Yle: Karkotuspäätösten määrä taittui hieman 27.1.2015
Maahanmuuttovirasto ja poliisi pitävät pientä notkahdusta normaalina. Karkotuspäätöksiä tehdään nykyään tuplaten verrattuna viiden vuoden takaisiin lukuihin. Taustalla on vuonna 2009 tapahtunut Sellon ammuskelutapaus.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ibrahim Shkupolli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ibrahim Shkupolli. Näytä kaikki tekstit
tiistai 27. tammikuuta 2015
lauantai 7. kesäkuuta 2014
Ilkka: Ei Suomessakaan kaikkea sallita
Ilkka, pääkirjoitus: Ei Suomessakaan kaikkea sallita 6.6.2014
Kansalaisten on joskus vaikea ymmärtää, että ulkomaalaiset saavat tehdä meillä mitä haluavat. Vastaavasti monet suomalaiset ovat huomanneet ulkomailla, että siellä on usein ihan turha vedota mihinkään kansainvälisiin oikeuksiin.
Mitä tehdä, kun ryöstelijät ja rikolliset kaupustelijat tulevat aina vain röyhkeämmiksi ja käyvät jo käsiksi vanhuksiin kadulla keskellä päivää. Eikö tällaisille ahdistelijoille saada kuria? Eikö heidät pitäisi karkottaa maasta saman tien?
Kansalaisten on joskus vaikea ymmärtää, että ulkomaalaiset saavat tehdä meillä mitä haluavat. Vastaavasti monet suomalaiset ovat huomanneet ulkomailla, että siellä on usein ihan turha vedota mihinkään kansainvälisiin oikeuksiin.
Mitä tehdä, kun ryöstelijät ja rikolliset kaupustelijat tulevat aina vain röyhkeämmiksi ja käyvät jo käsiksi vanhuksiin kadulla keskellä päivää. Eikö tällaisille ahdistelijoille saada kuria? Eikö heidät pitäisi karkottaa maasta saman tien?
tiistai 1. huhtikuuta 2014
HS: Ulkomaalaiset saivat ennätysmäärän maahantulokieltoja Suomeen
Helsingin Sanomat: Ulkomaalaiset saivat ennätysmäärän maahantulokieltoja Suomeen 1.4.2014
Suomi määräsi selvästi aiempaa enemmän maahantulokieltoja ulkomaalaisille viime vuonna.
"Viime vuoden määrä on hyvin todennäköisesti ennätys", sanoo tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksiköstä.
Suomi määräsi selvästi aiempaa enemmän maahantulokieltoja ulkomaalaisille viime vuonna.
"Viime vuoden määrä on hyvin todennäköisesti ennätys", sanoo tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksiköstä.
lauantai 4. tammikuuta 2014
Yle: Karkotuspäätöksiä selvästi aiempaa enemmän - Sellon tapauksen jälki näkyy
Yle: Karkotuspäätöksiä selvästi aiempaa enemmän - Sellon tapauksen jälki näkyy 4.1.2014
Sellon ammuskelutapaus on osaltaan johtanut karkotuspäätösten lisääntymiseen. Tiukentuneesta linjasta syytetään maahanmuuttovirastoa.
Sellon ammuskelutapaus on osaltaan johtanut karkotuspäätösten lisääntymiseen. Tiukentuneesta linjasta syytetään maahanmuuttovirastoa.
perjantai 14. joulukuuta 2012
Vihreä Lanka: Sellon ampumistapaus lisäsi ulkomaalaisten karkotuksia Suomesta
Vihreä Lanka: Sellon ampumistapaus lisäsi ulkomaalaisten karkotuksia Suomesta 14.12.2012
Miksi karkotuksien määrä kasvaa nopeammin kuin ulkomaalaisten määrä Suomessa, maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo?
”Ulkomaalaisten karkotusmäärät ovat nousseet paljon Sellon ampumistapauksen jälkeen. Viranomaiset pohtivat tuolloin uudelleen karkotusperusteiden soveltamista. Syy ei siis ole se, että nykyään maahantulevat ulkomaalaiset käyttäytyisivät rikollisemmin kuin ennen. Virallista tutkimustietoa asiasta ei kuitenkaan ole.”
