Voima: Kohti demokratiaa persut edellä? 14.10.2010
Perussuomalaiset & muut maahanmuuttokriittiset ovat ainakin yhdessä asiassa oikeassa. He ovat sinnikkäällä kritiikillään osoittaneet, että Suomessa valta on annettu teknokraateille.
Myös maahanmuuttokysymyksissä toimitaan kaksoiskriteereillä. Sanotaan, mutta ei tarkoiteta.
”Jokaisella puolueella on ’kaksi kärkeä’, jotka puhuvat keskeisistä teemoista ristiin”, kirjoittaa toimittaja Taneli Heikka blogissaan. ”Esimerkiksi kokoomuksella on maahanmuutossa pehmeämmän linjan Stubb ja kovemman linjan Katainen, sekä hommalaishenkisiä porvareita varten ’sosiaalipummit ulos’ -target-ehdokkaita.”
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Arja Alho. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Arja Alho. Näytä kaikki tekstit
torstai 14. lokakuuta 2010
lauantai 28. elokuuta 2010
Turun Sanomat: Kari Salminen: Kuinka Halla-ahoa luetaan?
Turun Sanomat: Kari Salminen: Kuinka Halla-ahoa luetaan? 28.8.2010
Tavataan hokea, että jokin asia tai ihminen jakaa mielipiteet. Bloginpitäjä ja poliitikko Jussi Hallo-aho sopii kuvaan. Jos häntä yhtään ymmärtää, tiedossa on heti paikka pimeällä puolella Darth Vaderin opintopiirissä. Jos taas hänen sanomiaan vastustaa, on halla-aholaisten mielestä mamu-myönteinen, suvaitsevaistoa edustava mokuttaja. Anteeksi slangi, mutta se on olennaista kun Halla-ahosta puhutaan.
Tavataan hokea, että jokin asia tai ihminen jakaa mielipiteet. Bloginpitäjä ja poliitikko Jussi Hallo-aho sopii kuvaan. Jos häntä yhtään ymmärtää, tiedossa on heti paikka pimeällä puolella Darth Vaderin opintopiirissä. Jos taas hänen sanomiaan vastustaa, on halla-aholaisten mielestä mamu-myönteinen, suvaitsevaistoa edustava mokuttaja. Anteeksi slangi, mutta se on olennaista kun Halla-ahosta puhutaan.
tiistai 23. maaliskuuta 2010
Frank Johansson: Vastakkainasettelua
Frank Johansson: Vastakkainasettelua 23.3.2010
Arja Alho: Keskinäinen kunnioitus
Sammon johtaja ja miljonääri Nalle Wahlroos on lukenut sambialaisen Dambisa Moyon pamfletin Dead Aid ja on sen jälkeen Suomen Kuvalehden haastattelussa sitä mieltä, että kehitysyhteistyö pitäisi lopettaa osana muita leikkauksia valtiotalouden tasapainottamiseksi. Maahanmuuttoa vastustavat ksenofobit ja heitä peesaavat poliitikot ovat sitä mieltä, että maahanmuuttajaperheiden (jolla siis itse asiassa tässä yhteydessä tarkoitetaan vain afrikkalaisia tai arabimaista tulevia muunvärisiä turvapaikanhakijoita) sosiaaliapu pitäisikin laittaa vanhainkotien suomalaisten pyllyjen vaippoihin. Mielenkiintoisia vastakkainasetteluja.
Rahan käyttö on poliittista. Miettivätkö kansallismieliset ksenofobit koskaan sitä, että ne poliitikot, jotka nyt puhuvat maahanmuuttajien vähimmäistoimentulon leikkaamisesta ovat ne samat poliitikot puoluekannasta riippumatta, jotka ovat jo leikanneet pois niitä rahoja vanhuksilta vanhainkodissa. Se raha, joka otetaan pois yhdestä osaa sosiaalimenoja, ei useinkaan siirry menoluokan sisällä vaan johonkin toiseen asiaan. Kuten vaikka ilmavoimien Hornet koneisiin tai turvetukiaisiin.
Arja Alho: Keskinäinen kunnioitus
Sammon johtaja ja miljonääri Nalle Wahlroos on lukenut sambialaisen Dambisa Moyon pamfletin Dead Aid ja on sen jälkeen Suomen Kuvalehden haastattelussa sitä mieltä, että kehitysyhteistyö pitäisi lopettaa osana muita leikkauksia valtiotalouden tasapainottamiseksi. Maahanmuuttoa vastustavat ksenofobit ja heitä peesaavat poliitikot ovat sitä mieltä, että maahanmuuttajaperheiden (jolla siis itse asiassa tässä yhteydessä tarkoitetaan vain afrikkalaisia tai arabimaista tulevia muunvärisiä turvapaikanhakijoita) sosiaaliapu pitäisikin laittaa vanhainkotien suomalaisten pyllyjen vaippoihin. Mielenkiintoisia vastakkainasetteluja.
