MTV3: Turvapaikanhakijoiden joukossa satoja rikollisia

MTV3:
Turvapaikanhakijoiden joukossa satoja rikollisia
28.12.2005

Turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset ovat jatkuvasti lisääntyneet muun muassa Rovaniemellä. Tavallisesti rikokset ovat näpistyksiä tai liikenteessä tapahtuvia rikkeitä.

Sadat turvapaikanhakijat syyllistyvät erilaisiin rikoksiin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vuosittain. Rajojen yli kulkevasta turvapaikkamatkailuista on muodostunut organisoitua rikollista toimintaa, jota johdetaan vastaanottokeskuksista.

Turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset ovat jatkuvasti lisääntymässä muun muassa Rovaniemellä. Tänä vuonna noin 300:sta turvapaikanhakijasta liki puolet on syyllistynyt rikoksiin.

- Erimuotoisia tavaroita viedään lähinnä kauppaliikkeistä, mutta siihen liittyy osana myös liikenteessä tapahtuvat rikokset. Sitten on vakavampiakin henkilöihin kohdistuvia pahoinpitelyjä, jopa ryöstöjä, kertoo ylikomisario Aarno Välimäki Rovaniemen poliisilaitokselta.

Pääosa rötöstelijöistä on kotoisin Baltian ja Balkanin maista. Rötöstelijät liikkuvat rajojen yli ja syyllistyvät rikoksiin eri Pohjoismaissa eikä poliisin resurssit ongelmaan tahdo riittää.

- Poliisilla pitäisi olla pikakäännyttämistä vastaava elementti, jolla pystyttäisiin heti puuttumaan ilmeisen perusteettomiin turvapaikanhakuihin.

Parhaillaan Lapin rajavartiosto pohtii yhdessä poliisin kanssa, miten valvontaa voitaisiin tehostaa. Tällä hetkellähän ei esimerkiksi autoja voida pysäyttää rajalla.

Poliisi toivoo lisää keinoja asiattomien turvapaikanhakijoiden kitkemiseksi pois. Myös rajojen valvonnan tehostamismahdollisuuksia pohditaan.

HS: Yli 1 100 ihmistä kadonnut kesken turvapaikanhaun

Helsingin Sanomat:
Yli 1 100 ihmistä kadonnut kesken turvapaikanhaun
29.11.2005

Vastaanottokeskuksista on kadonnut tänä vuonna jo yli 1 100 ihmistä kesken turvapaikkaprosessin. Sisäministeri Kari Rajamäen (sd) mukaan viranomaisilla ei ole selvää käsitystä siitä, keitä kadonneet ovat ja mitä piirteitä katoamisiin liittyy.

"Rikollisjärjestöt ja ihmissalakuljettajat käyttävät turvapaikkaprosessia hyväkseen", Rajamäki sanoi tiistaina puheessaan Sdp:n yleisötilaisuudessa Helsingissä.

Aiemmin tällä viikolla keskusrikospoliisi arvioi, että kiinalaisten turvapaikanhakijoiden katoamisiin saattaa liittyä ihmiskauppaa.

Suurin osa 1 100 kadonneesta on kaikonnut siinä vaiheessa, kun Ulkomaalaisvirasto on tehnyt turvapaikkahakemukseen päätöksen mutta päätöstä ei ole vielä annettu hakijalle.

Rajamäen mukaan katoamisen syy on usein käännytyksen välttely. Jos turvapaikkapäätös on ollut kielteinen, hakija välttää katoamisellaan palautuksen kotimaahansa.

Rajamäen mielestä kielteisen turvapaikkapäätöksen tulisi merkitä toimeentulotuen maksamisen loppumista. Kertynyt tuki maksettaisiin, jos hakija suostuisi lähtemään maasta vapaaehtoisesti.

Rajamäki haluaa myös tehostaa turvapaikkaa hakeneiden ihmisten taustojen selvittämistä ja valvontaa.

MTV3: Kadonneiden turvapaikanhakijoiden tilanne selvittelyyn

MTV3:
Kadonneiden turvapaikanhakijoiden tilanne selvittelyyn
29.11.2005

Turvapaikkamenettelyn väärinkäyttö on EU:n suurin yksittäinen maahanmuuttopoliittinen ongelma. Suomessa erityisesti perusteettomien turvapaikanhakijoiden määrä on kasvussa.

Sisäasiainministeri Kari Rajamäen mukaan viranomaiset aikovat tehostaa turvapaikkaa hakeneiden ihmisten taustojen selvittämistä ja valvontaa.