Miksi karkotuksien määrä kasvaa nopeammin kuin ulkomaalaisten määrä Suomessa, maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo?
”Ulkomaalaisten karkotusmäärät ovat nousseet paljon Sellon ampumistapauksen jälkeen. Viranomaiset pohtivat tuolloin uudelleen karkotusperusteiden soveltamista. Syy ei siis ole se, että nykyään maahantulevat ulkomaalaiset käyttäytyisivät rikollisemmin kuin ennen. Virallista tutkimustietoa asiasta ei kuitenkaan ole.”
sunnuntai 21. lokakuuta 2012
Yle: Suomessa on kymmeniä karkotettuja, jotka eivät kelpaa millekään maalle
Yle Uutiset: Suomessa on kymmeniä karkotettuja, jotka eivät kelpaa millekään maalle 21.10.2012
Rikokseen syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottaminen Suomesta aiheuttaa poliisille suurta päänvaivaa.
Poliisi kiristi karkotuslinjaansa pari vuotta sitten - kauppakeskus Sellon ampumatapauksen jälkeen.
Ongelmana ovat nyt erityisesti sellaiset maat, jotka kieltäytyvät vastaanottamasta jopa omia kansalaisiaan.
Rikokseen syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottaminen Suomesta aiheuttaa poliisille suurta päänvaivaa.
Poliisi kiristi karkotuslinjaansa pari vuotta sitten - kauppakeskus Sellon ampumatapauksen jälkeen.
Ongelmana ovat nyt erityisesti sellaiset maat, jotka kieltäytyvät vastaanottamasta jopa omia kansalaisiaan.
sunnuntai 4. syyskuuta 2011
Jan-Erik Enestam: Vihapuhetta Pohjoismaiden verkossa
Salon Seudun Sanomat: Jan-Erik Enestam, kolumni: Vihapuhetta Pohjoismaiden verkossa 4.9.2011
Olen monessa puheessa ja usein myös tällä palstalla kehunut Pohjoismaiden saavutuksia. Riippumatta siitä, onko mittapuuna kansainvälinen kilpailukyky, kestävä kehitys, innovaatio, koulutus vai tasa-arvo, sijoittuvat Pohjoismaat kansainvälisessä vertailussa kymmenen parhaan joukkoon, joskus jopa aivan kärkeen. Me olemme yksi maailman vähiten korruptoituneista maista.
Olen monessa puheessa ja usein myös tällä palstalla kehunut Pohjoismaiden saavutuksia. Riippumatta siitä, onko mittapuuna kansainvälinen kilpailukyky, kestävä kehitys, innovaatio, koulutus vai tasa-arvo, sijoittuvat Pohjoismaat kansainvälisessä vertailussa kymmenen parhaan joukkoon, joskus jopa aivan kärkeen. Me olemme yksi maailman vähiten korruptoituneista maista.
perjantai 7. tammikuuta 2011
YLE: Erilaisuus pelotti ja puhutti yhä enemmän
YLE: Erilaisuus pelotti ja puhutti yhä enemmän 7.1.2011
Maahanmuuttokriittisyys, uskonnollisten ja seksuaalisten vähemmistöjen asema sekä koulutuspolitiikka olivat vuoden 2010 puheenaiheita. Maahanmuuttajien määrä oli kymmenkertaistunut 20 vuodessa, mutta kuka tai mikä hyväksyttiin suomalaiseksi, ja mitä yritettiin pitkin hampain sietää? Entä mitä koulutuspolitiikan muutokset kertovat käsityksestämme tulevaisuuden Suomesta?
Vuosi alkoi järkyttyneissä tunnelmissa. Espoolaisessa kauppakeskus Sellossa oli vain pari päivää ennen vuodenvaihdetta kuollut useita ihmisiä ammuskelussa. Ampuja Ibrahim Shkupolli oli Kosovon albaani. Tapahtuma ei vähentänyt maahanmuuttovastaisia mielipiteitä. Maahanmuuttovastaisuus sai rinnalleen termin "maahanmuuttokriittisyys".
