Kannanotto: Tutkijat huolestuneita kansainvälistä suojelua tarvitsevien ihmisten kohtelusta Suomessa 15.11.2012
Afganistanilaiset turvapaikanhakijat ovat olleet nälkälakossa Helsingissä 10.9.2012 lähtien. Nälkälakossa olevat kaksi miestä vastustavat maahanmuuttoviraston antamia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä. Päätöksissään maahanmuuttovirasto katsoo, että Afganistan on riittävän turvallinen miesten palauttamiseksi. Miehet ovat valittaneet päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Salla Tuori. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Salla Tuori. Näytä kaikki tekstit
torstai 15. marraskuuta 2012
maanantai 19. heinäkuuta 2010
HBL: Marcus Floman: Finlands koloniala roll
HBL: Marcus Floman: Finlands koloniala roll 19.7.2010
Var Finland och finländarna delaktiga i kolonialismen? Markus Floman skriver om en sida av vår historia som sällan dyker upp i skolböckerna.
Finländarna hade en uppfattning om Afrika redan innan de första människorna från den afrikanska kontinenten kom till Finland. Berättelserna och de stereotypifierande sägnerna hade spridits av de koloniala budbärarna: äventyrarna, antropologerna och missionärerna.
Var Finland och finländarna delaktiga i kolonialismen? Markus Floman skriver om en sida av vår historia som sällan dyker upp i skolböckerna.
Finländarna hade en uppfattning om Afrika redan innan de första människorna från den afrikanska kontinenten kom till Finland. Berättelserna och de stereotypifierande sägnerna hade spridits av de koloniala budbärarna: äventyrarna, antropologerna och missionärerna.
tiistai 2. helmikuuta 2010
YLE: Uusi pamfletti ottaa kantaa maahanmuuttokriittisyyteen
YLE Kulttuuriuutiset: Uusi pamfletti ottaa kantaa maahanmuuttokriittisyyteen 2.2.2010
Kulttuuriuutiset: Maahanmuutosta julkisuudessa puhuvat kärsivät häirinnästä (audio)
Uusi pamfletti ottaa kantaa rasismin ja maahanmuuttovastaisuuden lisääntymiseen. Kirjassa tutkijat ja monikulttuurisuuden asiantuntijat tarttuvat viimeaikaiseen maahanmuuttokeskusteluun ja sen seurauksiin.
Artikkeleissa nousee esiin myös häirintä, jonka kohteeksi maahanmuutosta julkisuudessa puhuvat alan ammattilaiset joutuvat.
En ole rasisti, mutta... -kirjassa käydään 15 artikkelin voimin läpi vilkkaana jatkuvaa maahanmuuttokeskustelua. Kirjoittajina on paitsi tutkijoita, myös pitkään pakolais- ja maahanmuuttotyön kentällä toimineita ammattilaisia. Puheenvuoron saavat myös maahanmuuttajat ja sellaiset suomalaiset, joita maahanmuuttajiksi luullaan.
Kulttuuriuutiset: Maahanmuutosta julkisuudessa puhuvat kärsivät häirinnästä (audio)
Uusi pamfletti ottaa kantaa rasismin ja maahanmuuttovastaisuuden lisääntymiseen. Kirjassa tutkijat ja monikulttuurisuuden asiantuntijat tarttuvat viimeaikaiseen maahanmuuttokeskusteluun ja sen seurauksiin.
Artikkeleissa nousee esiin myös häirintä, jonka kohteeksi maahanmuutosta julkisuudessa puhuvat alan ammattilaiset joutuvat.
En ole rasisti, mutta... -kirjassa käydään 15 artikkelin voimin läpi vilkkaana jatkuvaa maahanmuuttokeskustelua. Kirjoittajina on paitsi tutkijoita, myös pitkään pakolais- ja maahanmuuttotyön kentällä toimineita ammattilaisia. Puheenvuoron saavat myös maahanmuuttajat ja sellaiset suomalaiset, joita maahanmuuttajiksi luullaan.
keskiviikko 25. marraskuuta 2009
Turkulainen: Mamu-keskustelu räjähtää käsiin
Turkulainen: Mamu-keskustelu räjähtää käsiin 25.11.2009
Jos 90-luvulla joku olisi sanonut julkisuudessa, ettei halua maahanmuuttajia naapuriinsa, hänet olisi leimattu rasistiksi. Nyt niin saa sanoa ihan missä vain: internet-keskustelussa, lehdessä tai television asiaohjelmassa.
Enää maahanmuuttajia ei haukuta ”sosiaalipummiksi” vain kadulla, vaan myös julkisesti.
