Yle: Tutkija: Perussuomalaisten ja hallituskumppanien olisi pitänyt puuttua vihapuheeseen tiukemmin 17.9.2017
Poliitikkojen häirinnästä nousi julkisuuteen tänä viikonloppuna jälleen uusia esimerkkejä, kun kaksi hallituksen ministeriä kertoi puolisoidensa joutuneen nettihyökkäysten kohteeksi.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pentti Raittila. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pentti Raittila. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 17. syyskuuta 2017
torstai 13. elokuuta 2015
Journalisti: Rasistit tiukempaan otteeseen
Journalisti: Rasistit tiukempaan otteeseen 13.8.2015
Termit, faktat ja oikeat kysymykset ratkaisevat, kenen pussiin äärioikeistoa käsittelevät jutut pelaavat.
Termit, faktat ja oikeat kysymykset ratkaisevat, kenen pussiin äärioikeistoa käsittelevät jutut pelaavat.
maanantai 18. marraskuuta 2013
Helsingin Sanomain Säätiö: Verkon vihapuhe sai aikaan runsaasti keskustelua
Helsingin Sanomain Säätiö: Verkon vihapuhe sai aikaan runsaasti keskustelua 12.11.2013
Reeta Pöyhtäri, Paula Haara ja Pentti Raittila: Vihapuhe sananvapautta kaventamassa (pdf)
Päivälehden museossa keskusteltiin verkon vihapuheesta ja sen vaikutuksista sananvapauteen.
Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETissa juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan yhteiskuntaan levinnyt aggressiivinen keskustelukulttuuri ja internetin vihapuhe lisäävät turvattomuutta ja kaventava sananvapautta. Vihan ja pelon ilmapiirin vuoksi sananvapaus kaventuu esimerkiksi siten, etteivät asiantuntijat enää halua osallistua alansa keskusteluun, ainakaan omalla nimellään. Toisaalta lisääntyy myös halu rajoittaa sananvapautta internetissä käytävän loukkaavan puheen vuoksi.
Reeta Pöyhtäri, Paula Haara ja Pentti Raittila: Vihapuhe sananvapautta kaventamassa (pdf)
Päivälehden museossa keskusteltiin verkon vihapuheesta ja sen vaikutuksista sananvapauteen.
Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETissa juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan yhteiskuntaan levinnyt aggressiivinen keskustelukulttuuri ja internetin vihapuhe lisäävät turvattomuutta ja kaventava sananvapautta. Vihan ja pelon ilmapiirin vuoksi sananvapaus kaventuu esimerkiksi siten, etteivät asiantuntijat enää halua osallistua alansa keskusteluun, ainakaan omalla nimellään. Toisaalta lisääntyy myös halu rajoittaa sananvapautta internetissä käytävän loukkaavan puheen vuoksi.
torstai 25. huhtikuuta 2013
Yle: Tutkija: Vihapuhe vertautuu sotapropagandaan
Yle: Tutkija: Vihapuhe vertautuu sotapropagandaan 25.4.2013
Tutkija Pentti Raittilan mielestä netin vihapuheella luodaan pahimmillaan maaperää tekoihin ulottuvalle väkivallalle. Tästä syystä sitä ei tule vähätellä.
Netin vihapuhetta tutkineen asiantuntijan mielestä verkossa esiintyvään aggressiiviseen puheeseen on suhtauduttava vakavasti ja vähättelemättä. Kärkevimpiin tapauksiin on tartuttava ennen kuin niistä mahdollisesti tulee ongelmia, sanoo Tampereen yliopiston viestinnän ja median tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Pentti Raittila.
Tutkija Pentti Raittilan mielestä netin vihapuheella luodaan pahimmillaan maaperää tekoihin ulottuvalle väkivallalle. Tästä syystä sitä ei tule vähätellä.