Maahanmuuttokriittisyys, uskonnollisten ja seksuaalisten vähemmistöjen asema sekä koulutuspolitiikka olivat vuoden 2010 puheenaiheita. Maahanmuuttajien määrä oli kymmenkertaistunut 20 vuodessa, mutta kuka tai mikä hyväksyttiin suomalaiseksi, ja mitä yritettiin pitkin hampain sietää? Entä mitä koulutuspolitiikan muutokset kertovat käsityksestämme tulevaisuuden Suomesta?
Vuosi alkoi järkyttyneissä tunnelmissa. Espoolaisessa kauppakeskus Sellossa oli vain pari päivää ennen vuodenvaihdetta kuollut useita ihmisiä ammuskelussa. Ampuja Ibrahim Shkupolli oli Kosovon albaani. Tapahtuma ei vähentänyt maahanmuuttovastaisia mielipiteitä. Maahanmuuttovastaisuus sai rinnalleen termin "maahanmuuttokriittisyys".
sunnuntai 10. lokakuuta 2010
HS: Sellon ammuskelu kolminkertaisti karkotusesitysten määrän
Helsingin Sanomat: Sellon ammuskelu kolminkertaisti karkotusesitysten määrän 10.10.2010
Poliisi on tehnyt Maahanmuuttovirastolle tänä vuonna huomattavasti edellisvuosia enemmän esityksiä ulkomaalaisten karkottamiseksi Suomesta.
Tammi–syyskuussa esityksiä tehtiin 349. Se on lähes kolme kertaa enemmän kuin samaan aikaan edellisinä kahtena vuonna.
Esimerkiksi Helsingin ulkomaalaispoliisi oli elokuun loppuun mennessä tehnyt 54 karkotusesitystä. Se on puolestaan enemmän kuin koko viime vuonna, jolloin esityksiä tehtiin 51.
Poliisi on tehnyt Maahanmuuttovirastolle tänä vuonna huomattavasti edellisvuosia enemmän esityksiä ulkomaalaisten karkottamiseksi Suomesta.
Tammi–syyskuussa esityksiä tehtiin 349. Se on lähes kolme kertaa enemmän kuin samaan aikaan edellisinä kahtena vuonna.
Esimerkiksi Helsingin ulkomaalaispoliisi oli elokuun loppuun mennessä tehnyt 54 karkotusesitystä. Se on puolestaan enemmän kuin koko viime vuonna, jolloin esityksiä tehtiin 51.
torstai 27. toukokuuta 2010
Ilta-Sanomat: Sellon tragedian uhrin poika: Miksei häntä karkotettu?
Ilta-Sanomat: Sellon tragedian uhrin poika: Miksei häntä karkotettu? 27.5.2010
Uusi Suomi: Uusia paljastuksia Shkupollista – ”Miksi häntä ei karkotettu?”
Espoon Sellon joukkomurhaaja Ibrahim Shkupolli oli todistajien mukaan sairaalloisen mustasukkainen mies.
Hänen ensimmäinen uhrinsa oli entinen avopuoliso, 42-vuotias nainen. Naisen poika kertoi vainosta poliisille esitutkinnassa. Aikuinen poika aavisteli pahaa heti, kun oli kuullut Sellossa tapahtuneesta ammuskelusta, ja soitti poliisille.
- Olin huolissani sukulaisten hengen vuoksi, koska Ibrahim on useasti uhannut koko sukua, myös mummovainaata, ja sanonut, että äiti lähtee viimeisenä, poika kertoi poliisille.
Uusi Suomi: Uusia paljastuksia Shkupollista – ”Miksi häntä ei karkotettu?”
Espoon Sellon joukkomurhaaja Ibrahim Shkupolli oli todistajien mukaan sairaalloisen mustasukkainen mies.
Hänen ensimmäinen uhrinsa oli entinen avopuoliso, 42-vuotias nainen. Naisen poika kertoi vainosta poliisille esitutkinnassa. Aikuinen poika aavisteli pahaa heti, kun oli kuullut Sellossa tapahtuneesta ammuskelusta, ja soitti poliisille.
