOn puheenjohtaja Ritva Viljanen: Maahanmuuttokeskustelua hallitsevat vanhat stereotypiat
Sisäasiainministeriön tiedote:
ETNOn puheenjohtaja Ritva Viljanen: Maahanmuuttokeskustelua hallitsevat vanhat stereotypiat 29.10.2009
Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) järjestämässä keskustelutilaisuudessa julkistettiin tänään ”En ole rasisti, mutta...” -pamfletti. Vastapainon ja Nuorisotutkimusverkoston julkaisema teos analysoi moniäänisesti maahanmuuttokritiikkiä ja rasismia. ETNOn puheenjohtaja Ritva Viljanen totesi avaussanoissaan, että pamfletti on tärkeä puheenvuoro rasismia vastaan.
ETNOn puheenjohtaja Ritva Viljanen: Maahanmuuttokeskustelua hallitsevat vanhat stereotypiat 29.10.2009
Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) järjestämässä keskustelutilaisuudessa julkistettiin tänään ”En ole rasisti, mutta...” -pamfletti. Vastapainon ja Nuorisotutkimusverkoston julkaisema teos analysoi moniäänisesti maahanmuuttokritiikkiä ja rasismia. ETNOn puheenjohtaja Ritva Viljanen totesi avaussanoissaan, että pamfletti on tärkeä puheenvuoro rasismia vastaan.
maanantai 5. lokakuuta 2009
MTV3: Somaliliitto: Professorin maahanmuuttopuheet puppua
MTV3: Somaliliitto: Professorin maahanmuuttopuheet puppua 5.10.2009
Nettikysely: Islaminuskoisten maahanmuuttoa rajoitettava 6.10.2009
Somaliliiton puheenjohtaja pitää arveluttavana sitä, että Suomessa professori-tason akateemikko esittää rankkoja mielipiteitä maahanmuutosta.
- Jos professori kommentoi maahanmuuttoa samoin sanoin kuin perussuomalaiset, niin se on huono asia. Professori kuitenkin edustaa älymystöä, kommentoi Somaliliiton puheenjohtaja Said Karshe Aden professori Timo Vihavaisen Helsingin Sanomissa esittämiä näkemyksiä maahanmuuton ongelmista.
Nettikysely: Islaminuskoisten maahanmuuttoa rajoitettava 6.10.2009
Somaliliiton puheenjohtaja pitää arveluttavana sitä, että Suomessa professori-tason akateemikko esittää rankkoja mielipiteitä maahanmuutosta.
- Jos professori kommentoi maahanmuuttoa samoin sanoin kuin perussuomalaiset, niin se on huono asia. Professori kuitenkin edustaa älymystöä, kommentoi Somaliliiton puheenjohtaja Said Karshe Aden professori Timo Vihavaisen Helsingin Sanomissa esittämiä näkemyksiä maahanmuuton ongelmista.
tiistai 17. maaliskuuta 2009
HS: Maaseudulla asuvat ja työväestö kielteisimpiä maahanmuuttoa kohtaan
Helsingin Sanomat: Maaseudulla asuvat ja työväestö kielteisimpiä maahanmuuttoa kohtaan 17.3.2009
Tietokulma: Näin tutkittiin
Albert Olamba-N'Djeka oppi väistämään tiettyjä tilanteita
Suomensomali työnantaja: Maahanmuuttajien rekrytoimista pitää jatkaa
Uusi Suomi/STT: Maahanmuuttovastaisuus iski suomalaisiin
YLE Uutiset: Suomalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan tiukentuneet Ilta-Sanomat: HS: Maahanmuuttoasenteet kiristyneet kahdessa vuodessa
MTV3: Suhtautuminen maahanmuuttoon kiristynyt
"Media ruokkii ennakkoluuloja"
Erityisesti maaseudulla asuvat suhtautuvat varauksellisesti maahanmuuttajien määrän lisääntymiseen. Asia käy ilmi tuoreesta HS-Gallupista.
Myös työväestön keskuudessa on enemmän maahanmuuton lisäämisen vastustajia kuin kannattajia, ja miehet suhtautuvat maahanmuuttoon naisia kielteisemmin.
Myönteisimmin asennoituvat alle 25-vuotiaat, opiskelijat, ylemmät toimihenkilöt ja pääkaupunkiseudulla asuvat.
"He ovat avoimempia ja muutenkin tekemisissä ulkomaalaisten kanssa", Suomen Gallupin toimialajohtaja Juhani Pehkonen sanoo.
Vielä syyskuussa 2007 maahanmuuton lisäämistä kannatti 55 prosenttia, mutta nyt luku on laskenut 45 prosenttiin. Samassa ajassa maahanmuuton lisäämistä vastustavien määrä on kasvanut 39 prosentista 44 prosenttiin. Myös epävarmojen määrä on kasvanut.
Tietokulma: Näin tutkittiin
Albert Olamba-N'Djeka oppi väistämään tiettyjä tilanteita
Suomensomali työnantaja: Maahanmuuttajien rekrytoimista pitää jatkaa
Uusi Suomi/STT: Maahanmuuttovastaisuus iski suomalaisiin
YLE Uutiset: Suomalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan tiukentuneet Ilta-Sanomat: HS: Maahanmuuttoasenteet kiristyneet kahdessa vuodessa
MTV3: Suhtautuminen maahanmuuttoon kiristynyt
"Media ruokkii ennakkoluuloja"
Erityisesti maaseudulla asuvat suhtautuvat varauksellisesti maahanmuuttajien määrän lisääntymiseen. Asia käy ilmi tuoreesta HS-Gallupista.
Myös työväestön keskuudessa on enemmän maahanmuuton lisäämisen vastustajia kuin kannattajia, ja miehet suhtautuvat maahanmuuttoon naisia kielteisemmin.
Myönteisimmin asennoituvat alle 25-vuotiaat, opiskelijat, ylemmät toimihenkilöt ja pääkaupunkiseudulla asuvat.
"He ovat avoimempia ja muutenkin tekemisissä ulkomaalaisten kanssa", Suomen Gallupin toimialajohtaja Juhani Pehkonen sanoo.
Vielä syyskuussa 2007 maahanmuuton lisäämistä kannatti 55 prosenttia, mutta nyt luku on laskenut 45 prosenttiin. Samassa ajassa maahanmuuton lisäämistä vastustavien määrä on kasvanut 39 prosentista 44 prosenttiin. Myös epävarmojen määrä on kasvanut.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
