Helsingin Sanomat: Tervetuloa Suomeen 6.12.2014
Suomi muuttui 25 vuotta sitten toisenlaiseksi maaksi, kun inkeriläiset palasivat tänne Mauno Koiviston luvalla ja itärajalle ilmestyi samaan aikaan tuhansia somalialaisia turvapaikanhakijoita.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sulo Aittoniemi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sulo Aittoniemi. Näytä kaikki tekstit
lauantai 6. joulukuuta 2014
keskiviikko 1. helmikuuta 2012
Borgåbladet: Så du är inte rasist – och?
Borgåbladet, pääkirjoitus: Så du är inte rasist – och? 1.2.2012
Sannfinländarnas Timo Soini har infört begreppet "tolerantian" som det han uppfattar som ett slags härskande klass i Finland; på finska suvaitsevaisto.
Innan vi avfärdar det som mest ett verbalt trick från den kitsligt fryntlige Soini och hans ordsnickrande parhäst Jukka Jusula från Borgå, ska vi ta tanken på allvar en stund.
Sannfinländarnas Timo Soini har infört begreppet "tolerantian" som det han uppfattar som ett slags härskande klass i Finland; på finska suvaitsevaisto.
Innan vi avfärdar det som mest ett verbalt trick från den kitsligt fryntlige Soini och hans ordsnickrande parhäst Jukka Jusula från Borgå, ska vi ta tanken på allvar en stund.
keskiviikko 25. tammikuuta 2012
Ny Tid: Främlingsfientligheten under lupp
Ny Tid: Främlingsfientligheten under lupp 25.1.2012
Hbl-journalisten Marianne Lydéns pamflett ”Jag är inte rasist. Jag vill bara ha främlingsfientliga röster”, sätter finländsk främlingsfientlighet i ett sammanhang.
Vissa teman bara väntar på att bli fångade i bokform och vår samtid behöver definitivt en bok som Marianne Lydéns: främlingsfientligheten var ett av fjolårets mest omtalade fenomen. Pamfletten tar avstamp bland annat i det faktum att den finländska främlingsfientligheten inte uppstått i ett vacuum och den uppfanns inte för några år sedan, den har en lång historia. Och Sannfinländarna uppfann varken populismen eller främlingsfientligheten, men med partiets valseger 2011 gynnades av det främlingsfientliga samhällsklimatet.
Hbl-journalisten Marianne Lydéns pamflett ”Jag är inte rasist. Jag vill bara ha främlingsfientliga röster”, sätter finländsk främlingsfientlighet i ett sammanhang.
Vissa teman bara väntar på att bli fångade i bokform och vår samtid behöver definitivt en bok som Marianne Lydéns: främlingsfientligheten var ett av fjolårets mest omtalade fenomen. Pamfletten tar avstamp bland annat i det faktum att den finländska främlingsfientligheten inte uppstått i ett vacuum och den uppfanns inte för några år sedan, den har en lång historia. Och Sannfinländarna uppfann varken populismen eller främlingsfientligheten, men med partiets valseger 2011 gynnades av det främlingsfientliga samhällsklimatet.
torstai 19. tammikuuta 2012
Hbl: ”Vart har debatten …om främlingsfientligheten tagit vägen?”
Hbl: ”Vart har debatten …om främlingsfientligheten tagit vägen?” 19.1.2012
En förändrad retorik, politiska partier som tappat sin ideologi och journalister som borde ha granskat mer. Orsaker till att främlingsfientligheten blev rumsren debatterades på onsdagen.
Det är ingalunda bara Sannfinländarnas frammarsch som får stå till svars för att främlingsfientligheten har blivit rumsren när Marianne Lydén, författare till pamfletten Jag är inte rasist. Jag vill bara ha främlingsfientliga röster och politisk reporter på Hbl debatterar med Alma Medias politiska reporter Toni Viljamaa.
En förändrad retorik, politiska partier som tappat sin ideologi och journalister som borde ha granskat mer. Orsaker till att främlingsfientligheten blev rumsren debatterades på onsdagen.