Netin vihapuhetta tutkineen asiantuntijan mielestä verkossa esiintyvään aggressiiviseen puheeseen on suhtauduttava vakavasti ja vähättelemättä. Kärkevimpiin tapauksiin on tartuttava ennen kuin niistä mahdollisesti tulee ongelmia, sanoo Tampereen yliopiston viestinnän ja median tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Pentti Raittila.
keskiviikko 24. huhtikuuta 2013
Yle: "Me tiedämme missä asut"
Yle: "Me tiedämme missä asut" 24.4.2013
Yle: Voiko netin vihakirjoituksiin vaikuttaa?
Iltalehti: Yle: Poliitikkoja uhkaillaan yhä enemmän - Tappouhkauksia ja ulostepaketteja
Svenska Yle: Hat mot forskare hotar debatten
Yle: Rangaistavan vihapuheen raja määritelty laissa 22.4.2013
Yle: Kysely: tappouhkauksia ja väkivallan uhkaa
Tapan. Raiskaan. Hakkaan. Häpäisen sinut.
Miksi anonyymistä vihasta on tullut arkipäivää?
Yle: Voiko netin vihakirjoituksiin vaikuttaa?
Iltalehti: Yle: Poliitikkoja uhkaillaan yhä enemmän - Tappouhkauksia ja ulostepaketteja
Svenska Yle: Hat mot forskare hotar debatten
Yle: Rangaistavan vihapuheen raja määritelty laissa 22.4.2013
Yle: Kysely: tappouhkauksia ja väkivallan uhkaa
Tapan. Raiskaan. Hakkaan. Häpäisen sinut.
Miksi anonyymistä vihasta on tullut arkipäivää?
maanantai 4. kesäkuuta 2012
Suomen Kuvalehti: Jos somali syyllistyy rikokseen, pitääkö hänen etninen taustansa kertoa uutisessa?
Suomen Kuvalehti: Jos somali syyllistyy rikokseen, pitääkö hänen etninen taustansa kertoa uutisessa? 4.6.2012
Kaksi koulupoikaa raiskasi toissakesänä 15-vuotiaan tytön Helsingin Martinlaaksossa. Tyttö vaikeni rikoksesta, mutta tieto levisi, kun raiskaajat rehentelivät tapahtuneella kavereilleen. Viranomaiset käynnistivät tutkinnan. Tekohetkellä 15- ja 16-vuotiaat pojat tuomittiin viime keväänä Helsingin käräjäoikeudessa ehdolliseen vankeuteen ja yhdyskuntapalveluun.
Iltalehti kirjoitti tapauksesta, mutta jätti uutisesta pois yhden tiedon: pojat olivat etniseltä taustaltaan somaleita.
Kaksi koulupoikaa raiskasi toissakesänä 15-vuotiaan tytön Helsingin Martinlaaksossa. Tyttö vaikeni rikoksesta, mutta tieto levisi, kun raiskaajat rehentelivät tapahtuneella kavereilleen. Viranomaiset käynnistivät tutkinnan. Tekohetkellä 15- ja 16-vuotiaat pojat tuomittiin viime keväänä Helsingin käräjäoikeudessa ehdolliseen vankeuteen ja yhdyskuntapalveluun.
Iltalehti kirjoitti tapauksesta, mutta jätti uutisesta pois yhden tiedon: pojat olivat etniseltä taustaltaan somaleita.
keskiviikko 31. maaliskuuta 2010
HS: Yli puolet suomalaisista tiukentaisi maahanmuuttopolitiikkaa
Helsingin Sanomat: Yli puolet suomalaisista tiukentaisi maahanmuuttopolitiikkaa 31.3.2010
Suomalaisten mielipiteitä maahanmuuttopolitiikasta (graafit)
Iltalehti/STT: Yli puolet suomalaisista tiukentaisi maahanmuuttolakeja
YLE Uutiset: Suomalaiset haluavat maahanmuuttajista hyötyä yhteiskunnalle
Jussi Halla-aho: Homma ry:n tutkimus maahanmuuttoasenteista (blogi)
Uusi Suomi: ”Räikein ristiriita Kokoomuksessa”
Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkusen haastattelu aamu-tv:ssä (video, 9:30-10:30)
YLE Uutiset: Virkkunen: Normaalia toimintaa
YLE Uutiset: TAUSTA: Erään tutkimuksen historia
YLE Uutiset: Pentti Raittila: "Taitavaa julkisuuteen vaikuttamista"
Svenska YLE: Hommaenkät: Invandrarpolitiken för slapp
YLE TV1 Uutiset 20:30 - Maahanmuuttokritiikki valtaa tilaa mediassa (video)
Kolme viidestä suomalaisesta pitää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa liian löyhänä. Peräti yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, että rikoksista tuomittuja ulkomaalaisia pitäisi voida karkottaa Suomesta nykyistä helpommin.