– Yhtäkkiä mediassa on esillä maahanmuuttovastaisten mielipiteitten vyöry. Se näkyy ihan sanavalinnoissakin. Puhutaan pakolaistulvasta, kun turvapaikanhakijoiden määrä on prosentuaalisesti kasvanut reippaasti. Sitä ei tuoda esiin, että lähtökohta on hyvin pieni eikä turvapaikanhakijoita edelleenkään määrällisesti tule paljon, maahanmuuttoasioista tohtoriksi väitellyt, sosiologi Salla Tuori Åbo Akademista toteaa.
Jos 90-luvulla joku olisi sanonut julkisuudessa, ettei halua maahanmuuttajia naapuriinsa, hänet olisi leimattu rasistiksi. Nyt niin saa sanoa ihan missä vain: internet-keskustelussa, lehdessä tai television asiaohjelmassa.
Enää maahanmuuttajia ei haukuta ”sosiaalipummiksi” vain kadulla, vaan myös julkisesti.
– Yhtäkkiä mediassa on esillä maahanmuuttovastaisten mielipiteitten vyöry. Se näkyy ihan sanavalinnoissakin. Puhutaan pakolaistulvasta, kun turvapaikanhakijoiden määrä on prosentuaalisesti kasvanut reippaasti. Sitä ei tuoda esiin, että lähtökohta on hyvin pieni eikä turvapaikanhakijoita edelleenkään määrällisesti tule paljon, maahanmuuttoasioista tohtoriksi väitellyt, sosiologi Salla Tuori Åbo Akademista toteaa.
maanantai 2. marraskuuta 2009
Kansan Uutiset: En ole rasisti, mutta...
Kansan Uutiset: En ole rasisti, mutta... 2.11.2009
Svenska YLE: Pamflett risar invandringsdebatten 29.10.2009
Pamfletti jatkaa maahanmuuttokeskustelua analysoimalla sen sisältöä ja seurauksia.
Vastapainon ja Nuorisotutkimusverkoston julkaisema teos En ole rasisti, mutta... osallistuu viime talvena alkaneeseen vilkkaaseen maahanmuuttokeskusteluun.
Yksi kirjan toimittajista, tutkija Anna Rastas tyrmää kuitenkin silkaksi pupuksi käsityksen, jonka mukaan vasta maahanmuuttokriitikot ovat halunneet tai uskaltaneet keskustella maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista.
– Jo vuosien ajan tutkijat, viranomaiset ja järjestöjen edustajat ovat tuoneet julkiseen keskusteluun muuttoliikkeen, maahanmuuton ja monikulttuurisen yhteiskunnan ongelmia.
Svenska YLE: Pamflett risar invandringsdebatten 29.10.2009
Pamfletti jatkaa maahanmuuttokeskustelua analysoimalla sen sisältöä ja seurauksia.
Vastapainon ja Nuorisotutkimusverkoston julkaisema teos En ole rasisti, mutta... osallistuu viime talvena alkaneeseen vilkkaaseen maahanmuuttokeskusteluun.
Yksi kirjan toimittajista, tutkija Anna Rastas tyrmää kuitenkin silkaksi pupuksi käsityksen, jonka mukaan vasta maahanmuuttokriitikot ovat halunneet tai uskaltaneet keskustella maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista.
– Jo vuosien ajan tutkijat, viranomaiset ja järjestöjen edustajat ovat tuoneet julkiseen keskusteluun muuttoliikkeen, maahanmuuton ja monikulttuurisen yhteiskunnan ongelmia.
keskiviikko 2. syyskuuta 2009
Gloria: Lähikuva - Anna Rastas: Ihmisen puolella
Gloria 9/2009: Lähikuva - Anna Rastas: Ihmisen puolella
Yhteiskuntatieteilijä Anna Rastas ei ole luovuttajatyyppiä. Rasismia ja maahanmuuttoa tutkiessaan hän puolustaa kaikkien Suomessa asuvien oikeutta olla suomalaisia. Rastasta huolestuttaa maahanmuuttokeskustelun taso. Uhkakuvia liioitellaan hänen mielestään vahvasti.
Vilkkaaksi naiseksi Anna Rastas on pilkuntarkka sanoistaan. Siihen yhteiskuntatieteilijä ja kulttuurintutkija Anna Rastaalla on painavat syyt.
Rasismia, antirasismia, maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta tutkinut Rastas on saanut oman osansa häirinnästä, jota näitä asioita tutkivat joutuvat kohtaamaan. Se on silti pientä verrattuna siihen, mitä maahanmuuttajat itse joutuvat kohtaamaan. Häiriköihin mahtuu monenlaista väkeä, myös ihan tavallisia suomalaisia. Heitä, joita kuvittelemme sivistyneiksi ja ajatteleviksi ihmisiksi.
