Talouselämä: Voidaanko työlupien tarveharkinta poistaa kokonaan? Näin vaaliraati ajattelee Suomen ulkomaalaispolitiikasta

Talouselämä: Voidaanko työlupien tarveharkinta poistaa kokonaan? Näin vaaliraati ajattelee Suomen ulkomaalaispolitiikasta 30.3.2015

Anders Borg ja Juhana Vartiainen ehdottavat strategiassaan Suomelle, että työperäistä maahanmuuttoa lisättäisiin kestävyysvajeen ja huoltosuhteen korjaamiseksi. Yksi keino olisi työlupien tarveharkinnan poistaminen EU:n ulkopuolelta tulevilta työntekijöiltä.

HS: Toivo lapsen hoidosta tuo perheitä turvapaikan hakuun

Helsingin Sanomat: Toivo lapsen hoidosta tuo perheitä turvapaikan hakuun 7.11.2013
Helsingin Sanomat: Vähemmistövaltuutettu moittii Maahanmuuttoviraston käännytyksiä
Helsingin Sanomat: Räsänen: Onko käännytyspäätöksissä huomioitu lasten etu?

Montenegrolainen perhe haki turvapaikkaa, koska perheen lapsen tila oli lääkärien mukaan hengenvaarallinen. Nyt perhe käännytetään.

Kun Mehdija Kalac tuli viisivuotiaana kaksi vuotta sitten Suomeen, hän painoi yhdeksän kiloa. Montenegrosta kotoisin olevan vaikeavammaisen pojan vanhemmat hakivat Suomesta turvapaikkaa.

Perusteeksi kirjattiin isä Salih Kalacin pelkäämä kosto. Todellisuudessa perhe tuli Suomeen hakemaan hoitoa Mehdijalle.

Kansan Uutiset: Ympärileikkaus on kivulias vauvalle: ”Poikien saatava itse päättää”

Kansan Uutiset: Ympärileikkaus on kivulias vauvalle: ”Poikien saatava itse päättää” 7.10.2013

Pohjoismaiden lapsiasiavaltuutetut ja lastenlääketieteen asiantuntijat vaativat pojille oikeutta itse päättää ympärileikkauksesta.

HS: Pohjoismaiden lapsiasiavaltuutetut haluavat ikärajan poikien ympärileikkaukselle

Helsingin Sanomat: Pohjoismaiden lapsiasiavaltuutetut haluavat ikärajan poikien ympärileikkaukselle 21.8.2013

Pohjoismaiden lapsiasiavaltuutetut valmistelevat yhteistä kannanottoa poikien ympärileikkauksesta lasten oikeuksien näkökulmasta.

"Kyse ei ole poikien ympärileikkauksen kieltämisestä vaan siitä, että poikien pitäisi itse pystyä päättämään asiasta", sanoo Norjan lapsiasiavaltuutettu Anne Lindboe.

Keskisuomalainen: Sunnuntaisuomalainen: Aula ei sallisi avioliittoja alle 16-vuotiaille

Keskisuomalainen: Sunnuntaisuomalainen: Aula ei sallisi avioliittoja alle 16-vuotiaille 12.5.2013

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula toivoo, että alle 16-vuotiaille lapsille ei myönnettäisi poikkeuslupia avioitumiseen enää lainkaan.

Aulan mielestä olisi myös tärkeää selvittää, ettei avioliitto ole nuoren oman tahdon vastainen eli järjestetty. Maistraatti voisi hoitaa vanhempien ja lasten kuulemisen.

Apu: Asiantuntijat: Lapsi unohdetaan turvapaikkakäsittelyssä

Apu: Asiantuntijat: Lapsi unohdetaan turvapaikkakäsittelyssä 16.8.2012

Maahanmuuttovirasto ei osaa arvioida turvapaikanhakijalasten etua, sanovat asiantuntijat. Viraston ylimalkaiset ratkaisut voivat saattaa vuosia Suomessa asuneet lapset vaaraan. Pakistanista paennut kristitty Cliven perhe on kokenut tämän käytännössä.