Silti yli puolet hyväksyisi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen lähelle kotiansa.
Eri puolueiden kannattajista tiukimmin maahanmuuttoon suhtautuvat perussuomalaisten äänestäjät. Kritiikkiä esiintyy myös kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja keskustan kannattajien riveissä.
Tiedot käyvät selville maahanmuuttokriittisen Homma-yhdistyksen Taloustutkimus Oy:llä teettämästä tutkimuksesta, jossa selviteltiin maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä mielipiteitä.
Suomalaisten mielipiteitä maahanmuuttopolitiikasta (graafit)
Iltalehti/STT: Yli puolet suomalaisista tiukentaisi maahanmuuttolakeja
YLE Uutiset: Suomalaiset haluavat maahanmuuttajista hyötyä yhteiskunnalle
Jussi Halla-aho: Homma ry:n tutkimus maahanmuuttoasenteista (blogi)
Uusi Suomi: ”Räikein ristiriita Kokoomuksessa”
Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkusen haastattelu aamu-tv:ssä (video, 9:30-10:30)
YLE Uutiset: Virkkunen: Normaalia toimintaa
YLE Uutiset: TAUSTA: Erään tutkimuksen historia
YLE Uutiset: Pentti Raittila: "Taitavaa julkisuuteen vaikuttamista"
Svenska YLE: Hommaenkät: Invandrarpolitiken för slapp
YLE TV1 Uutiset 20:30 - Maahanmuuttokritiikki valtaa tilaa mediassa (video)
Kolme viidestä suomalaisesta pitää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa liian löyhänä. Peräti yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, että rikoksista tuomittuja ulkomaalaisia pitäisi voida karkottaa Suomesta nykyistä helpommin.
Silti yli puolet hyväksyisi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen lähelle kotiansa.
Eri puolueiden kannattajista tiukimmin maahanmuuttoon suhtautuvat perussuomalaisten äänestäjät. Kritiikkiä esiintyy myös kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja keskustan kannattajien riveissä.
Tiedot käyvät selville maahanmuuttokriittisen Homma-yhdistyksen Taloustutkimus Oy:llä teettämästä tutkimuksesta, jossa selviteltiin maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä mielipiteitä.
keskiviikko 29. huhtikuuta 2009
Kansan Uutiset: Keskustelu maahanmuutosta on osaamatonta ja tietämätöntä
Kansan Uutiset: Keskustelu maahanmuutosta on osaamatonta ja tietämätöntä
29.4.2009
– Maahanmuuton vastaisuudesta sanotaan, että se on tullut Suomeen viime vuosina, silloin ja silloin. Ei se mistään ole tullut. Se on ollut täällä. Rasismi on osa Suomea, johon liittyy rotuhygieniaa ja muuta, Åbo Akademin tutkija Salla Tuori sanoi Tampereella rasismitukijoiden seminaarissa maanantaina iltapäivällä.
Eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoiden puheenvuoroissa media – sen tendenssimäisyys ja osaamattomuus – sai suuren roolin.
Tampereen yliopiston tutkijan Pentti Raittilan mukaan niin sanotusta maahanmuuttajien välitilasta, normaalista elämästä, kertova journalismi puuttuu. Puhutaan vain ääriasioista. Kaivetaan esiin ongelmia tai ihannoidaan joidenkin maahanmuuttajien saavutuksilla.
