Näytetään tekstit, joissa on tunniste Heikki Hiilamo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Heikki Hiilamo. Näytä kaikki tekstit

tiistai 20. marraskuuta 2018

Ilta-Sanomat: Löytyykö Suomen vauvapulaan pelastus Ruotsista? ”Ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa”

Ilta-Sanomat: Löytyykö Suomen vauvapulaan pelastus Ruotsista? ”Ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa” 20.11.2018

Ilman maahanmuuttoa ruotsalaisia olisi kaksi miljoonaa vähemmän. IS kysyi, mitä opittavaa vauvapulasta kärsivällä Suomella olisi Ruotsilta.

maanantai 30. maaliskuuta 2015

Talouselämä: Voidaanko työlupien tarveharkinta poistaa kokonaan? Näin vaaliraati ajattelee Suomen ulkomaalaispolitiikasta

Talouselämä: Voidaanko työlupien tarveharkinta poistaa kokonaan? Näin vaaliraati ajattelee Suomen ulkomaalaispolitiikasta 30.3.2015

Anders Borg ja Juhana Vartiainen ehdottavat strategiassaan Suomelle, että työperäistä maahanmuuttoa lisättäisiin kestävyysvajeen ja huoltosuhteen korjaamiseksi. Yksi keino olisi työlupien tarveharkinnan poistaminen EU:n ulkopuolelta tulevilta työntekijöiltä.

maanantai 28. heinäkuuta 2014

HS: Kansa suosisi suomalaista työnhaussa

Helsingin Sanomat: Kansa suosisi suomalaista työnhaussa 28.7.2014

Suomalaisista kuusi kymmenestä on sitä mieltä, että suomalaiset pitäisi asettaa työnhaussa etusijalle maahanmuuttajiin nähden, jos työpaikkoja on niukasti. Asia selviää HS:n teettämästä tutkimuksesta. Kolmannes on sitä mieltä, että suomalaisia ei saa suosia.

tiistai 29. lokakuuta 2013

Suomen Kuvalehti: Yleiset ja yksinkertaistetut väitteet maahanmuuttajista - mitä sanovat asiantuntijat?

Suomen Kuvalehti: Yleiset ja yksinkertaistetut väitteet maahanmuuttajista - mitä sanovat asiantuntijat? 29.10.2013

Suomalainen maahanmuuttokeskustelu näyttää olevan täynnä yksinkertaistuksia ja puolitotuuksia, joita keskustelijat käyttävät omassa poliittisessa työssään hyväkseen.

Esimerkiksi kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps) on todennut, että maahanmuuttajat ovat rikostilastoissa yliedustettuina. Tilanne kuitenkin tasoittuu, kun rikosten määrät suhteutetaan eri väestöryhmien taustatekijöihin kuten ikään ja työttömyyteen.

Kaikki keskustelussa esitetyt väitteet eivät ole kuitenkaan tuulesta temmattuja. Yksi vaikeimmista ongelmista on se, että Afrikasta ja Lähi-idästä tulleet maahanmuuttajat ovat yliedustettuina raiskaustilastoissa taustatekijöiden vakiointienkin jälkeen.

torstai 25. huhtikuuta 2013

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajat yliedustettuina toimeentulotuen saajissa

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajat yliedustettuina toimeentulotuen saajissa 25.4.2013
Kelan tiedote: Toimeentulotukea käytetään asumiseen ja terveydenhoitomenoihin
Ahola E, Hiilamo H, toim. Köyhyyttä Helsingissä. Toimeentulotuen saajat ja käyttö 2008–2010 (pdf)

Melkein kolmannes toimeentulotukea saavista helsinkiläisistä on yksineläviä miehiä. Toiseksi suurin ryhmä toimeentulotukea tarvitsevista, 14 prosenttia, on yksin asuvia naisia. Yksinhuoltajat ja pariskunnat ovat jo selvästi pienempi ryhmä.

perjantai 15. lokakuuta 2010

Keskisuomalainen: Iskulauseiden politiikkaa

Keskisuomalainen, kolumni: Anita Kärki: Iskulauseiden politiikkaa 15.10.2010

Perussuomalaisia kiitetään siitä, että he puhuvat niin, että tavallinen ihminenkin ymmärtää. Se ei ole huono asia näinä poliittisen jargonin kulta-aikoina.

