Yle: Kuntien into kiintiöpakolaisiin sammui vuodessa

Yle: Kuntien into kiintiöpakolaisiin sammui vuodessa 16.2.2015

Ylen kyselyn mukaan monen kunnan into kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen jäi viime vuoteen. Helpoiten kuntapaikka heltiää syyrialaisille. Vaikeinta on löytää kunta, joka vastaanottaisi Kongon pakolaisia.

Suomenmaa: Tunne kodista auttaa pakolaisia – Turun seudulle lisää syyrialaisia

Suomenmaa: Tunne kodista auttaa pakolaisia – Turun seudulle lisää syyrialaisia 18.12.2014

Suomi vastaanottaa ensi vuonna 750 kiintiöpakolaista. Heistä 300 tulee Syyriasta, mistä kuluvan vuoden loppuun mennessä Suomeen saapui kaikkiaan 500 kiintiöpakolaista.

Turun seudulle on asettunut 32 Varsinais-Suomeen elokuussa saapuneesta 52 syyrialaisesta: Turkuun, Raisioon, Naantaliin, Kaarinaan ja Lietoon. Parainen vastaanotti muutama viikko sitten 20 henkeä.

Yle: Pietarsaaren seutu valmistautuu Syyrian pakolaisiin

Yle: Pietarsaaren seutu valmistautuu Syyrian pakolaisiin 20.8.2014
Svenska Yle: Jakobstadsregionen förbereder flyktingmottagning
Svenska Yle: Syriska flyktingar anländer till Åboregionen

Viitisenkymmentä syyrialaispakolaista saapuu syyskuun alussa uuteen turvapaikkaansa Pietarsaaren seudulle. Pakolaiset odottelevat maahanmuuttoa parhaillaan Jordaniassa. Vastaanottavissa kunnissa taas koulutetaan ystäväperheitä ja valmistellaan pakolaisille asuntoja.

Yle: Raumalla ollaan jo valmiina Syyrian pakolaisten tuloon

Yle: Raumalla ollaan jo valmiina Syyrian pakolaisten tuloon 29.7.2014
Svenska Yle: Krisen i Syrien får fler kommuner att öppna dörren för flyktingar

Ensimmäiset pakolaisryhmät Syyriasta saapuvat Suomeen muutaman viikon kuluttua. Monissa kunnissa, kuten Raumalla, otetaan vastaan ensi kertaa kiintiöpakolaisia.

Svenska Yle: Kommuner är osäkra om de har råd att ta emot fler flyktingar

Svenska Yle: Kommuner är osäkra om de har råd att ta emot fler flyktingar 5.11.2013

Kommunernas dåliga ekonomi gör att många kommuner tvekar om de har råd att ta emot flyktingar.
I vinter ska 30 syriska flyktingar komma till Åboregionen, men exakt vart de ska placeras är fortfarande oklart.

- Vi kan ta mellan 10 och 15 flyktingar, som vi avtalat med NTM-centralen tidigare. Men om vi ska ta emot flera flyktingar tycker jag att staten måste betala ut ett extra bidrag till kommunerna, säger Resos stadsdirektör Ari Korhonen.

Svenska Yle: Kvotflyktingar – börda eller tillgång?

Svenska Yle: Kvotflyktingar – börda eller tillgång? 30.8.2013
De väntar på ett tryggt hem i Finland – möt tre flyktingfamiljer
Så tar din kommun emot kvotflyktingar – se kartan
Raseborg som nytt hem – nu och då
Kvotflyktingar väljer ofta att stanna i Västnyland
Inga kvotflyktingar till Kyrkslätt
"Bittert med Kyrkslätt som inte tar emot flyende"
Motionen om kvotflyktingar i Pargas fortfarande i skrivbordslådan
Sibbo förbereder sig för att ta emot flyktingar
"Ersättningarna för kvotflyktingar släpar efter"
Janina Svaetichin: ”De mest lämpade får komma till Finland”
Egentliga Finland tar knappt emot några kvotflyktingar

Kurden Kawa Bakiomar, 35, kom till Ekenäs som kvotflykting för tjugo år sedan tillsammans med sina föräldrar och nio syskon efter många år på flykt.

De hade lämnat ett kaotiskt Kurdistan i norra Irak och flytt först till Iran och sedan till Turkiet där de levde på flyktingläger i fyra år.

