Aamulehti: Long Play: Kielteiset mallipäätökset ovat ohjanneet turvapaikkalinjaa – Näin Migri vastaa

Aamulehti: Long Play: Kielteiset mallipäätökset ovat ohjanneet turvapaikkalinjaa – Näin Migri vastaa 4.5.2017
Maahanmuuttovirasto: Päätöksentekijöille tarjottu tuki tähtää oikeaan, laadukkaaseen, yhtenäiseen ja tulokselliseen päätöksentekoon
Long Play: Migrin malliasiakirjat ohjanneet kielteisiin päätöksiin

Maahanmuuttovirasto avaa turvapaikkapäätösten tekemistä sen jälkeen, kun tutkivaa journalismia julkaiseva Long Play kertoi tuoreessa jutussaan päätöksenteosta.

Iltalehti: Long Play: Kielteiset mallipäätökset ovat ohjanneet Maahanmuuttoviraston turvapaikkalinjaa

Iltalehti/STT: Long Play: Kielteiset mallipäätökset ovat ohjanneet Maahanmuuttoviraston turvapaikkalinjaa 3.5.2017
Svenska Yle: Long Play avslöjar: Färdiga mallar styr Migris negativa asylbeslut
Long Play: Migrin malliasiakirjat ohjanneet kielteisiin päätöksiin

Mallipäätökset kielteisistä turvapaikkaratkaisuista ovat ohjanneet turvapaikkapäätösten linjaa Maahanmuuttovirastossa, kertoo Long Play tuoreimmassa jutussa.

Julkaisun mukaan kielteisiä mallipäätöksiä ei ole osattu soveltaa tapauskohtaisesti. Juttua varten oli haastateltu kuutta viraston työntekijää.

Kirkko&Kaupunki: Luvatta Suomessa

Kirkko&Kaupunki: Luvatta Suomessa 24.11.2014
Hbl: Barn och familjer lever under jorden i Finland 20.11.2014

Keskiyö Rovaniemen poliisiasemalla helmikuussa 2009. Dashti ja hänen toverinsa anoivat Suomesta turvapaikkaa. Poliisi huusi ja kiroili. Miehet riisutettiin ja passitettiin 16 tunniksi vankilaan.

– Luulin, että tämä on normaalia Suomessa. Onneksi se ei ole, Irakin kurdi Dashti, 30, sanoo.

Vastaanottokeskuksesta he saivat sängyn, ruuan ja päivärahan, muuten kaikki asioiden selvittely tapahtui vihamielisen poliisin kanssa, joka piti miehiä valehtelijoina.

Helsingin Sanomain Säätiö: Verkon vihapuhe sai aikaan runsaasti keskustelua

Helsingin Sanomain Säätiö: Verkon vihapuhe sai aikaan runsaasti keskustelua 12.11.2013
Reeta Pöyhtäri, Paula Haara ja Pentti Raittila: Vihapuhe sananvapautta kaventamassa (pdf)

Päivälehden museossa keskusteltiin verkon vihapuheesta ja sen vaikutuksista sananvapauteen.

Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETissa juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan yhteiskuntaan levinnyt aggressiivinen keskustelukulttuuri ja internetin vihapuhe lisäävät turvattomuutta ja kaventava sananvapautta. Vihan ja pelon ilmapiirin vuoksi sananvapaus kaventuu esimerkiksi siten, etteivät asiantuntijat enää halua osallistua alansa keskusteluun, ainakaan omalla nimellään. Toisaalta lisääntyy myös halu rajoittaa sananvapautta internetissä käytävän loukkaavan puheen vuoksi.

Hbl: Öppet villebråd för ökad intolerans

Hbl: Öppet villebråd för ökad intolerans 22.9.2013

På 90-talet handlade rasismen om konkreta händelser. Som då de små invandrarpojkarna i Gårdsbacka på vägen hem från fotbollsplanen blev misshandlade av skinnskallar. I dag är rasismen mer abstrakt, men mer närvarande. Som då den numera vuxne fotbollspojken blir anklagad i metron för att vara terrorist och bidragsfifflare.

Hbl: Högerextremt våld ökar i Finland

Hbl: Högerextremt våld ökar i Finland 28.8.2013
Hbl: Skinnskallar skrämmer inrikesminister Räsänen

Nu tar myndigheterna högerextremismen på allvar. I en färsk rapport om våldsam extremism lyfts bland annat Suomen vastarintaliike fram som en välorganiserad och potentiellt farlig högextrem rörelse. Samma organisation har Skydds­polisen tidigare avfärdat som ett lokalt problem.