Vastaanottokeskuksista on tänä vuonna kadonnut kesken turvapaikkaprosessin jo yli 1100 henkilöä. Viranomaisilla ei Rajamäen mukaan ole selvää käsitystä siitä, keitä kadonneet ovat ja mitä tunnuspiirteitä katoamisiin liittyy.

Eniten kadonneissa on entisen Jugoslavian alueen valtioiden kansalaisia. Muiden Pohjoismaiden kiristynyt valvonta siirtää suuria määriä turvapaikanhakijoita Pohjois-Suomeen.

Kontulan Sosialidemokraattisen yhdistyksen yleisötilaisuudessa puhuneen Rajamäen mukaan rikollisjärjestöt ja ihmissalakuljettajat käyttävät turvapaikkaprosessia hyväkseen.

Rajamäki katsoo, että viranomaisten välinen tietojenvaihto tulee saada kiireesti kuntoon, jotta vastaanottokeskuksista kadonneiden taustat pystytään tarkistamaan.

Katoamiset tapahtuvat yleensä turvapaikkaprosessin loppuvaiheessa ennen kielteisen päätöksen tiedoksiantoa, kun henkilöt pyrkivät välttämään mahdollisen käännytyksen ja palautuksen kotimaahansa.

Prosessin aikana ei aina kyetä selvittämään hakijan henkilöllisyyttä, sillä heistä noin 70 prosenttia saapuu Suomeen ilman minkäänlaista matkustusasiakirjaa.

Katoamisiin suhtauduttava vakavasti

Rajamäen mukaan turvapaikkamenettelyn väärinkäyttö on EU:n suurin yksittäinen maahanmuuttopoliittinen ongelma tällä hetkellä. Hän korostaa, että katoamisiin tulee suhtautua vakavasti, koska kyse on Suomen kyvystä Schengen-valtiona hoitaa velvoitteensa laittoman maahanmuuton torjunnassa sekä unionin sisäisestä turvallisuudesta.

- Toisin kuin muissa Pohjoismaissa ja Euroopan maissa turvapaikanhakijoiden määrä ja erityisesti perusteettomien turvapaikanhakijoiden määrä on Suomessa kasvussa, hän sanoo.

Rajamäen mukaan turvapaikkahakemusten kielteisen päätöksen tulisi merkitä toimeentulotuen maksamisen loppumista. Tuki voitaisiin osittain maksaa siinä vaiheessa, kun henkilö ilmoittaa lähtevänsä maasta. Tällainen "säästössä" oleva paluuraha kannustaisi vapaaehtoiseen maasta poistumiseen eikä lisäisi kustannuksia.

Rajamäen mukaan jatkossa perusteettomien turvapaikkahakemusten käsittelyä edelleen nopeutetaan ja poliisin viranomaistoimia tehostetaan, jotta pitkään maassa oleskelevista ei tule harmaata työvoimaa.

Sivistys.net: Syrjäytyminen ehkäistävissä - kotoutumislakia uudistetaan

Sivistys.net: Syrjäytyminen ehkäistävissä - kotoutumislakia uudistetaan

Eduskunnassa käsiteltävänä oleva uusi kotouttamislaki parantaa ennen kaikkea nuorten maahanmuuttajien asemaa. Kuntien ja työvoimatoimistojen tehtäväjakoa ja vastuita selkiytetään ja aluetason työtä kehitetään, kertoo johtaja Mervi Virtanen työministeriöstä.

Nykyinen laki on vuodelta 1999. Kotouttamislain toimeenpanosta annettiin eduskunnalle valtioneuvoston selonteko vuonna 2002. Eduskunnan lausunto valmistui vuonna 2003. Kotouttamislain toimeenpanon keskeisiä ongelmia on ollut koetun resurssipulan lisäksi riittävän selkeän ja johdonmukaisen tehtäväjaon sekä koordinaation puute eri viranomaisten kesken.

MTV3: Ulkomaalaisvirasto: Suomen turvapaikkalaki Euroopan vapain

MTV3:
Ulkomaalaisvirasto: Suomen turvapaikkalaki Euroopan vapain
8.11.2005

Viime vuonna muutetun ulkomaalaislain 51. pykälän mukaan tilapäinen oleskelulupa on myönnettävä, jos ulkomaalaista ei tosiasiallisesti voida poistaa maasta.

Somalialaisten, irakilaisten ja afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden määrä on nousussa. Ulkomaalaisviraston mukaan syynä on se, että Suomen linja turvapaikanhakijoiden suhteen on muita Euroopan maita vapaampi.