Yhteiskuntatieteilijä Anna Rastas ei ole luovuttajatyyppiä. Rasismia ja maahanmuuttoa tutkiessaan hän puolustaa kaikkien Suomessa asuvien oikeutta olla suomalaisia. Rastasta huolestuttaa maahanmuuttokeskustelun taso. Uhkakuvia liioitellaan hänen mielestään vahvasti.
Vilkkaaksi naiseksi Anna Rastas on pilkuntarkka sanoistaan. Siihen yhteiskuntatieteilijä ja kulttuurintutkija Anna Rastaalla on painavat syyt.
Rasismia, antirasismia, maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta tutkinut Rastas on saanut oman osansa häirinnästä, jota näitä asioita tutkivat joutuvat kohtaamaan. Se on silti pientä verrattuna siihen, mitä maahanmuuttajat itse joutuvat kohtaamaan. Häiriköihin mahtuu monenlaista väkeä, myös ihan tavallisia suomalaisia. Heitä, joita kuvittelemme sivistyneiksi ja ajatteleviksi ihmisiksi.
keskiviikko 29. huhtikuuta 2009
Kansan Uutiset: Keskustelu maahanmuutosta on osaamatonta ja tietämätöntä
Kansan Uutiset: Keskustelu maahanmuutosta on osaamatonta ja tietämätöntä
29.4.2009
– Maahanmuuton vastaisuudesta sanotaan, että se on tullut Suomeen viime vuosina, silloin ja silloin. Ei se mistään ole tullut. Se on ollut täällä. Rasismi on osa Suomea, johon liittyy rotuhygieniaa ja muuta, Åbo Akademin tutkija Salla Tuori sanoi Tampereella rasismitukijoiden seminaarissa maanantaina iltapäivällä.
Eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoiden puheenvuoroissa media – sen tendenssimäisyys ja osaamattomuus – sai suuren roolin.
Tampereen yliopiston tutkijan Pentti Raittilan mukaan niin sanotusta maahanmuuttajien välitilasta, normaalista elämästä, kertova journalismi puuttuu. Puhutaan vain ääriasioista. Kaivetaan esiin ongelmia tai ihannoidaan joidenkin maahanmuuttajien saavutuksilla.
Raittila sanoi, että näihin päiviin asti journalismi lehdissä, radiossa ja televisiossa on ollut maahanmuuttokeskustelussa poliittisesti korrektia. Se on siis välttänyt karkeaa ja epäasiallista kielenkäyttöä.
Karkean rasistista puhetta on esiintynyt Raittilan mukaan vain internetissä, sen keskustelupalstoilla.
Vasta viime syksyn kunnallisvaalien jälkeen media on tullut, poliitikoiden myötä, mukaan osoittelevampaan ja kovaotteisempaan kielenkäyttöön.
Syyksi seminaarin tutkijat näkivät maahanmuuttokriittisten perussuomalaisten suuren vaalivoiton.
29.4.2009
– Maahanmuuton vastaisuudesta sanotaan, että se on tullut Suomeen viime vuosina, silloin ja silloin. Ei se mistään ole tullut. Se on ollut täällä. Rasismi on osa Suomea, johon liittyy rotuhygieniaa ja muuta, Åbo Akademin tutkija Salla Tuori sanoi Tampereella rasismitukijoiden seminaarissa maanantaina iltapäivällä.
Eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoiden puheenvuoroissa media – sen tendenssimäisyys ja osaamattomuus – sai suuren roolin.
Tampereen yliopiston tutkijan Pentti Raittilan mukaan niin sanotusta maahanmuuttajien välitilasta, normaalista elämästä, kertova journalismi puuttuu. Puhutaan vain ääriasioista. Kaivetaan esiin ongelmia tai ihannoidaan joidenkin maahanmuuttajien saavutuksilla.
Raittila sanoi, että näihin päiviin asti journalismi lehdissä, radiossa ja televisiossa on ollut maahanmuuttokeskustelussa poliittisesti korrektia. Se on siis välttänyt karkeaa ja epäasiallista kielenkäyttöä.
Karkean rasistista puhetta on esiintynyt Raittilan mukaan vain internetissä, sen keskustelupalstoilla.
Vasta viime syksyn kunnallisvaalien jälkeen media on tullut, poliitikoiden myötä, mukaan osoittelevampaan ja kovaotteisempaan kielenkäyttöön.
Syyksi seminaarin tutkijat näkivät maahanmuuttokriittisten perussuomalaisten suuren vaalivoiton.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