Det är ingalunda bara Sannfinländarnas frammarsch som får stå till svars för att främlingsfientligheten har blivit rumsren när Marianne Lydén, författare till pamfletten Jag är inte rasist. Jag vill bara ha främlingsfientliga röster och politisk reporter på Hbl debatterar med Alma Medias politiska reporter Toni Viljamaa.
keskiviikko 18. tammikuuta 2012
Uusi Suomi: Suomalaisen rasismin syy: ”Sulo Aittoniemi”
Uusi Suomi: Suomalaisen rasismin syy: ”Sulo Aittoniemi” 18.1.2012
Radio Vega: Kulturtimmen: Marianne Lydén har skrivit en bok om rasism (audio, 12 min)
YLE: Kultakuume: Rasismi on koko Euroopan häpeä (audio, 6:45-25:00)
YLE: Lydén skrev en bok om främlingsfientlighet (video, 3 min)
YLE: TV-nytt 19:30 (video, 3:20-7:45)
Perussuomalaiset käy keskustelua maahanmuutosta. He käyvät keskustelua minusta, sanoi kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) ja käveli pois Cafe Esplanadin kokoustilasta.
Päättymässä oli juuri ajatushautomo Magman järjestämä keskustelutilaisuus suomalaisesta rasismista. Tilaisuudessa julkaistiin Hufvudsstadsbladetin toimittaja Marianne Lydénin kirja Jag är inte rasist (suom. En ole rasisti).
Radio Vega: Kulturtimmen: Marianne Lydén har skrivit en bok om rasism (audio, 12 min)
YLE: Kultakuume: Rasismi on koko Euroopan häpeä (audio, 6:45-25:00)
YLE: Lydén skrev en bok om främlingsfientlighet (video, 3 min)
YLE: TV-nytt 19:30 (video, 3:20-7:45)
Perussuomalaiset käy keskustelua maahanmuutosta. He käyvät keskustelua minusta, sanoi kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) ja käveli pois Cafe Esplanadin kokoustilasta.
Päättymässä oli juuri ajatushautomo Magman järjestämä keskustelutilaisuus suomalaisesta rasismista. Tilaisuudessa julkaistiin Hufvudsstadsbladetin toimittaja Marianne Lydénin kirja Jag är inte rasist (suom. En ole rasisti).
perjantai 2. syyskuuta 2011
Kaltio: Äärioikeiston nousu ja uho
Kaltio: Jussi Moilanen: Äärioikeiston nousu ja uho 2.9.2011
Yksi perussuomalaisten vaalimenestyksen takana olevia vaaliteemoja oli maahanmuuttokriittisyys. Maahanmuuttokriittisyys ei sinänsä ole mikään perussuomalaisten keksintö, sillä kuten Jussi Förbom maahanmuuton poliittista retoriikkaa käsittelevässä teoksessaan Hallan vaara (into, 2010) huomauttaa, m. Keskustan Sulo Aittoniemi esitti maahanmuuttokriittisiä lausuntoja jo vuonna 1998. Maahanmuuttokriittisyys ei siis itsessään ole uutta, vain sana on. Nyttemmin myös muut suuret valtapuolueet – SDP mukaan lukien – ovat menneet mukaan maahanmuuttokriittisyyteen.
Yksi perussuomalaisten vaalimenestyksen takana olevia vaaliteemoja oli maahanmuuttokriittisyys. Maahanmuuttokriittisyys ei sinänsä ole mikään perussuomalaisten keksintö, sillä kuten Jussi Förbom maahanmuuton poliittista retoriikkaa käsittelevässä teoksessaan Hallan vaara (into, 2010) huomauttaa, m. Keskustan Sulo Aittoniemi esitti maahanmuuttokriittisiä lausuntoja jo vuonna 1998. Maahanmuuttokriittisyys ei siis itsessään ole uutta, vain sana on. Nyttemmin myös muut suuret valtapuolueet – SDP mukaan lukien – ovat menneet mukaan maahanmuuttokriittisyyteen.
torstai 17. helmikuuta 2011
Turun Sanomat: Maahanmuutosta saa nyt puhua
Turun Sanomat: Maahanmuutosta saa nyt puhua 17.2.2011
Milla Hannula: Kaikista puolueista on tullut maahanmuuttokriittisiä
Maahanmuuttoa kohtaan esitetty kritiikki oli Suomessa pitkään vaiettu tabu, josta vasta viime vuosina on saanut puhua, sanoo tutkijana toiminut vapaa kirjailija Milla Hannula, 36, keskiviikkona julkistetussa kirjassaan Maassa maan tavalla, mahanmuuttokritiikin lyhyt historia (Otava).
- Käänne avoimempaan suuntaan tapahtui vuoden 2008 kunnallisvaaleissa, jolloin maahanmuuttokriittisyys murtautui yleiseen keskusteluun maahanmuuttokriittisten ehdokkaiden kautta. Sen jälkeen aihetta on alettu purkaa.