Rahan käyttö on poliittista. Miettivätkö kansallismieliset ksenofobit koskaan sitä, että ne poliitikot, jotka nyt puhuvat maahanmuuttajien vähimmäistoimentulon leikkaamisesta ovat ne samat poliitikot puoluekannasta riippumatta, jotka ovat jo leikanneet pois niitä rahoja vanhuksilta vanhainkodissa. Se raha, joka otetaan pois yhdestä osaa sosiaalimenoja, ei useinkaan siirry menoluokan sisällä vaan johonkin toiseen asiaan. Kuten vaikka ilmavoimien Hornet koneisiin tai turvetukiaisiin.
sunnuntai 10. tammikuuta 2010
HS: Riikka Purra: Miten humanitaarinen maahanmuutto ratkaisee maailman ongelmia?
Helsingin Sanomat, mielipide: Riikka Purra: Miten humanitaarinen maahanmuutto ratkaisee maailman ongelmia? 10.1.2010
James O'Connor: Kehitysavulla on suuri merkitys yksittäiselle ihmiselle 12.1.2010
Eero Paloniemi: Kehitysavun kritiikki on paikallaan 13.1.2010
Riikka Perälä: Maastamuutto on usein ainoa vaihtoehto 14.1.2010
Jukka Pirttilä: Kehitysavun vaikuttavuudesta on paljon luotettavaa tutkimustietoa 15.1.2010
Jukka Haanpää: Kuka muu kuin me maksaa humanitaarisen maahanmuuton? 16.1.2010
Percy Mashaire: Afrikkalaiset eivät elä teollisuusmaiden kehitysavulla 20.1.2010
Taustaa:
Katja-Helena Grekula: Pakolaisen paluuta kotimaahansa pitäisi yhä kehittää 29.12.2009
Kun pohjoismaisia hyvinvointivaltioita taannoin rakennettiin, otettiin kansallisen omantunnon mittariksi se, miten valtion heikompiosaisten asiat oli hoidettu. Nykyään hyvinvointia ei kuitenkaan käsitetä pelkästään valtion rajojen tai yksittäisten kansallisuuksien sisäiseksi asiaksi. Hyvää ja kaunista ympärilleen tahtovat valtiot – tai näiden "humanitaarinen byrokratiakoneisto" – ovat siirtäneet moraaliset velvollisuutensa globaalille tasolle.
Tällöin ovat hämärtyneet paitsi toiminnan mielekkyys ja tehokkuus myös se, mikä oikeastaan on mahdollista ja miten. Puhumattakaan siitä, että "omien kansalaisten" hyvinvoinnin puolustamisesta on tehty irvokasta, suvaitsematonta ja jopa pahan nationalistista.
James O'Connor: Kehitysavulla on suuri merkitys yksittäiselle ihmiselle 12.1.2010
Eero Paloniemi: Kehitysavun kritiikki on paikallaan 13.1.2010
Riikka Perälä: Maastamuutto on usein ainoa vaihtoehto 14.1.2010
Jukka Pirttilä: Kehitysavun vaikuttavuudesta on paljon luotettavaa tutkimustietoa 15.1.2010
Jukka Haanpää: Kuka muu kuin me maksaa humanitaarisen maahanmuuton? 16.1.2010
Percy Mashaire: Afrikkalaiset eivät elä teollisuusmaiden kehitysavulla 20.1.2010
Taustaa:
HS Vieraskynä:
Kirsi Hytinantti, Anna G. Mikkonen: Lapsipakolaisten kohtelussa on yhä puutteita 28.12.2009Katja-Helena Grekula: Pakolaisen paluuta kotimaahansa pitäisi yhä kehittää 29.12.2009
Kun pohjoismaisia hyvinvointivaltioita taannoin rakennettiin, otettiin kansallisen omantunnon mittariksi se, miten valtion heikompiosaisten asiat oli hoidettu. Nykyään hyvinvointia ei kuitenkaan käsitetä pelkästään valtion rajojen tai yksittäisten kansallisuuksien sisäiseksi asiaksi. Hyvää ja kaunista ympärilleen tahtovat valtiot – tai näiden "humanitaarinen byrokratiakoneisto" – ovat siirtäneet moraaliset velvollisuutensa globaalille tasolle.
Tällöin ovat hämärtyneet paitsi toiminnan mielekkyys ja tehokkuus myös se, mikä oikeastaan on mahdollista ja miten. Puhumattakaan siitä, että "omien kansalaisten" hyvinvoinnin puolustamisesta on tehty irvokasta, suvaitsematonta ja jopa pahan nationalistista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