- Uskon, että merkittävä syy on se, että Suomessa afganistanilaiset, irakilaiset ja somalialaiset saavat vähintään tilapäisen luvan, jos heille ei myönnetä kansainvälistä suojelua. Näin ei ole asia muissa maissa. Useimmissa maissa monille annetaan täysin kielteinen päätös ja käännytyspäätös, sanoo Ulkomaalaisviraston oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Jaana Vuorio.

Syynä on viime vuonna muutetun ulkomaalaislain 51. pykälä. Sen mukaan tilapäinen oleskelulupa on myönnettävä, jos ulkomaalaista ei tosiasiallisesti voida poistaa maasta. Tämä ei koske turvapaikkakiertolaisia. Tänä vuonna lupia on myönnetty reilut 200.

Ulkomaalaisviraston maaraporttien mukaan Afganistanin, Irakin tai Somalian sisäinen tilanne ei ole niin paha, että oleskelulupa myönnettäisiin sen takia. Kyse on siitä, että palauttaminen ei ole käytännössä, teknisistä syistä mahdollista, vaikka jotkut maat ovat siinä onnistuneet.

- Viime kädessä ongelma voi olla se, että monet turvapaikanhakijat valitsevat Suomen turvapaikkamaakseen, koska he tietävät, että täällä on lupa odottamassa, Jaana Vuorio toteaa.

- Minä sanoisin, että meillä on Euroopan liberaalein lainsäädäntö tällä hetkellä, sanoo puolestaan Ulkomaalaisviraston ylijohtaja Jorma Vuorio.

Ulkomaalaisvirasto ja poliisi seuraavat mahdollisuuksia maasta poistamiseen, mutta Jorma Vuorion mukaan myös lainsäädäntöä pitäisi tarkastella.

- Kohta varmaan on aika tarkastella kokonaisuutena, kuinka toimiva tämä uusi laki on. Mutta nämä on poliittisia ratkaisuja, mitä sinne lakiin laitetaan.

HS: Suomella poikkeavan avoin turvapaikkalinja

Helsingin Sanomat:
Suomella poikkeavan avoin turvapaikkalinja
8.11.2005

Suomessa vuosi sitten toteutettu lainmuutos tilapäisestä oleskeluluvasta houkuttaa turvapaikanhakijoita. Suomi ei enää tee lainkaan kielteisiä päätöksiä afganistanilaisista, somalialaisista ja irakilaisista, vaan kaikki saavat vähintään tilapäisen oleskeluluvan.

Suomen linja poikkeaa täysin muista pohjoismaista.

Tilapäisiä lupia on myönnetty viime vuoden joulukuusta lähtien yhteensä reilulle 200 ihmiselle, koska heitä ei kuitenkaan voitaisi poistaa maasta esimerkiksi liikenneyhteyksien puuttumisen takia.

Uuden säännöksen perusteella Suomi voi myöntää tilapäisen oleskeluluvan, jos henkilöä ei voi palauttaa kotimaahansa esimerkiksi tilapäisestä terveydellisestä syystä.

Lupa voidaan myös myöntää, jos henkilöä ei tosiasiassa pystytä palauttamaan kotimaahansa.

Kyseessä on suomalainen erikoisuus. "Muissa pohjoismaissa ei tämäntyyppistä tilapäistä oleskelulupaa ole, eli siellä henkilö saa täyskielteisen (päätöksen) tämmöisissä tapauksissa", ulkomaalaisviraston ylijohtaja, Jorma Vuorio sanoo Nelosen uutisille.

Sivistys.net: Turvapaikanhakija uutisoidaan uhkana

Sivistys.net: Turvapaikanhakija uutisoidaan uhkana

Uutiset käsittelevät turvapaikanhakijoita uhkakuvien kautta, toteaa tutkija Karina Horsti tuoreessa väitöksessään. Tulijoista käytetään luonnonkatastrofien sanankäänteitä kuten ”tulva” tai ”virta”. Ihmisoikeudet jäävät laittomuusnäkökulman jalkoihin.

Media tarjoaa toki myös suvaitsevaista monikulttuurista journalismia, mutta sekin se tulee rakentaneeksi suomalaisuudesta normin.

– Aloitin tutkimukseni ihmettelemällä median kaksijakoisuutta. Turvapaikanhakijat voidaan uutisissa tuomita elintasopakolaisiksi, mutta toisaalla riemuitaan etnisten ravintoloiden kosmopoliittisuudesta, Horsti kuvaa.