Milla Hannula: Kaikista puolueista on tullut maahanmuuttokriittisiä
Maahanmuuttoa kohtaan esitetty kritiikki oli Suomessa pitkään vaiettu tabu, josta vasta viime vuosina on saanut puhua, sanoo tutkijana toiminut vapaa kirjailija Milla Hannula, 36, keskiviikkona julkistetussa kirjassaan Maassa maan tavalla, mahanmuuttokritiikin lyhyt historia (Otava).
- Käänne avoimempaan suuntaan tapahtui vuoden 2008 kunnallisvaaleissa, jolloin maahanmuuttokriittisyys murtautui yleiseen keskusteluun maahanmuuttokriittisten ehdokkaiden kautta. Sen jälkeen aihetta on alettu purkaa.
torstai 14. lokakuuta 2010
Voima: Kohti demokratiaa persut edellä?
Voima: Kohti demokratiaa persut edellä? 14.10.2010
Perussuomalaiset & muut maahanmuuttokriittiset ovat ainakin yhdessä asiassa oikeassa. He ovat sinnikkäällä kritiikillään osoittaneet, että Suomessa valta on annettu teknokraateille.
Myös maahanmuuttokysymyksissä toimitaan kaksoiskriteereillä. Sanotaan, mutta ei tarkoiteta.
”Jokaisella puolueella on ’kaksi kärkeä’, jotka puhuvat keskeisistä teemoista ristiin”, kirjoittaa toimittaja Taneli Heikka blogissaan. ”Esimerkiksi kokoomuksella on maahanmuutossa pehmeämmän linjan Stubb ja kovemman linjan Katainen, sekä hommalaishenkisiä porvareita varten ’sosiaalipummit ulos’ -target-ehdokkaita.”
Perussuomalaiset & muut maahanmuuttokriittiset ovat ainakin yhdessä asiassa oikeassa. He ovat sinnikkäällä kritiikillään osoittaneet, että Suomessa valta on annettu teknokraateille.
Myös maahanmuuttokysymyksissä toimitaan kaksoiskriteereillä. Sanotaan, mutta ei tarkoiteta.
”Jokaisella puolueella on ’kaksi kärkeä’, jotka puhuvat keskeisistä teemoista ristiin”, kirjoittaa toimittaja Taneli Heikka blogissaan. ”Esimerkiksi kokoomuksella on maahanmuutossa pehmeämmän linjan Stubb ja kovemman linjan Katainen, sekä hommalaishenkisiä porvareita varten ’sosiaalipummit ulos’ -target-ehdokkaita.”
maanantai 2. maaliskuuta 2009
Sinnemäki: Maahanmuuttopolitiikkaan konkreettisia esityksiä
Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa puhunut Anni Sinnemäki vaatii maahanmuuttokriitikoita irtisanoutumaan rasismista ja vihan lietsonnasta. Perussuomalaisten Timo Soinilta hän perää edes yhtä kotouttamispoliittista ehdotusta. Vihreiden ohjelmassa ongelmiin puututaan lisäämällä resursseja maahanmuuttajien koulutukseen ja hajauttamalla heille tarjotut vuokra-asunnot eri alueille.
Anni Sinnemäki:
Maahanmuuttopolitiikkaan konkreettisia esityksiä
1.3.2009
Sulo Aittoniemen täysistuntokommentti:
Pöytäkirja 10.1998 0) VK 1/1998 Ed. Aittoniemi
18.2.1998
Tekstissä viitattu rasistinen kommentti:
Yltiömaahanmuuttokriittiset...
26.12.2008
Vihreiden maahanmuuttopolitiikkasivut
Hyvät ystävät, kära vänner
Suomessa ei käydä nyt ensimmäistä kertaa reipashenkistä keskustelua maahanmuuttoasioista. Lainaan eduskunnan täysistuntopöytäkirjaa vuodelta 1998.
"Kun johonkin Helsingin lähialueen sosiaalivirastoon menee joku tällainen tumma ihminen, tai oli mikä hyvänsä, tumma tai vaalea, ja sanoo, että minun pitää saada kuuden tonnin nahkatakki ja vähän paremmat pieksut, niin vaikka se ei kuulu oikein asiaan, minä tiedän, että annetaan. Johtaja tulee ja sanoo, että antakaa pois, koska muuten huudetaan, että te olette rasisteja."