- Olin huolissani sukulaisten hengen vuoksi, koska Ibrahim on useasti uhannut koko sukua, myös mummovainaata, ja sanonut, että äiti lähtee viimeisenä, poika kertoi poliisille.
keskiviikko 26. toukokuuta 2010
HS: Sellon surmien motiivina mustasukkaisuus
Helsingin Sanomat: Sellon surmien motiivina mustasukkaisuus 26.5.2010
Sellon joukkosurmaajan ase oli varastettu Norjasta
Sellon ampujan Ibrahim Shkupollin motiivina oli mustasukkaisuus entisestä naisystävästä. Tähän tulokseen tuli keskusrikospoliisi, joka on saanut surmien esitutkinnan valmiiksi.
Esitutkinnan mukaan Shkupolli toimi yksin eikä ilmaissut surma-aikeitaan etukäteen kenellekään. Hän ei myöskään jättänyt minkäänlaista viestiä selitykseksi teoilleen.
Shkupolli surmasi entisen naisystävänsä teräaseella viime uudenvuoden aattoaamuna. Sen jälkeen hän meni Sellon Prismaan, jossa hän ampui neljä entisen naisystävänsä työkaveria. Lopuksi Shkupolli ampui itsensä asunnossaan.
Sellon joukkosurmaajan ase oli varastettu Norjasta
Sellon ampujan Ibrahim Shkupollin motiivina oli mustasukkaisuus entisestä naisystävästä. Tähän tulokseen tuli keskusrikospoliisi, joka on saanut surmien esitutkinnan valmiiksi.
Esitutkinnan mukaan Shkupolli toimi yksin eikä ilmaissut surma-aikeitaan etukäteen kenellekään. Hän ei myöskään jättänyt minkäänlaista viestiä selitykseksi teoilleen.
Shkupolli surmasi entisen naisystävänsä teräaseella viime uudenvuoden aattoaamuna. Sen jälkeen hän meni Sellon Prismaan, jossa hän ampui neljä entisen naisystävänsä työkaveria. Lopuksi Shkupolli ampui itsensä asunnossaan.
keskiviikko 19. toukokuuta 2010
Aamulehti: Motiivi ei selvinnyt: Sellon tragedian esitutkinta päättyi
Aamulehti: Motiivi ei selvinnyt: Sellon tragedian esitutkinta päättyi 19.5.2010
Miksi Ibrahim Shkupollin surmasi itsensä ja viisi muuta ihmistä Espoon Leppävaarassa uudenvuodenaattona? Shkupollin motiivi ei ole selvinnyt poliisin esitutkinnassa. Asiasta kertoo Iltalehti.
- Mitään selkeää motiivia ei ole tullut esiin. Shkupolli ei jättänyt mitään suullista tai kirjallista viestiä, joka valottaisi hänen tekoaan, kertoo KRP:n tutkinnanjohtaja Esa Grönlund Iltalehdessä.
- Voimme vain vetää johtopäätöksiä, mitkä asiat ovat tekoon vaikuttaneet. Syyt liittyvät mahdollisesti ongelmalliseen parisuhteeseen, eroamiseen ja mustasukkaisuuteen.
Miksi Ibrahim Shkupollin surmasi itsensä ja viisi muuta ihmistä Espoon Leppävaarassa uudenvuodenaattona? Shkupollin motiivi ei ole selvinnyt poliisin esitutkinnassa. Asiasta kertoo Iltalehti.
- Mitään selkeää motiivia ei ole tullut esiin. Shkupolli ei jättänyt mitään suullista tai kirjallista viestiä, joka valottaisi hänen tekoaan, kertoo KRP:n tutkinnanjohtaja Esa Grönlund Iltalehdessä.
- Voimme vain vetää johtopäätöksiä, mitkä asiat ovat tekoon vaikuttaneet. Syyt liittyvät mahdollisesti ongelmalliseen parisuhteeseen, eroamiseen ja mustasukkaisuuteen.
lauantai 6. helmikuuta 2010
HS: Murha on jäävuoren huippu
Helsingin Sanomat: Murha on jäävuoren huippu 6.2.2010
Perheen painostus ahdistaa maahanmuuttajatyttöjä. Seurauksena on masennusta ja itsemurha-aikeita. Äärimmillään tyttöjä on uhattu kotimaahan lähettämisellä.
" On sattuma ja hyvää tuuria, että Suomessa ei vielä ketään ole murhattu perheen tai suvun kunnian vuoksi", Ihmisoikeusliitossa työskentelevä kunniakonfliktien asiantuntija Rebwar Karimi sanoo.