Raittila sanoi, että näihin päiviin asti journalismi lehdissä, radiossa ja televisiossa on ollut maahanmuuttokeskustelussa poliittisesti korrektia. Se on siis välttänyt karkeaa ja epäasiallista kielenkäyttöä.
Karkean rasistista puhetta on esiintynyt Raittilan mukaan vain internetissä, sen keskustelupalstoilla.
Vasta viime syksyn kunnallisvaalien jälkeen media on tullut, poliitikoiden myötä, mukaan osoittelevampaan ja kovaotteisempaan kielenkäyttöön.
Syyksi seminaarin tutkijat näkivät maahanmuuttokriittisten perussuomalaisten suuren vaalivoiton.
29.4.2009
– Maahanmuuton vastaisuudesta sanotaan, että se on tullut Suomeen viime vuosina, silloin ja silloin. Ei se mistään ole tullut. Se on ollut täällä. Rasismi on osa Suomea, johon liittyy rotuhygieniaa ja muuta, Åbo Akademin tutkija Salla Tuori sanoi Tampereella rasismitukijoiden seminaarissa maanantaina iltapäivällä.
Eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoiden puheenvuoroissa media – sen tendenssimäisyys ja osaamattomuus – sai suuren roolin.
Tampereen yliopiston tutkijan Pentti Raittilan mukaan niin sanotusta maahanmuuttajien välitilasta, normaalista elämästä, kertova journalismi puuttuu. Puhutaan vain ääriasioista. Kaivetaan esiin ongelmia tai ihannoidaan joidenkin maahanmuuttajien saavutuksilla.
Raittila sanoi, että näihin päiviin asti journalismi lehdissä, radiossa ja televisiossa on ollut maahanmuuttokeskustelussa poliittisesti korrektia. Se on siis välttänyt karkeaa ja epäasiallista kielenkäyttöä.
Karkean rasistista puhetta on esiintynyt Raittilan mukaan vain internetissä, sen keskustelupalstoilla.
Vasta viime syksyn kunnallisvaalien jälkeen media on tullut, poliitikoiden myötä, mukaan osoittelevampaan ja kovaotteisempaan kielenkäyttöön.
Syyksi seminaarin tutkijat näkivät maahanmuuttokriittisten perussuomalaisten suuren vaalivoiton.
torstai 25. toukokuuta 2000
Pentti Raittila: Rasismi ja etnisyys Suomen sanomalehdissä
Pentti Raittila: Rasismi ja etnisyys Suomen sanomalehdissä 25.5.2000
Seuraavassa yhteenveto ja tiivistelmä Tampereen yliopiston journalismin tutkimusyksikössä valmistuneesta Pentti Raittilan ja Tommi Kutilaisen tutkimuksesta "Rasismi ja etnisyys Suomen sanomalehdissä syksyllä 1999.
Rasismia ja etnisyyttä koskeva mediaseuranta eli monitorointi mahdollistaa monenlaisten vertailujen tekemisen: sen avulla voidaan seurata, miten yhden viestimen tai yhden maan (Suomen) joukkoviestimien sisältö kehittyy. Tavoitteena on koota ja jäsentää ne esitystavat, joilla Suomen joukkoviestimet käsittelevät eri etnisiä ryhmiä, maahanmuuttajia ja mahdollisesti myös rasismia.
Seuraavassa yhteenveto ja tiivistelmä Tampereen yliopiston journalismin tutkimusyksikössä valmistuneesta Pentti Raittilan ja Tommi Kutilaisen tutkimuksesta "Rasismi ja etnisyys Suomen sanomalehdissä syksyllä 1999.
Rasismia ja etnisyyttä koskeva mediaseuranta eli monitorointi mahdollistaa monenlaisten vertailujen tekemisen: sen avulla voidaan seurata, miten yhden viestimen tai yhden maan (Suomen) joukkoviestimien sisältö kehittyy. Tavoitteena on koota ja jäsentää ne esitystavat, joilla Suomen joukkoviestimet käsittelevät eri etnisiä ryhmiä, maahanmuuttajia ja mahdollisesti myös rasismia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