[PÖYTÄKIRJA 10.1998 0) VK 1/1998 Ed. Aittoniemi]
Näin Sulo Aittoniemi, perussuomalaisten, silloisen SMP:n kansanedustaja.
Maahanmuuttopolitiikka yhdistää Vihreitä perussuomalaisiin. Kumpikin puolue haluaa keskustella aiheesta.
Me Vihreät olemme julkaisseet varsin kattavat ohjelmat turvapaikkapolitiikasta, työperusteisesta maahanmuutosta ja kotouttamispolitiikasta. Yhteenveto näistä linjauksista on julkaistu Vihreiden nettisivuilla tänään.
Muiden puolueiden, myös perussuomalaisten, olisi syytä selvittää omat maahanmuuttopoliittiset linjauksensa. Mitkä ovat esimerkiksi Timo Soinin kotoutumispoliittiset ehdotukset? Olisi kohtuullista kuulla perussuomalaisilta edes joskus joku konkreettinen esitys. "Maassa maan tavalla", kun ei vielä kauheasti anna ohjeita esimerkiksi Katri Sarlundille tässä, jonka biologiantunnilla puolet oppilaista on maahanmuuttajataustaisia.
Ihmiset liikkuvat rajojen yli, he etsivät parempaa elämää ja turvaa. Tässä ei ole mitään uutta. Suomalaiset tietävät tämän hyvin. 300 000 ensimmäisen polven ja 500 000 toisen polven suomalaista siirtolaista elää maailmalla. Puoli miljoonaa Ruotsissa. Suomalaisilla on ollut omat hankaluutensa sopeutua Ruotsiin. Juha Vainio kertoo laulussaan Slussenin sissit suomalaisten sopeutumisesta ruotsalaiseen yhteiskuntaan:
Sissit jos vain jostain kuulla saa:?”Ja heter Jaan.”?Silloin alta sillan kajahtaa:?”Turpiin vaan!?Tänne paukut anna, hei!?Svenskit juhli ei!”
Onko tässä kyse suomalaisen kulttuurin ominaispiirteistä?
Hyvä valtuuskunta,
Osa turvaa ja parempaa elämää etsivistä tulee Suomeen. Vihreä maahanmuuttopolitiikka nojaa ratkaisukeskeisyyteen ja maltillisuuteen.
Maaltamuutto ravisteli 1900-luvun Suomea aiheuttaen erilaisia ongelmia. Näitä ongelmia ratkottiin muilla keinoin kuin estämällä ihmisten muutto. Nyt Vihreät lähtevät siitä, että on tärkeintä etsiä ratkaisuja maahanmuuttoon liittyviin haasteisiin.
Yhteiskunta voi tukea maahanmuuttajien kotoutumista tai tehdä sen vaikeaksi. Uskon, että sellainen Suomi, jonka elämään on helppo päästä kiinni somalialaisella tai venäläisellä taustalla, pitää huolta myös omistaan.
Euroopan maiden koulutusjärjestelmien vertailu osoittaa, että politiikka vaikuttaa kotoutumiseen merkittävästi. Turkkilaisten maahanmuuttajien lapsista on korkeakoulutuksessa Saksassa 7 %, Sveitsissä 10 %, Itävallassa 11 %, mutta Hollannissa 27 %, Ruotsissa 50 % ja Ranskassa 53 %. Avoin, yhtenäinen koulutusjärjestelmä tukee myös maahanmuuttajien koulutusta.
Yleisesti maahanmuuttajataustaisista oppilaista voidaan sanoa:
Suomessa myös maahanmuuttajaoppilaat suoriutuivat PISA-tutkimuksessa paremmin kuin OECD-maissa keskimäärin. Koulujärjestelmämme pystyy kotouttamaan maahanmuuttajia, koska se on hyvä koulujärjestelmä. Me voisimme kuitenkin onnistua vielä paremmin.
Kotimaisten kielten opetusta on tuettava. Tarvitaan päteviä suomi/ruotsi toisena kielenä opettajia ja hyviä oppimateriaaleja. Jokaisen Suomeen muuttavan on saatava kielikoulutusta mahdollisimman nopeasti. Kielen oppiminen on oikeus, mutta se on myös velvollisuus. Maahanmuuttokriitikot puhuvat ihmisistä, jotka eivät haluakaan sopeutua. Taitaa kuitenkin olla paljon enemmän niitä ihmisiä, jotka eivät pääse kielenopetukseen. Mutta kyllä kielen oppimiseen voidaan mielestäni myös velvoittaa.