Turkulainen: Maahanmuuttajista on tullut haluttua työvoimaa

Turkulainen: Maahanmuuttajista on tullut haluttua työvoimaa 11.4.2012

Nepalista ja Keniasta Suomeen muuttaneiden työllisyysaste on Suomessa jopa korkeampi kuin kantaväestön. Suomalaisten työllisyysaste on 69,6 prosenttia, Nepalista tulleiden 71,7 prosenttia, Keniasta 70,4. Suomessa hyvin työllistyvät myös virolaiset, joiden työllisyysaste on 67,8 prosenttia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Työssäkäynti 2010 -ennakkotilastoon.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki sanoo, ettei tilasto anna kuitenkaan täysin oikeaa kuvaa tilanteesta.

– Suomeen voidaan tulla niin, että täällä on työpaikka valmiina. Lähtökohta on täysin toisenlainen, jos Suomeen tulee avioliiton tai pakolaisuuden perusteella.

Turun Sanomat: Haluttomat kunnat torjuvat kiintiöpakolaiset – 400 odottaa leireillä

Turun Sanomat: Haluttomat kunnat torjuvat kiintiöpakolaiset – 400 odottaa leireillä 28.2.2012

Noin 400 hyväksynnän jo saanutta kiintiöpakolaista odottaa yhä pakolaisleireillä pääsyä Suomeen. Syynä jonotukseen on se, että suuri osa suomalaiskunnista ei ole kiinnostunut kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. Intoa ei ole lisännyt edes se, että valtio kannustaa kuntia neljän vuoden taloudellisella tuella.

Turun Tienoo: Oleskeluluvan saaneille asunto Liedosta kohtuullisessa ajassa

Turun Tienoo: Oleskeluluvan saaneille asunto Liedosta kohtuullisessa ajassa 13.9.2011

Lietoon otetaan vuodessa noin viisi turvapaikan saanutta tai pakolaista asumaan. Tänä vuonna uusia asukkaita tuli kertaheitolla kuusi, kun Azizin perhe muutti keskustaan kuun alussa. Kuusihenkinen perhe odotti asuntoa viitisen kuukautta Pansion vastaanottokeskuksessa sen jälkeen, kun myönteinen päätös turvapaikasta oli tullut.

Svenska YLE: Vilja och kunskap att integrera flyktingar saknas

Svenska YLE: Vilja och kunskap att integrera flyktingar saknas 13.5.2011

Både Väståboland och Kimitoön har goda förutsättningar att ta emot flyktingar, men det kräver politisk vilja. Det anser migrationschef Kalle Myllymäki som hanterar flyktingfrågor på Egentliga Finlands NTM-central.

Svenska YLE: Pakolaiset epätoivottuja monissa kunnissa

Svenska YLE: Flyktingar ovälkomna i många kommuner 14.2.2011
YLE Arenan: Kommuner i Egentliga Finland tar emot flyktingar (audio)

Suuri osa Suomen kunnista ei halua ottaa vastaan oleskeluluvan saaneita pakolaisia. Mutta Varsinais-Suomessa kolme uutta kuntaa on vähitellen avannut oviaan pakolaisille.

Turun Sanomat: Monet kunnat sulkevat nyt oviaan pakolaisilta

Turun Sanomat: Monet kunnat sulkevat nyt oviaan pakolaisilta 5.2.2011

Monet kunnat kieltäytyvät edelleen vastaanottamasta pakolaisia, vaikka Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset yrittävät kuntia siihen suostutella. Kuntien nuiva suhtautuminen on aiheuttanut sen, että pakolaisille tarkoitettuja kuntapaikkoja on syntynyt huomattavasti tavoiteltua vähemmän.

– Viime vuoden tavoite oli 2 200 kuntapaikkaa, mutta niitä toteutui alustavien laskelmien mukaan vain 1 045 kappaletta. Monet oleskeluluvan saaneet ihmiset ovatkin turhautuneet odottamaan vastaanottokeskuksissa ja hankkivat itse asuntonsa haluamastaan kunnasta, sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastaja Tiina Pesonen kertoo.

Turun Sanomat: Maahanmuuttajia halutaan asuttaa jokaiseen kuntaan

Turun Sanomat: Maahanmuuttajia halutaan asuttaa jokaiseen kuntaan 6.7.2010

Maakuntaliitto patistaa Varsinais-Suomea monikulttuuriseksi

Varsinais-Suomi yrittää parantaa vetovoimaansa monikulttuurisuuden avulla. Siirtolaisten sijoittaminen maakunnan jokaiseen kuntaan on yksi Varsinais-Suomen liiton uuden maakuntastrategian monista tavoitteista, joihin kaikkien pitäjien toivotaan sitoutuvan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) lähestyy pian maakunnan eri seutukuntia aloitteella, joka ehdottaa erityisesti pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamista.