Maahanmuuttovirasto suhtautuu lapsen etuun ylimalkaisesti, arvioivat lastenpsykiatri ja Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri Jari Sinkkonen sekä lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.

Lapsiasiavaltuutettu: Voiko poliisilla olla huivi?

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula: Voiko poliisilla olla huivi? 26.3.2012

Muslimiseurakuntaan kuuluva suomalaisnainen kertoi poliisin ja puolustusvoimien käyneen esittelemässä ammattiaan tyttöjen porukalle. Poliisin ja puolustusvoimien edustajat pyysivät tästä ammatista kiinnostuneita muslimityttöjä nostamaan kätensä ylös. Käsiä nousi paljon.
Mutta sitten yksi tyttö kysyi: voiko poliisilla olla huivia? Poliisimies oli mennyt mietteliääksi ja vastannut sitten: ei varmaankaan voi. Tilanteesta kertonut nainen harmitteli vastausta. Se arvatenkin sulki noiden ammattien ovet monen siihen tilaisuuteen osallistuneen suomalaisen muslimitytön urasuunnitelmissa.

Turun Sanomat: Lapsiasiavaltuutettu nujertaisi vihapuheen välittämisellä

Turun Sanomat: Lapsiasiavaltuutettu nujertaisi vihapuheen välittämisellä 12.8.2011

Joukko yhteiskunnan tuntijoita ja mielipidevaikuttajia haluaa nujertaa vihapuheen hyvillä teoilla, kunnioittavilla sanoilla ja poliittisilla päätöksillä. – Välittäminen ja toisen arvostaminen pitäisi saada paremmin osaksi julkista keskustelua esimerkiksi päättäjien puheisiin ja mediaan, toteaa lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.

Iltalehti: Eduskuntavaaliehdokas kohahdutti: Raju kommentti muslimitytöistä

Iltalehti: Eduskuntavaaliehdokas kohahdutti: Raju kommentti muslimitytöistä 14.6.2011
Kymen Sanomat: Van Wonterghem halusi vain provosoida 15.6.2011

Helsingin Sanomat: Perussuomalaisten valtuutettu selitteli muslimityttöpuheitaan

Aamulehti: Kohuvaltuutetun lausunto: Muslimitytön tappaminen ”positiivinen asia” 16.6.2011

Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Freddy van Wonterghemin muslimivastaiset kommentit kohahduttivat verkkokeskustelussa sunnuntaina.

Van Wonterghem kirjoittaa muslimityttöjen kivittämistä koskevassa viestiketjussa: "Minun puolesta Saudit tehkööt omassa maassa mitä haluavat, se ei kuulu meille. Positiivisena asiana voidaan pitää, aina kun tapetaan muslimi tyttö, saadaan yksi potentiaalinen muslimien synnyttäjä pois pelistä."

YLE: Lasten suvaitsevaisuus syntyy aikuisen esimerkistä

YLE Keski-Suomi: Lasten suvaitsevaisuus syntyy aikuisen esimerkistä 20.11.2010

Lauantaina vietettävä lapsen oikeuksien päivä haluaa kiinnittää huomiota lasten yhdenvertaiseen kohteluun. Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan syrjintää kohtaavat erityisesti maahanmuuttajalapset, romanilapset ja vammaiset.

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula muistuttaa, että aikuisen esimerkki auttaa lapsia erilaisten ihmisten kohtaamisessa. Jos syrjintää kohtaa, siihen tulisi aina puuttua.

YLE: Lapsia ei kohdella tasavertaisesti

YLE: Lapsia ei kohdella tasavertaisesti 19.11.2010

Erilaisia taustoja omaavat lapset kohtaavat syrjintää myös Suomessa, sanoo lapsiasianvaltuutettu Maria Kaisa Aula. Aulan mukaan maahanmuuttajalapset, romanilapset ja vammaiset lapset saattavat joutua syrjityksi tai ennakkoluulojen kohteiksi, ja saamelaislasten kulttuurinen tausta jää usein kokonaan huomiotta.