Hyvä valtuuskunta,
Suomalaisilla on myös maahanmuuttajiin liittyviä pelkoja ja huonoja kokemuksia. Maahanmuuttajista puhuminen ainoastaan voimavarana tai suomalaisen kulttuurin ei tunnista näitä kokemuksia. Jos kuittaamme huolet rasismiksi, onko ihme, jos rasistit pystyvät vetoamaan huolestuneisiin.
Vanhempi saattaa huolehtia, saako hänen lapsensa hyvää perusopetusta luokassa, jossa enemmistö puhuu huonoa suomea. Se on oikeutettu huoli, johon Vihreillä on vastauksia:
Sosiaalisesti sekoittava asuntopolitiikka ja maahanmuuttaja-alueiden syntymisen ehkäiseminen.
Erityistuki sellaisille kouluille, joissa tarvitaan pienempiä opetusryhmiä.
Entä pystyvätkö niin sanotut "maahanmuuttokriitikot" maltilliseen keskusteluun? He vakuuttelevat kovasti etteivät ole rasisteja. Samaa on vakuuttanut myös Timo Soini. Luotan hänen sanaansa. Heidän selkänsä takaa tuntuu kuitenkin pursuavan vihaa. Tyyli on selkeä, lainaan:
"valkoiset yhteiskunnat tuhoavat faktisesti itsensä ottamalla runsaamminlisääntyviä ja matalaälyisempiä kehitysmaalaisa tänne. [..] Kova rasismi voi enää pelastaa Suomen."
Kyllä ilman oikeuden päätöstä pystyy erottamaan asiallisen maahanmuuttokritiikin tällaisesta avoimesta rasismista. Myös maahanmuuttokriitikoiden on tehtävä selväksi, ettei rasismia ja vihan lietsontaa hyväksytä.
Jos Timo Soini on todella kiinnostunut asiallisesta maahanmuuttopoliittisesta keskustelusta, ilmoitan omalta osaltani olevani siihen koska tahansa valmis.
Hyvä valtuuskunta,
Kotouttamispolitiikan on perustuttava vahvoille yhteisille arvoille: demokratian, ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden kunnioittamiselle. Suomen lainsäädäntö perustuu näihin periaatteisiin ja lakeja on kaikkien Suomessa asuvien noudatettava. Poikkeuksia ei myönnetä kulttuurin vetoamalla.
Suomalaisella yhteiskunnalla on oltava välineet ja tahtoa puuttua naisten sukupuolielinten silpomisen ja kunniaväkivallan tapaisiin julmuuksiin. Kysyisin maahanmuuttokriittisten piirien ehdotuksia, miten parannetaan monien musliminaisten- ja tyttöjen huonoa asemaa? Itse ehdotan tyttöjen ja naisten voimauttamista ja viranomaisten kouluttamista tunnistamaan nämä ilmiöt.
Pitäisikö meidän puhua vähemmän monikulttuurisuudesta ja suvaitsevaisuudesta? Keskitytään enemmän niihin arkisiin ja käytännöllisiin asioihin, joita esimerkiksi Varissuon normaalikoulussa ratkotaan.
Joidenkin asuinalueiden muuttuminen erittäin maahanmuuttajavaltaisiksi ei ole hyvää kehitystä. On vaikea oppia hyvää suomea tai ruotsia, jos ympärillä puhutaan korkeintaan huonoa suomea. Yleensä keskittyminen johtuu halpojen vuokra-asuntojen keskittymisestä. Riippumatta maahanmuuttajien määrästä, sellainen ei ole hyvää asuntopolitiikkaa. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja pitää rakentaa kaikille alueille. Se on paras tapa pitää väestörakenne monipuolisena.
Vihreiden on oltava parempia lähiöpolitiikassa. Huolet asuinympäristön turvallisuuden heikentymisestä on otettava vakavasti. Pelkästään kunnossapidon, siisteyden ja valaistuksen parantamisella voidaan puuttua pelon maantieteeseen, jota syntyy pimeistä, syrjäisistä paikoista ja epäsiisteydestä.
Arkipäiväinen kulttuurien kohtaaminen ja törmääminen tapahtuu yleensä asumisessa. Ainakin väärinkäsityksiä ja maahanmuuttajien epätietoisuutta suomalaisen asumisen tavoista voidaan ratkoa melko helposti. Esimerkiksi Vantaalla on käytössä sosiaalisen isännöinnin ja asumisneuvonnan käytäntöjä, joilla sovitellaan riitoja ja autetaan asumisen arjessa. Työ ei tietenkään rajoitu vain maahanmuuttajiin.