Rannikkoseutu: Pakolaisten vastaanotto viivästyy

Rannikkoseutu: Pakolaisten vastaanotto viivästyy 30.3.2010

Naantalin kaupungin pitäisi ottaa kaksi nuorta pakolaista vastaan tämän kevään aikana. Nämä nuoret joutuvat kuitenkin vielä asumaan vähän aikaa vastaanottokeskuksessa, sillä byrokratia on edennyt jähmeästi.

– Aikaa menee hiukan pidempään, mitä toivoin. Tässä on odotettava, että maahanmuuttajatyön seutuohjaaja saadaan palkattua, Ely-keskuksen maahanmuuttoasiantuntija Kalle Myllymäki kertoo.

Turun Sanomat: Vastaanottokeskus nosti paimiolaiset kiihkeään vastarintaan

Turun Sanomat: Vastaanottokeskus nosti paimiolaiset kiihkeään vastarintaan

Paimion vastaanottokeskusta käsittelevästä tiedotustilaisuudesta muodostui keskiviikkoiltana kuntalaisista säkenöivän kiukun purkaus. Lähiseudun asukkaille tarkoitettu tilaisuus keräsi reippaasti yli sata kuulijaa hotelli Valtatie 1:n tiloihin. Koolle kutsujina toimivat keskusta puuhaavat sisäministeriö ja Varsinais-Suomen TE-keskus sekä tulevaa laitosta pyörittävä Punainen risti.

Turun Sanomat: Turvapaikanhakijoille tarvitaan 50 uutta vastaanottokeskusta

Turun Sanomat:
Turvapaikanhakijoille tarvitaan 50 uutta vastaanottokeskusta
Naantalin keskustaan tulossa pakolaisten vastaanottokeskus
10.3.2009

Uusi Suomi:
Hurjat luvut: Turvapaikanhakijoille tarvitaan 50 uutta keskusta vuodessa
10.3.2009

Suomeen täytyy vuoden sisällä perustaa 40-50 uutta vastaanottokeskusta, joihin kuhunkin sijoitetaan noin 150 turvapaikanhakijaa. Nykyiset 15 vastaanottokeskusta ovat täynnä, ja turvapaikanhakijoita on alkuvuonna ollut noin 500 kuukaudessa.

Ylitarkastaja Veikko Pyykkönen sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolta kertoo, että seuraavat käyttöön otettavat vastaanottokeskukset sijaitsevat Hämeenlinnassa ja Uudellamaalla Siuntiossa.

Varsinais-Suomessa neuvotellaan parhaillaan uusien keskusten avaamisesta Turkuun ja Naantaliin. Turun 40-paikkainen keskus tulisi Satamakadulle lähelle Turun linnaa.

Naantalin vastaanottokeskusta suunnitellaan puolestaan Luostarinkadulla sijaitsevaan entiseen hotelli Unikeon kiinteistöön. Sinne sijoitettaisiin noin sata turvapaikanhakijaa.

Ruukissa Pohjois-Pohjanmaalla neuvotellaan turvapaikanhakijoitten vanhan vastaanottokeskuksen ottamisesta käyttöön uudestaan.

Tilanne on sisäministeriölle, maahanmuuttoviranomaisille ja poliisille erittäin vaikea. Turvapaikanhakuprosessin nopeuttamiseksi Pyykkönen toivookin työhön lisää resursseja.

Sisäministeriö hakee koko ajan uusia tiloja vastaanottokeskuksille. Kuntien kanssa tehdään yhteistyötä, mutta vastaanottokeskuksen perustamiseen ei tarvita kunnan lupaa.

Sen sijaan kunta voi kieltäytyä ottamasta pakolaisia vastaanottokeskuksesta. Suurin osa Suomen kunnista tekee juuri näin. Varsinais-Suomessa vastuu pakolaisten sijoittamisessa on jäänyt käytännössä pelkästään Turun, Raision ja Salon harteille.

Kalle Myllymäki Varsinais-Suomen TE-keskuksesta pelkää tilanteen johtavan siihen, että oleskeluluvan saaneet muuttavat itse pois keskuksista hallitsemattomasti. Tällöin he todennäköisesti suuntaavat kuntien tekemistä vastaanottosopimuksista välittämättä alueille, joilla jo ennestään on sukulaisia tai tuttavia.

---------------

Sisäasiainministeriö tekee lähiaikoina päätöksen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen sijoittamisesta Naantalin ydinkeskustaan.

Entisen hotelli Unikeon tiloihin Luostarinkadulle majoitettaisiin noin 100 turvapaikanhakijaa. Vuokrasopimuksesta neuvotellaan parhaillaan omistaja Raimo Puolimatkan kanssa. Jos sopimus syntyy, keskus otetaan käyttöön kesään mennessä.