Hän korostaa, että on maahanmuuttajienkin etu puhua ongelmista avoimesti. "Kaikkien muslimien tai joidenkin maahanmuuttajaryhmien leimaaminen naisten alistajiksi ei hyödytä ketään."
Perheen painostus ahdistaa maahanmuuttajatyttöjä. Seurauksena on masennusta ja itsemurha-aikeita. Äärimmillään tyttöjä on uhattu kotimaahan lähettämisellä.
" On sattuma ja hyvää tuuria, että Suomessa ei vielä ketään ole murhattu perheen tai suvun kunnian vuoksi", Ihmisoikeusliitossa työskentelevä kunniakonfliktien asiantuntija Rebwar Karimi sanoo.
Hän korostaa, että on maahanmuuttajienkin etu puhua ongelmista avoimesti. "Kaikkien muslimien tai joidenkin maahanmuuttajaryhmien leimaaminen naisten alistajiksi ei hyödytä ketään."
maanantai 1. helmikuuta 2010
Verkkouutiset: Thors ei lämpene burkakiellolle
Verkkouutiset: Thors ei lämpene burkakiellolle 1.2.2010
Verkkouutiset: Thors: Tasa-arvotyö on osa maahanmuuttajien kotouttamista
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) ei lämpene Euroopassa puuhatuille islamilaisten naisten burkan eli täyshunnun käyttökielloille.
Hän totesi maanantaina Etnisten suhteiden foorumissa Helsingissä, että viime viikkoina Euroopassa on käyty vilkasta keskustelua uskonnollisista tunnuksista ja naisten vaatetuksesta.
- Keskusteltaessa näistä asioista on muistettava, että uskonnollisiin tunnuksiin liittyvät traditiot ovat Euroopassa monenlaisia. Käytännöt vaihtelevat Ranskan perinteisistä kielloista Belgian hyviin salliviin perinteisiin. Näiden välille sijoittuvat puolestaan Pohjoismaat, kartoitti Thors.
- Uskonnollisten tunnusten kieltäminen loukkaisi monessa yhteydessä uskonnonvapautta. Uskonnollisten tunnusten käytön pitää perustua vapaaseen tahtoon, Thors sanoi.
Verkkouutiset: Thors: Tasa-arvotyö on osa maahanmuuttajien kotouttamista
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) ei lämpene Euroopassa puuhatuille islamilaisten naisten burkan eli täyshunnun käyttökielloille.
Hän totesi maanantaina Etnisten suhteiden foorumissa Helsingissä, että viime viikkoina Euroopassa on käyty vilkasta keskustelua uskonnollisista tunnuksista ja naisten vaatetuksesta.
- Keskusteltaessa näistä asioista on muistettava, että uskonnollisiin tunnuksiin liittyvät traditiot ovat Euroopassa monenlaisia. Käytännöt vaihtelevat Ranskan perinteisistä kielloista Belgian hyviin salliviin perinteisiin. Näiden välille sijoittuvat puolestaan Pohjoismaat, kartoitti Thors.
- Uskonnollisten tunnusten kieltäminen loukkaisi monessa yhteydessä uskonnonvapautta. Uskonnollisten tunnusten käytön pitää perustua vapaaseen tahtoon, Thors sanoi.
sunnuntai 31. tammikuuta 2010
HS: Huumeilla saa helposti lähtöpassit
Helsingin Sanomat: Huumeilla saa helposti lähtöpassit 31.1.2010
Perheellinen, pitkään Suomessa ollut saa jäädä maahan vaikka tekisi paljonkin rikoksia.
Liuta omaisuusrikoksia ei välttämättä riitä ulkomaalaisen karkottamiseen maasta, jos hän on ollut Suomessa pitkään. Perheellinen, jolla on pakolaisasema, voi tehdä jopa joukon väkivaltarikoksia joutumatta karkotetuksi. Sen sijaan huumerikoksilla lähtö tulee helposti.
Helsingin Sanomat selvitti rikoksia tekevän ulkomaalaisen lähtöpassikynnystä lukemalla Helsingin hallinto-oikeuden viime vuonna antamat päätökset valituksiin ulkomaalaisten karkotuksista. Niitä oli 30 eli noin puolet kaikkien hallinto-oikeuksien vastaavista ratkaisuista.