Jos olemme ylpeitä suomalaisesta yhteiskunnasta, sen pyrkimyksestä tasa-arvoon, yrittäjyydestä, luonnosta ja arjesta, pystymme myös huolehtimaan siitä että tänne tulleet maahanmuuttajat pärjäävät tässä maassa.
Anni Sinnemäki:
Maahanmuuttopolitiikkaan konkreettisia esityksiä
1.3.2009
Sulo Aittoniemen täysistuntokommentti:
Pöytäkirja 10.1998 0) VK 1/1998 Ed. Aittoniemi
18.2.1998
Tekstissä viitattu rasistinen kommentti:
Yltiömaahanmuuttokriittiset...
26.12.2008
Vihreiden maahanmuuttopolitiikkasivut
Hyvät ystävät, kära vänner
Suomessa ei käydä nyt ensimmäistä kertaa reipashenkistä keskustelua maahanmuuttoasioista. Lainaan eduskunnan täysistuntopöytäkirjaa vuodelta 1998.
"Kun johonkin Helsingin lähialueen sosiaalivirastoon menee joku tällainen tumma ihminen, tai oli mikä hyvänsä, tumma tai vaalea, ja sanoo, että minun pitää saada kuuden tonnin nahkatakki ja vähän paremmat pieksut, niin vaikka se ei kuulu oikein asiaan, minä tiedän, että annetaan. Johtaja tulee ja sanoo, että antakaa pois, koska muuten huudetaan, että te olette rasisteja."
[PÖYTÄKIRJA 10.1998 0) VK 1/1998 Ed. Aittoniemi]
Näin Sulo Aittoniemi, perussuomalaisten, silloisen SMP:n kansanedustaja.
Maahanmuuttopolitiikka yhdistää Vihreitä perussuomalaisiin. Kumpikin puolue haluaa keskustella aiheesta.
Me Vihreät olemme julkaisseet varsin kattavat ohjelmat turvapaikkapolitiikasta, työperusteisesta maahanmuutosta ja kotouttamispolitiikasta. Yhteenveto näistä linjauksista on julkaistu Vihreiden nettisivuilla tänään.
Muiden puolueiden, myös perussuomalaisten, olisi syytä selvittää omat maahanmuuttopoliittiset linjauksensa. Mitkä ovat esimerkiksi Timo Soinin kotoutumispoliittiset ehdotukset? Olisi kohtuullista kuulla perussuomalaisilta edes joskus joku konkreettinen esitys. "Maassa maan tavalla", kun ei vielä kauheasti anna ohjeita esimerkiksi Katri Sarlundille tässä, jonka biologiantunnilla puolet oppilaista on maahanmuuttajataustaisia.
Ihmiset liikkuvat rajojen yli, he etsivät parempaa elämää ja turvaa. Tässä ei ole mitään uutta. Suomalaiset tietävät tämän hyvin. 300 000 ensimmäisen polven ja 500 000 toisen polven suomalaista siirtolaista elää maailmalla. Puoli miljoonaa Ruotsissa. Suomalaisilla on ollut omat hankaluutensa sopeutua Ruotsiin. Juha Vainio kertoo laulussaan Slussenin sissit suomalaisten sopeutumisesta ruotsalaiseen yhteiskuntaan:
Sissit jos vain jostain kuulla saa:?”Ja heter Jaan.”?Silloin alta sillan kajahtaa:?”Turpiin vaan!?Tänne paukut anna, hei!?Svenskit juhli ei!”
Onko tässä kyse suomalaisen kulttuurin ominaispiirteistä?
Hyvä valtuuskunta,
Osa turvaa ja parempaa elämää etsivistä tulee Suomeen. Vihreä maahanmuuttopolitiikka nojaa ratkaisukeskeisyyteen ja maltillisuuteen.
Maaltamuutto ravisteli 1900-luvun Suomea aiheuttaen erilaisia ongelmia. Näitä ongelmia ratkottiin muilla keinoin kuin estämällä ihmisten muutto. Nyt Vihreät lähtevät siitä, että on tärkeintä etsiä ratkaisuja maahanmuuttoon liittyviin haasteisiin.