HS: Suomenruotsalaisia ja toimittajia uhkaillutta ei ole tavoitettu

Helsingin Sanomat: Suomenruotsalaisia ja toimittajia uhkaillutta ei ole tavoitettu 26.6.2013

Helsingin poliisi ei toistaiseksi ole saanut selville useiden suomenruotsalaisten ja journalistien saamien tappouhkausten lähettäjää.

"Tiedossa on, että viestien lähde on sama", sanoo tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Juha Rautaheimo.

HS: EU-komissaari tuomitsee suomenruotsalaisten uhkailun

Helsingin Sanomat: EU-komissaari tuomitsee suomenruotsalaisten uhkailun 10.6.2013
Yle: EU-komissaari kauhistui suomenruotsalaisille lähetetyistä tappouhkauksista
MTV3: HS:n toimitusjohdolle uusia tappouhkauksia: "Meitä ei voi uhkailla olemaan hiljaa"
Ilta-Sanomat/STT: Presidentti Niinistö vihapuheesta: Pahinta on, kun perheenjäseniä uhataan
Helsingin Sanomat: Packalén: "Uhkauksista pitäisi vaieta"
Hbl: Nya mordhot mot journalister
Svenska Yle: Helsingforspolisen: Samma person verkar ligga bakom nya hatmejl
Svenska Yle: De anonyma hoten har inte anonyma mottagare

EU-komission varapuheenjohtaja Neelie Kroes tuomitsee suomenruotsalaisiin kohdistuneen uhkailun.

"Uhkauksille ei ole sijaa eurooppalaisessa journalismissa", Kroes toteaa lausunnossaan Twitterissä.

Hbl: "Feltänkt att avfärda högerextremt hot"

Hbl: "Feltänkt att avfärda högerextremt hot" 26.5.2013
Iltalehti: HBL: Krp:n rikosylikomisario moittii Supoa äärioikeiston vähättelystä
Ilta-Sanomat: HBL: Krp:n Elfgren moittii Supoa äärioikeiston vähättelystä
Helsingin Sanomat: Rikosylikomisario HBL:ssa: Sosiaalinen media yllyttää äärioikeistolaisiin hyökkäyksiin
MTV3: HBL: Krp:n Elfgren moittii Supoa äärioikeiston vähättelystä
Helsingin Sanomat: Rikosylikomisario: Luottamuspula poliisiin voi johtaa anarkiaan

Kriminalöverkommissarie Thomas Elfgren tycker Skyddspolisen tänker fel då man avfärdar högerextrema angrepp som enstaka företeelser. Enligt honom hänger angreppen ihop med ett extremt debattklimat på nätet.

Suomenmaa: Eripura oireilee Soinin riveissä

Suomenmaa, pääkirjoitus: Eripura oireilee Soinin riveissä 16.9.2011

Suomenmaa: Pentti Manninen: Milloin vilahtaa natsikortti?

Etelä-Suomen Sanomat, pääkirjoitus: Maahanmuuttokina harhateillä

Ykkösen aamu-tv: Timo Soini yrittää pitää joukkonsa kurissa (video, 10 min)

Turun Sanomat, pääkirjoitus: Puolueen yhtenäisyys koetuksella

Aamulehti: Kommentti: Viekas Halla-aho pelaa kielipeliä sekavilla viesteillään

Aamulehti: Kansanedustaja: ”En ole halla-aholainen!”

Helsingin Sanomat: Timo Soini vaati uhmaajiaan astumaan esiin

Uusi Suomi: Halla-aho sai tukijan: ”Arvoton näytelmä”

YLE Aamu-tv: Jälkiviisaat: Halla-ahon päivitykset ja Risto E. Penttilä

Iltalehti: IL-erikoishaastattelu: "Olen rääväsuu"

Kansanedustaja Jussi Halla-ahon onneton nettikirjoitus, jossa hän piti sotilasvallankaappausta ja panssareita ratkaisuna Kreikan ongelmiin, nosti perussuomalaisten ryhmän erimielisyydet julkisuuteen.

YLE: Jälkiviisaat: Hyvä, että asioista puhutaan

YLE: Jälkiviisaat: Hyvä, että asioista puhutaan 29.7.2011

Jälkiviisaat keskustelivat perjantain Aamu-tv:ssä Norjan viikon takaisesta tragediasta ja sen vaikutuksista Suomeen. Keskustelijoina olivat Jeanette Björkqvist, Jan Erola ja Kalle Isokallio.

Norjassa toivutaan vielä pitkään viikon takaisesta joukkomurhasta. Suomessa taas on sen seurauksena nostettu esille vihapuheet, internet, aselaki ja se, mitä tragediasta voi oppia. Viimeisimpiä kommentteja tuli Eva Biaudetilta, joka ehdottaa, että vihapuheet netissä tulisivat rangaistaviksi.