Perheellinen, pitkään Suomessa ollut saa jäädä maahan vaikka tekisi paljonkin rikoksia.
Liuta omaisuusrikoksia ei välttämättä riitä ulkomaalaisen karkottamiseen maasta, jos hän on ollut Suomessa pitkään. Perheellinen, jolla on pakolaisasema, voi tehdä jopa joukon väkivaltarikoksia joutumatta karkotetuksi. Sen sijaan huumerikoksilla lähtö tulee helposti.
Helsingin Sanomat selvitti rikoksia tekevän ulkomaalaisen lähtöpassikynnystä lukemalla Helsingin hallinto-oikeuden viime vuonna antamat päätökset valituksiin ulkomaalaisten karkotuksista. Niitä oli 30 eli noin puolet kaikkien hallinto-oikeuksien vastaavista ratkaisuista.
maanantai 25. tammikuuta 2010
Suomen Kuvalehti: Kostomurha ei ole kunniakulttuuria
Suomen Kuvalehti/Vesa-Pekka Koljonen: Kostomurha ei ole kunniakulttuuria 24.1.2010
Ibrahim Shkupollin tekemän sarjamurhan taustatekijöistä on varmaankin esitetty kaikki mahdolliset näkemykset. Kaikista ei kuitenkaan voi olla samaa mieltä. En usko esimerkiksi siihen tv-uutisissa murhailtana esiintyneen kriisipsykologin näkemykseen, että kysymys oli ”suomalaisen yhteiskunnan pahoinvoinnista”.
Ei ollut. Tekojen syy oli se, että yhdellä tyypillä oli päässä vikaa.
On ylipäänsä kummallista – ja tyypillistä – että erilaisiin rötöksiin syyllisiä ryhdytään nykyään aina etsimään jostain muualta kuin ilmeisimmästä paikasta, teon tekijän korvien välistä.
Ibrahim Shkupollin tekemän sarjamurhan taustatekijöistä on varmaankin esitetty kaikki mahdolliset näkemykset. Kaikista ei kuitenkaan voi olla samaa mieltä. En usko esimerkiksi siihen tv-uutisissa murhailtana esiintyneen kriisipsykologin näkemykseen, että kysymys oli ”suomalaisen yhteiskunnan pahoinvoinnista”.
Ei ollut. Tekojen syy oli se, että yhdellä tyypillä oli päässä vikaa.
On ylipäänsä kummallista – ja tyypillistä – että erilaisiin rötöksiin syyllisiä ryhdytään nykyään aina etsimään jostain muualta kuin ilmeisimmästä paikasta, teon tekijän korvien välistä.
sunnuntai 24. tammikuuta 2010
HS: Maahanmuuttajien rikoksia ei rangaistuksilla estetä
Helsingin Sanomat, mielipide: Juhani Iivari: Maahanmuuttajien rikoksia ei rangaistuksilla estetä 24.1.2010
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kaipasi keskustelua maahanmuuttajien rikollisuudesta (HS 14.1.). Poliisitilastot viime vuosilta osoittavat, että Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten osuus selvitetyistä rikoksista on kasvanut tasaisesti. Syistä on vähän tutkimusta.
Kun itse tutkin maahanmuuttajien rikostuomioita, tekijöiden haastatteluissa nousi esiin kaksi ryhmää: kotinsa ja sukunsa helmaan jääneet ajelehtijat ja niin sanotut puurtajat.
Ajelehtijat eivät edes yrittäneet hakeutua koulutukseen, työstä puhumattakaan. Perheestä ja suvusta tuli heidän loukkunsa. Vähitellen toimettomuus johti rikosten teille.
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kaipasi keskustelua maahanmuuttajien rikollisuudesta (HS 14.1.). Poliisitilastot viime vuosilta osoittavat, että Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten osuus selvitetyistä rikoksista on kasvanut tasaisesti. Syistä on vähän tutkimusta.
Kun itse tutkin maahanmuuttajien rikostuomioita, tekijöiden haastatteluissa nousi esiin kaksi ryhmää: kotinsa ja sukunsa helmaan jääneet ajelehtijat ja niin sanotut puurtajat.