Yhteiskunta voi tukea maahanmuuttajien kotoutumista tai tehdä sen vaikeaksi. Uskon, että sellainen Suomi, jonka elämään on helppo päästä kiinni somalialaisella tai venäläisellä taustalla, pitää huolta myös omistaan.
Euroopan maiden koulutusjärjestelmien vertailu osoittaa, että politiikka vaikuttaa kotoutumiseen merkittävästi. Turkkilaisten maahanmuuttajien lapsista on korkeakoulutuksessa Saksassa 7 %, Sveitsissä 10 %, Itävallassa 11 %, mutta Hollannissa 27 %, Ruotsissa 50 % ja Ranskassa 53 %. Avoin, yhtenäinen koulutusjärjestelmä tukee myös maahanmuuttajien koulutusta.
Yleisesti maahanmuuttajataustaisista oppilaista voidaan sanoa:
- Maahanmuuttajaväestön määrällä ei ole vaikutusta suoriutumiseen.
- Oppimismotivaatio on kantaväestöä parempi.
- Toinen sukupolvi suoriutuu opinnoistaan ensimmäistä paremmin.
- Kielenopetuksen tuki kaventaa suorituseroa suhteessa kantaväestöön.
Suomessa myös maahanmuuttajaoppilaat suoriutuivat PISA-tutkimuksessa paremmin kuin OECD-maissa keskimäärin. Koulujärjestelmämme pystyy kotouttamaan maahanmuuttajia, koska se on hyvä koulujärjestelmä. Me voisimme kuitenkin onnistua vielä paremmin.
Kotimaisten kielten opetusta on tuettava. Tarvitaan päteviä suomi/ruotsi toisena kielenä opettajia ja hyviä oppimateriaaleja. Jokaisen Suomeen muuttavan on saatava kielikoulutusta mahdollisimman nopeasti. Kielen oppiminen on oikeus, mutta se on myös velvollisuus. Maahanmuuttokriitikot puhuvat ihmisistä, jotka eivät haluakaan sopeutua. Taitaa kuitenkin olla paljon enemmän niitä ihmisiä, jotka eivät pääse kielenopetukseen. Mutta kyllä kielen oppimiseen voidaan mielestäni myös velvoittaa.
Hyvä valtuuskunta,
Suomalaisilla on myös maahanmuuttajiin liittyviä pelkoja ja huonoja kokemuksia. Maahanmuuttajista puhuminen ainoastaan voimavarana tai suomalaisen kulttuurin ei tunnista näitä kokemuksia. Jos kuittaamme huolet rasismiksi, onko ihme, jos rasistit pystyvät vetoamaan huolestuneisiin.
Vanhempi saattaa huolehtia, saako hänen lapsensa hyvää perusopetusta luokassa, jossa enemmistö puhuu huonoa suomea. Se on oikeutettu huoli, johon Vihreillä on vastauksia:
Sosiaalisesti sekoittava asuntopolitiikka ja maahanmuuttaja-alueiden syntymisen ehkäiseminen.
Erityistuki sellaisille kouluille, joissa tarvitaan pienempiä opetusryhmiä.
Entä pystyvätkö niin sanotut "maahanmuuttokriitikot" maltilliseen keskusteluun? He vakuuttelevat kovasti etteivät ole rasisteja. Samaa on vakuuttanut myös Timo Soini. Luotan hänen sanaansa. Heidän selkänsä takaa tuntuu kuitenkin pursuavan vihaa. Tyyli on selkeä, lainaan:
"valkoiset yhteiskunnat tuhoavat faktisesti itsensä ottamalla runsaamminlisääntyviä ja matalaälyisempiä kehitysmaalaisa tänne. [..] Kova rasismi voi enää pelastaa Suomen."
Kyllä ilman oikeuden päätöstä pystyy erottamaan asiallisen maahanmuuttokritiikin tällaisesta avoimesta rasismista. Myös maahanmuuttokriitikoiden on tehtävä selväksi, ettei rasismia ja vihan lietsontaa hyväksytä.
Jos Timo Soini on todella kiinnostunut asiallisesta maahanmuuttopoliittisesta keskustelusta, ilmoitan omalta osaltani olevani siihen koska tahansa valmis.
Hyvä valtuuskunta,
Kotouttamispolitiikan on perustuttava vahvoille yhteisille arvoille: demokratian, ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden kunnioittamiselle. Suomen lainsäädäntö perustuu näihin periaatteisiin ja lakeja on kaikkien Suomessa asuvien noudatettava. Poikkeuksia ei myönnetä kulttuurin vetoamalla.