Tapa, jolla perussuomalaiset Timo Soinin johdolla tekevät itsensä ymmärrettäväksi, perustuu iskulauseisiin. Lauseet ovat nokkelia ja asian hyvin tiivistäviä - siis selkeitä. Iskulauseita on jokaisen helppo ymmärtää.

Mutta politiikassa tarvitaan tietysti muutakin kuin iskulauseita - nimittäin poliittinen ohjelma tavoitteineen. Pelkät iskulauseiden varaan nojaavat tavoitteetkaan eivät vielä riitä, vaan on esiteltävä myös keinot, miten kyseiset ongelmat aiotaan ratkaista.

torstai 14. lokakuuta 2010

Aamulehti: Mitä mieltä olet: Jussi Halla-aho on täysverinen maahanmuuton vastustaja?

Aamulehti: Mitä mieltä olet: Jussi Halla-aho on täysverinen maahanmuuton vastustaja? 14.10.2010

Poliittisesti korrektit nimittävät Jussi Halla-ahoa maahanmuuttokriittiseksi. Hän on kuitenkin täysverinen maahanmuuton vastustaja - vaikka perussuomalaisten Timo Soini kuinka väistelisi vastuuta puolueensa tuoreesta jäsenestä

tiistai 12. lokakuuta 2010

Suomenmaa: Perusturvan puolesta

Suomenmaa, pääkirjoitus: Perusturvan puolesta 12.10.2010

Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo näkee yhteyden tulevaisuuden pelon ja maahanmuuttovastaisuuden välillä. Hän viittaa näkemyksessään (HS 10.10.) Suomen Lähi- ja Perushoitajaliiton kyselyyn suomalaisten kokemista uhkista.

Kansalaiset olivat huolissaan vakavasta sairastumisesta, rikollisuudesta ja toimeentulostaan. Syrjäytymisestä huolestuneita askarruttivat työpaikan pysyvyys, toimeentulo ja uuden työpaikan saaminen mahdollisen työttömyyden osuessa kohdalle.

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

HS: Heikki Hiilamo: "Yhteiskunnan kahtiajako lietsoo muukalaisvihaa"

Helsingin Sanomat, sunnuntaidebatti: Heikki Hiilamo: "Yhteiskunnan kahtiajako lietsoo muukalaisvihaa" 10.10.2010

Vihreä Lanka: Heikki Hiilamo: Rikkaiden murut 25.8.2010

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super julkaisi heinäkuussa TNS Gallupilla teettämänsä kyselyn, jossa kartoitettiin suomalaisten kokemia uhkia.

Eniten suomalaiset olivat huolissaan vakavasta sairastumisesta, rikollisuudesta ja omasta toimeentulostaan.

Yhteiskunnallinen syrjäytyminen huolestutti joka viidettä vastaajaa, ja syrjäytymisestään huolestuneet vastaajat kokivat muutenkin enemmän uhkia. Heitä askarrutti erityisesti työpaikan pysyvyys, taloudellinen toimeentulo ja uuden työpaikan löytyminen mahdollisen työttömäksi jäämisen jälkeen.

keskiviikko 25. elokuuta 2010

Vihreä Lanka: Heikki Hiilamo: Rikkaiden murut

Vihreä Lanka: Heikki Hiilamo: Rikkaiden murut 25.8.2010

Maahanmuuttajista on tulossa kevään vaalikeskustelun repivin teema. Vastakkain ovat muukalaiskammoa lietsovat perussuomalaiset ja avoimuutta puolustavat vihreät. Kolme suurinta puoluetta tempoilevat välimaastossa.

Miksi maamuuttajista puhutaan juuri nyt? Turvapaikanhakijoiden määrä nousi reilusti vuoden 2007 pohjalukemista vuonna 2008 ja viime vuonnakin, mutta on jälleen kääntynyt selvään laskuun.

Globalisaatio ja ihmisten vapaa liikkuminen ovat toki kansainvälistäneet Suomea, mutta tämäkään tuskin on syy kiristyneeseen maahanmuuttokeskusteluun.