Ajelehtijat eivät edes yrittäneet hakeutua koulutukseen, työstä puhumattakaan. Perheestä ja suvusta tuli heidän loukkunsa. Vähitellen toimettomuus johti rikosten teille.
tiistai 19. tammikuuta 2010
HS: Nettirasismia halutaan kitkeä uusilla säännöksillä
Helsingin Sanomat/STT: Nettirasismia halutaan kitkeä uusilla säännöksillä 19.1.2010
Muutos 2011 ry:n tiedote (pdf)
Rasistiset rikokset -työryhmän lakiesitys (pdf)
Rasistisia rikoksia koskeviin säännöksiin suunnitellaan tiukennuksia. Oikeusministeriön työryhmä esittää lakiin muutoksia, jotka mahdollistaisivat erityisesti nettirasismiin puuttumisen nykyistä ankarammin.
Lakiin lisättäisiin uusi rikosnimike "törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan". Sellaiseksi voitaisiin katsoa esimerkiksi yllyttäminen joukkotuhontaan tai terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn tappoon. Rikos toisi enimmillään neljä vuotta vankeutta.
Kiihottamisrikos voisi olla myös nettilinkkien avaaminen rasistisille sivuille. Suomessakin noteerattaisiin niin sanotut viharikokset. Rasismin ohella rangaistusta voisi koventaa se, että teon vaikuttimena on jonkun elämänkatsomus, sukupuolinen suuntautuneisuus tai vammaisuus.
Ehdotuksen mukaan myös yhteisö tai yksilö voisi vastaisuudessa joutua vastuuseen kiihottamisrikoksesta kansanryhmää vastaan. Säännöksessä myös täsmennettäisiin sananvapauden suojaa. Rangaistavuutta tulisi punnita aloilla, joilla sananvapauden käyttämisellä on tärkeä merkitys. Tällaisia olisivat esimerkiksi tiede, taide ja sekä ajankohtaisten ja historiallisten tapahtumien selostaminen.
Vihreä Lanka: Keskustelupalstojen ylläpitäjät joutumassa vastuuseen rasistisista kirjoituksista
HBL: Länka rasistiskt blir straffbart
HBL: Länka rasistiskt blir straffbart
Muutos 2011 ry:n tiedote (pdf)
Rasistiset rikokset -työryhmän lakiesitys (pdf)
Rasistisia rikoksia koskeviin säännöksiin suunnitellaan tiukennuksia. Oikeusministeriön työryhmä esittää lakiin muutoksia, jotka mahdollistaisivat erityisesti nettirasismiin puuttumisen nykyistä ankarammin.
Lakiin lisättäisiin uusi rikosnimike "törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan". Sellaiseksi voitaisiin katsoa esimerkiksi yllyttäminen joukkotuhontaan tai terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn tappoon. Rikos toisi enimmillään neljä vuotta vankeutta.
Kiihottamisrikos voisi olla myös nettilinkkien avaaminen rasistisille sivuille. Suomessakin noteerattaisiin niin sanotut viharikokset. Rasismin ohella rangaistusta voisi koventaa se, että teon vaikuttimena on jonkun elämänkatsomus, sukupuolinen suuntautuneisuus tai vammaisuus.
Ehdotuksen mukaan myös yhteisö tai yksilö voisi vastaisuudessa joutua vastuuseen kiihottamisrikoksesta kansanryhmää vastaan. Säännöksessä myös täsmennettäisiin sananvapauden suojaa. Rangaistavuutta tulisi punnita aloilla, joilla sananvapauden käyttämisellä on tärkeä merkitys. Tällaisia olisivat esimerkiksi tiede, taide ja sekä ajankohtaisten ja historiallisten tapahtumien selostaminen.
lauantai 16. tammikuuta 2010
YLE: Hallitus harkitsee vielä karkotuslainsäädäntöä
YLE Uutiset: Hallitus harkitsee vielä karkotuslainsäädäntöä 16.1.2010
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan hallitus tarkastelee lähipäivinä, onko karkotuspäätöksiin liittyvää lainsäädäntöä syytä muuttaa. Vanhanen sanoo Savon Sanomien haastattelussa, että Ibrahim Shkupollin tapauksessa oltiin lähellä karkotusrajaa.