- Lähtokohtaisesti on hyvä asia, että niistä puhutaan. Olisi hyvä, että internetkirjoittelua jollakin tavalla suitsittaisiin ja pyrittäisiin keskusteluun. Mutta että internettiä syytetään kaikesta pahasta - se on sama kuin syyttäisi puhelimia siitä, että se on levittänyt tietoa toiseen paikkaan. Tai kirjastoja siitä, että sieltä voi löytyä kemiateoksia, joissa kerrotaan, mitkä kemialliset yhdisteet voivat räjäyttää asioita, Jan Erola vertaa.

Aamulehti: Mihin unohtui fasismikielto?

Aamulehti: Mihin unohtui fasismikielto? 10.5.2011

HBL: Hitler inspirerar nytt finskt parti

Saako Suomeen perustaa natsipuolueen? Kysymys tuli yllättäen ajankohtaiseksi viime viikolla, kun ilmeni, että Suomen kansallissosialistiseksi työväenpuolueeksi eli SKSTP:ksi itseään kutsuva ryhmittymä pyrkii yhdistysrekisteriin – kerätäkseen sitten myös puolueeksi rekisteröimisen edellyttämät 5 000 kannattajanimeä.

Parikymmentä vuotta sitten vastauskin kysymykseen olisi ollut valmiina olemassa. Ei olisi tarvinnut kuin todeta, että Pariisin rauhansopimus kieltää yksiselitteisesti Suomesta fasistiset järjestöt.

Enää asia ei ilmeisesti ole yhtä pläkkiselvä. Mauno Koivisto irtisanoi vuonna 1990 presidenttinä aserajoituksia koskevia osia sopimuksesta.

HBL: Tiedotusvälineillä on värittynyt näkökulma maahanmuuttajiin

HBL: Medierna har färgat synen på invandrare 9.5.2011

Det är medierna som bidragit till att etablera uppfattningen om att utländskfödda ska göra rätt för sig för att räknas som en del av samhället. Det framgår i Camilla Haavistos färska doktorsavhandling.

Det är inget litet jobb bakom blivande politices doktor Camilla Haavistos avhandling, Conditionally one of ”Us”. Genom analys av 1 782 tidningsartiklar från 1999–2007 och 33 gruppintervjuer har hon kommit fram till hur medierna förstärkt föreställningen att man måste göra rätt för sig för att legitimera sin plats i samhället.

HBL: Halla-aho kerää monia opetuslapsia

HBL: Halla-aho samlar många lärjungar 8.5.2011

Kommentar: Jeannette Björkqvist: Att väga orden

Monikulttuurisuus kirosana perussuomalaisille

Melkein puolet eduskuntaryhmästä Halla-ahon linjoilla

Järjestäytyneet maahanmuuttajakriitikot käyttivät Perussuomalaisia Troijan hevosena päästäkseen sisään eduskuntaan.

Maahanmuuttajakriittisen Homma-nettifoorumin puheenjohtaja ja Suomen Sisun hallituksen jäsen Matias Turkkila kertoo, että strategiasta keskusteltiin ennen vaaleja perussuomalaisten johdon kanssa. Siten esimerkiksi maahanmuuttajakriittinen vaalimanifesti kirjoitettiin mitä parhaassa yhteisymmärryksessä.
- Perussuomalaiset on oikea poliittinen koti meille. Kaikista puolueista sillä on eniten yhteistä meidän kanssamme. Eduskuntaryhmässä on monia, jotka pitävät tärkeimpänä muita kysymyksiä, mutta hekin ovat meidän kanssamme periaatteessa samaa mieltä, sanoo Turkkila.

HBL:n tarkastelu osoittaa, että 19 perussuomalaista valittua, siis melkein puolet, ajattelee kuin Jussi Halla-aho ja pitää erittäin tärkeänä vastustaa monikulttuurista yhteiskuntaa. (käännös)

Metro: Kuusi ottolastani

Metro: Kuusi ottolastani  9.12.2010

Savimajassa asuvalla leskellä ei ole varaa huolehtia somalilapsista, aivan kuten ei meilläkään, kirjoittaa Janne Metso.

HBL: Invandrarservice ryker i Esbo

HBL:
Invandrarservice ryker i Esbo
(Ruotsi-englanti-käännös)
15.8.2009

Esbo har föregått med gott exempel i integrationsfrågor. Men när sparhyveln denna gång far fram försvinner två av tre samlingsplatser för invandrare. Katastrof, säger de som använder servicen. Förbättring, svarar staden.

Planer Thailandsfödda Mintra Surapha, 49, koncentrerar sig på att få ut orden i rätt ordning.

– Finska är svårt men jag vill lära mig så att jag får en studieplats och kan bli manikyrist.