Suomalaisella yhteiskunnalla on oltava välineet ja tahtoa puuttua naisten sukupuolielinten silpomisen ja kunniaväkivallan tapaisiin julmuuksiin. Kysyisin maahanmuuttokriittisten piirien ehdotuksia, miten parannetaan monien musliminaisten- ja tyttöjen huonoa asemaa? Itse ehdotan tyttöjen ja naisten voimauttamista ja viranomaisten kouluttamista tunnistamaan nämä ilmiöt.
Pitäisikö meidän puhua vähemmän monikulttuurisuudesta ja suvaitsevaisuudesta? Keskitytään enemmän niihin arkisiin ja käytännöllisiin asioihin, joita esimerkiksi Varissuon normaalikoulussa ratkotaan.
Joidenkin asuinalueiden muuttuminen erittäin maahanmuuttajavaltaisiksi ei ole hyvää kehitystä. On vaikea oppia hyvää suomea tai ruotsia, jos ympärillä puhutaan korkeintaan huonoa suomea. Yleensä keskittyminen johtuu halpojen vuokra-asuntojen keskittymisestä. Riippumatta maahanmuuttajien määrästä, sellainen ei ole hyvää asuntopolitiikkaa. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja pitää rakentaa kaikille alueille. Se on paras tapa pitää väestörakenne monipuolisena.
Vihreiden on oltava parempia lähiöpolitiikassa. Huolet asuinympäristön turvallisuuden heikentymisestä on otettava vakavasti. Pelkästään kunnossapidon, siisteyden ja valaistuksen parantamisella voidaan puuttua pelon maantieteeseen, jota syntyy pimeistä, syrjäisistä paikoista ja epäsiisteydestä.
Arkipäiväinen kulttuurien kohtaaminen ja törmääminen tapahtuu yleensä asumisessa. Ainakin väärinkäsityksiä ja maahanmuuttajien epätietoisuutta suomalaisen asumisen tavoista voidaan ratkoa melko helposti. Esimerkiksi Vantaalla on käytössä sosiaalisen isännöinnin ja asumisneuvonnan käytäntöjä, joilla sovitellaan riitoja ja autetaan asumisen arjessa. Työ ei tietenkään rajoitu vain maahanmuuttajiin.
Jos olemme ylpeitä suomalaisesta yhteiskunnasta, sen pyrkimyksestä tasa-arvoon, yrittäjyydestä, luonnosta ja arjesta, pystymme myös huolehtimaan siitä että tänne tulleet maahanmuuttajat pärjäävät tässä maassa.
torstai 14. syyskuuta 1989
Demari: Johanna Suurpää: Muukalaisia ja vihaa Suomessa
Demari, kolumni: Johanna Suurpää: Muukalaisia ja vihaa Suomessa
Rasismin sanotaan nostavan päätään Suomessa. Ensimmäinen ongelma tässä väitteessä on se, ettei rasismi-sanalla ole yksiselitteistä merkitystä. Sanakirjan mukaan kyse on teoriasta, jonka mukaan eräät rodut ovat ylempiä kuin toiset. Arkikielessä rasisti-nimityksellä saatetaan hutkia jokaista ulkomaalaisten maahanmuuttoa vastustavaa. Kansainvälisissä yhteyksissä rasismi tuo mieleen Etelä-Afrikan rotusorron tai natsi-Saksan juutalaisvainot.
Jos siis haluaa puhua aiheesta jonkinlaisella tarkkuudella, on syytä käyttää yksiselitteisempiä termejä. Tällaisia ovat suomen kielessä esimerkiksi muukalaisviha tai rotusyrjintä.
Rasismin sanotaan nostavan päätään Suomessa. Ensimmäinen ongelma tässä väitteessä on se, ettei rasismi-sanalla ole yksiselitteistä merkitystä. Sanakirjan mukaan kyse on teoriasta, jonka mukaan eräät rodut ovat ylempiä kuin toiset. Arkikielessä rasisti-nimityksellä saatetaan hutkia jokaista ulkomaalaisten maahanmuuttoa vastustavaa. Kansainvälisissä yhteyksissä rasismi tuo mieleen Etelä-Afrikan rotusorron tai natsi-Saksan juutalaisvainot.
Jos siis haluaa puhua aiheesta jonkinlaisella tarkkuudella, on syytä käyttää yksiselitteisempiä termejä. Tällaisia ovat suomen kielessä esimerkiksi muukalaisviha tai rotusyrjintä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