Vanhanen sanoo haluavansa, että tapauksen valossa käydään läpi, onko raja oikeuskäytännössä oikealla kohdalla. Vanhanen puntaroi, että jos ei rajaa ole ja rajaa halutaan muuttaa, se edellyttää lainsäädännön kautta jonkinlaista signaalia.
Vanhanen muistuttaa, että Ibrahim Shkupollin tapauksessa ollaan oltu ainakin lähellä sitä rajaa. Hallitus saa arvioida kokonaisuuden pohjalta, pitääkö lakiin tehdä täsmennyksiä, jotka vaikuttavat myös oikeusistuinten tulkintaan.
Shkupolli surmasi viisi ihmistä ja itsensä uuden vuoden aattona Espoossa.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan hallitus tarkastelee lähipäivinä, onko karkotuspäätöksiin liittyvää lainsäädäntöä syytä muuttaa. Vanhanen sanoo Savon Sanomien haastattelussa, että Ibrahim Shkupollin tapauksessa oltiin lähellä karkotusrajaa.
Vanhanen sanoo haluavansa, että tapauksen valossa käydään läpi, onko raja oikeuskäytännössä oikealla kohdalla. Vanhanen puntaroi, että jos ei rajaa ole ja rajaa halutaan muuttaa, se edellyttää lainsäädännön kautta jonkinlaista signaalia.
Vanhanen muistuttaa, että Ibrahim Shkupollin tapauksessa ollaan oltu ainakin lähellä sitä rajaa. Hallitus saa arvioida kokonaisuuden pohjalta, pitääkö lakiin tehdä täsmennyksiä, jotka vaikuttavat myös oikeusistuinten tulkintaan.
Shkupolli surmasi viisi ihmistä ja itsensä uuden vuoden aattona Espoossa.
perjantai 15. tammikuuta 2010
Satakunnan Kansa: Sello-surmien jälkipyykki yltyi rasistiseksi nettikirjoitteluksi
Satakunnan Kansa/Kirsti Pohjonen: Sello-surmien jälkipyykki yltyi rasistiseksi nettikirjoitteluksi 15.1.2010
Pulma: Neuvottelukunnan mielestä keskustelu on luisunut vikaan, maahanmuuttajilla ei ole asiassa osaa.
- Olenko minä teistä maahanmuuttaja, vaikka olen Suomen kansalainen ja asunut täällä parikymmentä vuotta, käyn töissä ja minulla on perhe?
Koulutusalajohtaja Atanas Aleksovski Tampereelta kysyi haastavan kysymyksen torstaina Etnisten suhteiden neuvottelukunnan tilaisuudessa. Hän on neuvottelukunnan varapuheenjohtaja.
Keskustelu maahanmuuttajista on neuvottelukunnan johdon mielestä kääntynyt täysin väärään suuntaan tunnemylläkässä, jonka Ibrahim Shkupollin vuodenvaihteessa Sellon Prismassa tekemät surmat synnyttivät.
- Kysymys on suomalaisen yhteiskunnan ongelmasta. Maahanmuuttajilla ei ole tässä osaa, sisäministeriön kansliapäällikkö ja neuvottelukunnan puheenjohtaja Ritva Viljanen painotti.
Pulma: Neuvottelukunnan mielestä keskustelu on luisunut vikaan, maahanmuuttajilla ei ole asiassa osaa.
- Olenko minä teistä maahanmuuttaja, vaikka olen Suomen kansalainen ja asunut täällä parikymmentä vuotta, käyn töissä ja minulla on perhe?
Koulutusalajohtaja Atanas Aleksovski Tampereelta kysyi haastavan kysymyksen torstaina Etnisten suhteiden neuvottelukunnan tilaisuudessa. Hän on neuvottelukunnan varapuheenjohtaja.
Keskustelu maahanmuuttajista on neuvottelukunnan johdon mielestä kääntynyt täysin väärään suuntaan tunnemylläkässä, jonka Ibrahim Shkupollin vuodenvaihteessa Sellon Prismassa tekemät surmat synnyttivät.
- Kysymys on suomalaisen yhteiskunnan ongelmasta. Maahanmuuttajilla ei ole tässä osaa, sisäministeriön kansliapäällikkö ja neuvottelukunnan puheenjohtaja Ritva Viljanen painotti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