Efter tjugo år i Finland har hon äntligen hittat en plats där hon får lära sig språket och där hon börjat hitta ett nätverk av vänner, stöd – och framför allt lugn och trygghet. Tjugo år. Den stora delen av dem inlåst i ett hem med en svartsjuk och våldsam finsk man som förbjöd henne att besöka butiken ensam, som ringde varje halvtimme för att kolla att hon hålls hemma. Hon har levt helt utanför samhället, utan vare sig kontakt eller kunskap att ta sig bort från helvetet. Tills mannen dog.

– Nu vill jag bli självständig, säger fembarnsmamman.

"Här är jag trygg"

Mintra är, som en rapport från inrikesministeriet i fjol kunde berätta, inget ovanligt exempel på utsatta thaikvinnor i Finland. Tvärtom är det alltför vanligt med historier om hur de, och andra invandrarkvinnor, på grund av bland annat språkförbistring lätt hamnar utanför samhället och helt under mannens – alltför ofta våldsamma – kontroll.

Då är en plats som mångkulturcentret Alma i Alberga i Esbo livsviktigt.

– Jag vet inte vad jag skulle göra om inte det här fanns. Det är lätt att komma hit. Här är jag trygg, här kan jag lita på folk, här kan jag lära mig finska.

I ett drygt halvår till, vill säga. Sedan stängs Alma som sådant och omformas till en informationsplats för en bredare invandrargrupp i köpcentret intill. De andra verksamheterna flyttas någonstans, ännu oklart vart. Samma öde stundar för Laituri i Mattby, i det fallet ändå på grund av att lokalen är fallfärdig.

– Så hemskt att jag vill gråta, säger Marjatta Geimonen, återflyttare från Estland 1994.

Hon tillhör en av de stora användargrupperna – äldre invandrarkvinnor som inte har möjlighet att skapa samhällskontakt via arbetslivet och därför i stor skala utnyttjar kurser och aktivitetsgrupper. Att ha en lugn plats med allt samlat på ett och samma ställe är oersättligt för henne och de andra kvinnorna.

– Flyttar det här blir vi väl hemma och sitta, säger Hilma Janina.

Staden har förstås sina motiveringar. Rationalisering. Och ekonomi.

– Socialsektorn måste prioritera lagstadgad service. Vi har gått igenom lokaler och hyror och funderat på hur de kan effektiveras. För mångkulturcentralernas del kan vi hitta ersättande platser på andra håll, fast verksamheterna kanske måste splittras, säger Katri Rannisto, områdeschef på socialverket.

Språkläraren bedrövad

I reda pengar kostar Almas verksamhet två personers årslön och en hyra på 57 000 euro. Inbesparingen uppstår om man har mer verksamhet på färre ställen.

– Men jag ser detta som en förbättring av servicen. Vi flyttar verksamheterna till ställen där det rör sig folk, såsom biblioteket i Sello och andra lokaler som kan användas effektivare än i dag, såsom skolor och ungdomsgårdar, säger Marja Dahl, socialservicechef.

Marja Paukku, utbildad språklärare, är bedrövad. Hon är en av akademikerna i Zontagruppen som på egen tid håller populära finska kurser för invandrarna. Gratis och med god framgång på ett ställe dit också invandrare som är i riskzonen att marginaliseras har hittat.

– Hur ska just de här människorna framöver hitta ställen där de kan lära sig finska, som de behöver för att kunna vara en del av samhället? Varifrån ska de få hjälp och råd? Kanske från en redan överbelastad socialsektor eller så inte alls, konstaterar Almas verksamhetsledare Arja-Liisa Vuorinen.

– I tolv år har jag föreläst om hur bra Esbo är på invandrarfrågor. Vi har lyckats bygga upp en mångsidig verksamhet som får oerhört god feedback och som allt fler hittar. Så kommer det här. Arbetskraftsinvandrare klarar sig säkert med de informationsställen man nu planerar men andra, såsom äldre och hemmamammor, behöver uttryckligen den service vi kan erbjuda här.

– Hur man fyller i papper, vad blanketterna betyder, var man kan söka hjälp, finska kurser, hobbygrupper . räknar irakkurdiska hemmamamman Rezan Hothman upp.

Liisa Kosonen, mångkulturell specialplanerare, tror inte att den för sina integrationsprogram berömda staden nu tar något katastrofalt felsteg bakåt.

- Bara servicen ordnas där folk rör sig.

På måndag diskuterar stadsfullmäktige sparkraven, där mångkulturcentralerna är en pytteliten del. Viceordförande och tidigare socialnämndsordförande Maria Guzenina-Richardson (SDP) är bedrövad.

– Överlag är Esbo nu i färd med att skära ner service för grupper där paniksparande kan bli mycket dyrt i form av utslagning och segregation.

Jeanette Björkqvist