Aula korostaa, että lapsilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun riippumatta taustatekijöistä tai ominaisuuksista.

Lapsiasiainvaltuutettu luennoi lasten oikeuksista Lapin yliopistolla perjantaina. Tilaisuus juhlistaa huomista YK:n lapsen oikeuksien päivää.

YLE: Lapsikerjäläiset ilmestyivät Jyväskylän kaduille

YLE Keski-Suomi: Lapsikerjäläiset ilmestyivät Jyväskylän kaduille 16.8.2010

Jyväskylän katukuvaan ilmestyneet lapsikerjäläiset hämmentävät kaupunkilaisia ja viranomaisia. Tähän saakka Kävelykadulla on nähty kerjäämässä lähinnä aikuisia mutta viime päivinä kadulle on ilmestynyt myös yksin kerjääviä lapsia.

Poliisille on tullut lukuisia yhteydenottoja lapsikerjäläisistä. Komisario Olli Hurtta Keski-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että kansalaiset ovat huolissaan lasten hyvinvoinnista ja heidän elinoloistaan.

- Kansalaisten mielissä on virinnyt kysymys lasten perustarpeista. Onko ne hoidettu oikealla tavalla, onko heillä ravintoa riittävästi ja asialliset asumisolosuhteet. Niistä on tullut paljon kyselyjä poliisille, kertoo Hurtta.

YLE: Aula: Turvapaikkaa hakevat lapset haastatteluun

YLE Keski-Suomi: Aula: Turvapaikkaa hakevat lapset haastatteluun 15.2.2010

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula haluaa, että turvapaikkaa hakevien lasten ikä arvioitaisiin nykyistä monipuolisemmin. Iän arviointiin tarvitaan Aulan mukaan muutakin kuin lääketieteellisiä luustotutkimuksia.

Viime vuonna Suomessa arvioitiin vajaan sadan yksin maahan tulleen turvapaikanhakijan ikä, jotta saataisiin selville, ovatko he alaikäisiä vai eivät. Arvioita tehdään, jos lapsen ilmoittamaa ikää on aihetta epäillä, sillä lapsilla on turvapaikanhakijoina enemmän oikeuksia kuin aikuisilla.

YLE: Lapsiasiavaltuutettu haluaa romanikulttuurin näkyvän kouluissa

YLE Uutiset:
Lapsiasiavaltuutettu haluaa romanikulttuurin näkyvän kouluissa
1.8.2009

Lapsiasiavaltuutetun tiedote:
Lapsiasiavaltuutettu toivoo romanikulttuurille näkyvyyttä koulussa ja mediassa

Julkaisu:
Enemmän samanlaisia kuin erilaisia (pdf, 74 s.)
Tiivistelmä (pdf)

Kansan Uutiset:
Romanilapsia kiusataan muita lapsia enemmän

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula toivoo romanikulttuurille näkyvyyttä koulussa ja tiedotusvälineissä. Aula muistuttaa, että lapsen oikeudet kuuluvat kaikille tasavertaisesti etnisestä taustausta ja asuinpaikasta riippumatta.

Lapsilla on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin, lapsiasiavaltuutettu Aula sanoo. Tuoreen selvityksen mukaan romanilapset kokevat koulun ohittavan heidän kulttuurinsa ja tiedotusvälineet puhuvat siitä usein kielteiseen sävyyn.

Lapsiasiavaltuutetun ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen selvityksessä "Enemmän samanlaisia kuin erilaisia" romanilapset ja -nuoret arvioivat ensi kertaa itse hyvinvointiaan ja oikeuksiensa toteutumista. Haastateltuja oli 36.

Lapsiasiavaltuutettu on koonnut selvitykseen suosituksia päättäjille romanilasten oikeuksien kohentamiseksi. Lapsille suositellaan sekä omakielisiä kerhoja että yhteistä vapaa-aikaa valtaväestön lasten kanssa. Opettajien ei liioin pitäisi katsoa romanilasten poissaoloja läpi sormien eikä arastella ottaa vanhempiin yhteyttä, Aula katsoo.