Myös Turun satamaan perustetaan uusi keskus, johon tulee tilat noin 40 turvapaikanhakijalle. Rakennus on entinen merimieskirkko, ja se sijaitsee Satamakadulla lähellä Turun linnaa.

Kunnat yhä penseinä hakijoille

Uusia pakolaiskeskuksia tarvitaan, koska turvapaikanhakijoiden määrä on rajussa kasvussa myös Turun seudulla. Nykyinen vastaanottokeskus Pansiossa jatkaa toimintaansa entiseen tapaan.

Varsinais-Suomen TE-keskuksen erikoissuunnittelijan Kalle Myllymäen mukaan uudet tilat ovat välttävässä kunnossa.

- Turun tila kelpaa kuitenkin sellaisenaan. Naantalissa joudutaan rakentamaan ainakin lisää keittiötilaa, Myllymäki sanoo.

Turun satamaan tuleva keskus on tarkoitettu niin sanotuille transit-pakolaisille, jotka jatkavat matkaansa Turusta muualle Suomeen. Naantalin keskukseen majoitettavat turvapaikanhakijat on tarkoitus sijoittaa Varsinais-Suomeen sen jälkeen, kun he saavat oleskeluluvan.

Koko vastuu kuntiin sijoittamisesta uhkaa jatkossakin kaatua Turun, Raision ja Salon niskaan.

- Seutukunnassa ei olla onnistuttu tekemään yhteistyötä pakolaisten vastaanoton jakamisessa. Tässä tilanteessa pakolaisten sijoittamista kuntiin ei pystytä hoitamaan riittävän nopeasti ja suunnitellusti, Myllymäki sanoo.

Laki ei velvoita kuntia ottamaan vastaan pakolaisia, vaan valtio tekee kuntien kanssa sopimuksia heidän vastaanottamisestaan. Varsinais-Suomessa pakolaisia ottaa käytännössä vastaan vain Turku, Raisio ja Salo.

Tämän takia moni pakolainen joutuu odottamaan kuntapaikkaa useita kuukausia, jopa vuosia.

- Tästä voi seurata hallitsematon tilanne, jossa oleskeluluvan saaneet muuttavat oma-aloitteisesti pois vastaanottokeskuksista, Myllymäki varoittaa.

Tällöin pakolaiset muuttaisivat ensisijaisesti kuntiin, joissa heillä jo ennestään on sukulaisia ja tuttavia.

- Ei ole kenenkään etu, että esimerkiksi Turku joutuu kantamaan tästä yksin vastuun. Seurauksena voi olla palveluiden ruuhkautuminen ja kotoutumisen vaikeutuminen.

Kunnalta ei tarvitse kysyä

Sisäministeriö neuvottelee parhaillaan Naantalin kaupungin kanssa keskuksen perustamisesta.

Periaatteessa kunnalta ei tarvitsisi asiasta kysyä, kun tilat vuokrataan yksityiseltä osakkeenomistajalta.

Keskuksen perustaminen ei tarkoita sitä, että Naantali jatkossa ottaisi vastaan oleskeluluvan saaneita pakolaisia.

Myllymäki arvioi, että Turun seudulle pitää sijoittaa tulevaisuudessa ehkä jopa 150 pakolaista vuodessa. Kuntapaikkoja on noin sata.

Kuntalehti: Turussa on jo kauan harjoiteltu "maailmanpolitiikkaa"

Kuntalehti 3/2009: Turussa on jo kauan harjoiteltu "maailmanpolitiikkaa" 27.2.2009

Keskushallinnon viranomaisten pitäisi herätä monikansalliseksi muuttuvan Suomen todellisuuteen. Tehtävän vaativuus olisi syytä tunnustaa ja pakolaisasioiden pitäisi nousta työlistojen kärkisijoille. -- Nyt on vielä mahdollisuuksia vaikuttaa, Turun kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Regina Ruohonen sanoo.

Autot eivät ole palaneet lähiöissä Suomessa. On aivan mahdollista, että maailman monimutkaistumisesta selvitään pääkaupunkiseudulla ja muuallakin Suomessa kunnialla. Se edellyttää kuitenkin panostamista tulijoiden kotouttamiseen.

TS: Kunnille harkitaan velvoitetta vastaanottaa pakolaisia

Turun Sanomat: Kunnille harkitaan velvoitetta vastaanottaa pakolaisia

Yksittäinen kunta voi edelleen ilman perusteluja päättää, ettei se ota lainkaan vastaan pakolaisia. Asiaan on vaadittu muutosta pakolaisista vastaavan työministeriön neuvotteluissa, mutta vain suljettujen ovien takana. Nyt Turun seudun tilanne on nostamassa asian avoimempaan keskusteltuun.