____________________________

Lapsiasiavaltuutetun tiedote:

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula toivoo romanikulttuurille nykyistä parempaa näkyvyyttä koulussa ja mediassa. Hän muistuttaa, että lapsen oikeudet kuuluvat kaikille lapsille tasavertaisesti etnisestä taustasta ja asuinpaikasta riippumatta. Näihin oikeuksiin kuuluu myös oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin.

- Tuoreen selvityksemme mukaan romanilapset ja -nuoret Suomessa kokevat koulun ohittavan heidän kulttuurinsa ja taustansa äänettömästi. Heidän mielestään myös media kertoo romanikulttuurista usein kielteiseen sävyyn, Maria Kaisa Aula toteaa.

Kuitenkin romanilapset ja -nuoret itse ovat ylpeitä oman kulttuurinsa erilaisuudesta ja ainutlaatuisuudesta ja kokevat sen vahvuutena, jota valtaväestökin voisi arvostaa enemmän. Valtaväestön niin lasten kuin aikuistenkin tietämys romaneista on kuitenkin heikkoa.

Maria Kaisa Aula huomauttaa, että vaikka opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet kannustavat kouluja kertomaan niin romaneista kuin saamelaisistakin, tämä ei käytännössä toteudu. Hänestä myös koulujen kiusaamisen vastaisessa työssä perinteiset vähemmistöt pitää ottaa paremmin huomioon.

- Esimerkiksi romanilasten nimittely näyttää selvityksen haastattelujen perusteella olevan niin arkipäiväistä, että lapset eivät itse aina pidä sitä kiusaamisena vaan määrittelevät kiusaamisen rajan korkeammalle, hän huomauttaa.

- Romanikulttuurin erilaisuus on rikkautta, mutta paljon meillä yhteistäkin. Esimerkiksi romanilasten tulevaisuudenodotukset ovat hyvin samankaltaisia valtaväestön lasten toiveiden kanssa: oma koti, perhe ja hyvä työpaikka, Maria Kaisa Aula muistuttaa.

Nyt julkistettava lapsiasiavaltuutetun ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen toteuttama selvitys "Enemmän samanlaisia kuin erilaisia" on Suomessa ensimmäinen, jossa romanilapset ja -nuoret ovat itse arvioineet omaa hyvinvointiaan ja oikeuksiensa toteutumista.

Yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön romaniasiain neuvottelukunnan ja alueellisten romaniasioiden neuvottelukuntien kanssa valmisteltua selvitystä varten haastateltiin kolmekymmentäkuusi 10-18-vuotiasta romanilasta ja -nuorta eri puolilla Suomea. Selvityksen toteuttivat tutkijat Pekka Junkala ja Sanna Tawah, ja sen rahoitti Alli Paasikiven säätiö.

Lapsiasiavaltuutettu on koonnut selvitykseen useita suosituksia paikallisille, alueellisille ja kansallisille päättäjille romanilasten oikeuksien toteutumiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Suositusten mukaan romanikielen opetusta ja arkikäyttöä on lisättävä. Romanilapsille ja -nuorille tulee järjestää vapaa-aikana omakielisiä kerhoja ja kulttuuritapahtumia, mutta heitä tulee myös rohkaista yhteiseen vapaa-ajan toimintaan valtaväestön nuorten kanssa.

Valtaväestön ja erityisesti opettajien tietoa romanikulttuurista tulee lisätä.

- Opettajien arkuus ottaa yhteyttä lapsen vanhempiin voi aiheuttaa pulmia romanilasten koulunkäynnissä. Opettajat saattavat katsoa lapsen poissaoloja läpi sormien ja hyväksyä romanilapsilta heikompia oppimistuloksia kuin muilta, Maria Kaisa Aula mainitsee.

- Romanitaustaisella koulunkäyntiavustajalla tai muulla koulun ammattihenkilöstöllä onkin merkittävä rooli romanilasten ja -nuorten koulunkäynnin tukemisessa. Muissakin lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on tärkeää lisätä romanitaustaisia työntekijöitä.

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula korostaa, että lapset ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita. Siksi myös romanilapsilta itseltään pitää kysyä entistä enemmän. Tämä koskee myös vähemmistöryhmän omaa sisäistä päätöksentekoa. Lasten ja nuorten osallistuminen tulee muistaa myös vireillä olevassa valtioneuvoston romanipoliittisessa ohjelmassa.

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista Suomessa. Vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret ovat olleet työssä yhtenä painopisteenä. Viime vuonna lapsiasiavaltuutettu julkaisi selvityksen saamelaislasten näkemyksistä omista oikeuksistaan.

___________________________________

Kansan Uutiset:

Lapsiasiavaltuutettu sekä Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos julkistivat tiistaina Enemmän samanlaisia kuin erilaisia -selvityksen, jossa suomalaiset romanilapset ja -nuoret ensimmäisen kerran ovat itse arvioineet omaa hyvinvointiaan ja oikeuksiensa toteutumista.

Pekka Junkalan ja Sanna Tawahin tekemä selvitys perustuu 36:n iältään10–18-vuotiaan romanilapsen ja -nuoren haastatteluun. Selvitys julkistettiin seminaarissa, jossa pohdittiin romanilasten ja -nuorten oikeuksien toteutumista Suomessa.

Lähes kaikki haastatellut olivat käyneet esikoulun, mikä oli selvästi helpottanut heidän koulunaloittamistaan. Useimpien haastateltujen kouluissa oli romaniaikuisia koulunkäyntiavustajina tai romanikielen opettajina. Tämä puolestaan tuki ja kannusti heitä opiskeluun sekä helpotti peruskoulun jälkeisen koulutuksen suunnittelua.

Romanilapset ja -nuoret olivat kuitenkin kokeneet koulukiusaamista huomattavasti enemmän kuin lapset ja nuoret keskimäärin valtakunnallisten koulukiusaamisselvitysten mukaan.

Kiusaaminen tulee tunnistaa

Hyvin huolestuttavana tutkijat pitävät sitä, että romanilapsilla ja -nuorilla on korkea kynnys siihen, mitä he mieltävät koulukiusaamiseksi. Näyttää siltä, että jatkuvasti koettu syrjintä muuttuu arkipäiväiseksi ja ikään kuin normaaliksi vuorovaikutukseksi.

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula yhtyi tutkijoiden huoleen ja edellytti myös perinteisten vähemmistöjen ottamista paremmin huomioon koulujen kiusaamisen vastaisessa työssä

– Esimerkiksi romanilasten nimittely näyttää selvityksen haastattelujen perusteella olevan niin arkipäiväistä, että lapset eivät itse aina pidä sitä kiusaamisena, vaan määrittelevät kiusaamisen rajan korkeammalle.

Media kertoo kielteiseen sävyyn

Aula toivoo romanikulttuurille nykyistä parempaa näkyvyyttä koulussa ja mediassa.

– Selvityksemme mukaan romanilapset ja -nuoret Suomessa kokevat koulun ohittavan heidän kulttuurinsa ja taustansa äänettömästi. Heidän mielestään myös media kertoo romanikulttuurista usein kielteiseen sävyyn.

Romanilapset ja -nuoret ovat ylpeitä oman kulttuurinsa erilaisuudesta sekä ainutlaatuisuudesta ja kokevat sen vahvuutena elämässään. Heillä on laajat sosiaaliset verkostot, joiden ylläpitämiseen he hyödyntävät aktiivisesti internetiä sekä matkapuhelimia.

Selvitystä varten haastateltujen romaniaikuisten ajatukset olivat varsin samansuuntaisia lapsillakin. Keskeistä on kiinnittää huomiota lasten ja nuorten kasvatuksen, koulunkäynnin ja opiskelun tukemiseen kaikissa kasvu- ja oppimisympäristöissä.