MTV3: Turvapaikanhakijoiden mukana soluttautunutta rikollisuutta

MTV3:
Turvapaikanhakijoiden mukana soluttautunutta rikollisuutta
31.8.2005

Suomeen on soluttautunut turvapaikanhakijoiden mukana järjestäytynyttä rikollisuutta.

Poliisin mukaan todellisten turvapaikanhakijoiden joukossa liikkuu myös rikollisliigojen jäseniä vastaanottokeskuksissa. Yleisimmin he syyllistyvät erilaisiin omaisuusrikoksiin.

Turvapaikanhakijoiden tekemiä rikoksia ei tilastoida, mutta poliisi tutki viime vuonna parin kuukauden ajalta Helsingin ulkomaalaissäilön asukkaiden taustat. Heistä joka viides oli syyllistynyt rikoksiin Suomessa.

MTV:n 45-minuuttia ohjelman mukaan poliisi pääsee rikollisten jäljille useimmiten vasta siinä vaiheessa, kun rahat on ehditty siirtää pois Suomesta. (Raija Kantomaan juttu aiheesta MTV3:n sivuilla)

HS: Yli puolet turvapaikanhakijoista "perusteettomia"

Helsingin Sanomat: Yli puolet turvapaikanhakijoista "perusteettomia" 22.8.2005
Pakolaisneuvonta: Turvapaikanhakijoiden leimaaminen populistista 23.8.2005
Pakolaisneuvonta: Turvapaikkauutisointi tulee perustua tosiasioihin 13.9.2005

"On totta, että noin puolet tänäkin vuonna Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista on niin sanottuja Dublin-sopimuksen tapauksia, jotka ovat jo saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen toisessa EU-maassa", sanoo pakolaisneuvonnan tiedottaja Reetta Helander. Kun lukuun lisätään ilmeisen perusteettomat hakemukset, "turhien" hakemusten joukko onkin jo kolme neljäsosaa kaikista turvapaikkahakemuksista.

Pakolaisneuvonnalla on kuitenkin täysin erilainen käsitys turvapaikanhakijoiden Suomeen tulon syistä kuin sisäministeri Kari Rajamäellä. Rajamäki esitti viime viikonloppuna, että turvapaikkakiertolaisia tulisi Suomeen muita maita enemmän hyvien toimeentuloetujen takia.

Helanderin mukaan muissa maissa kielteisen päätöksen saaneiden osuus korostuu Suomessa osin siksi, että meille tulee ylipäätään hyvin vähän turvapaikanhakijoita.Toinen syy on, että Suomeen ei yleensä hakeuduta ensiksi, vaan ehkä vasta viimeiseksi kun muualle ei ole päästy.Suomi on Helanderin mukaan paremminkin turvapaikanhakijan viimeinen toivo kuin Rajamäen mainitsema "anteliaan vastaanoton" maa. Kolmas syy Suomeen tuloon voi olla se, että kun Somaliaan, Irakiin ja Afganistanin ei voida turvallisuussyistä ketään palauttaa, näistä maista kotoisin olevat jäävät kiertämään Eurooppaa.

Kolme neljästä Suomeen pyrkivästä Dublin-kiertolaisesta on saanut kielteisen päätöksen Ruotsissa tai Norjassa. Näissä maissa heidän palauttamistaan ei ole hoidettu loppuun saakka. "He ovat ehkä menneet maan alle ja yrittävät sitten Suomeen", johtaja Mervi Virtanen työministeriön turvapaikka- ja maahanmuuttoyksiköstä sanoo. "Kärjistäen voisi sanoa, että jos muut maat seuraisivat yhtä tehokkaasti kielteisten päätösten täytäntöönpanoa kuin Suomi, ei tällaista kiertolaisten ja maan alla asuvien joukkoa jäisi Eurooppaan vellomaan", Virtanen sanoo.

Helander ja Virtanen painottavat, että osittain ongelmat syntyvät myös siitä, että EU:n alueella ei ole vieläkään yhtenäistä turvapaikkakäytäntöä. Myös Dublinin sopimus on osoittautunut erittäin huonosti toimivaksi, vaikka sillä on hyvä tarkoitus. Toisilla mailla on oikeus palauttaa kielteisen päätöksen saanut siihen maahan, jossa kielteinen päätös on annettu. Ministeri Rajamäki ilmaisi huolensa Suomen "anteliaasta vastaanottojärjestelmästä korkeine päivärahoineen", joka vetäisi Suomeen enemmän Dublin-kiertolaisia ja niin sanottuja elintasopakolaisia kuin muihin maihin. Rajamäki puhui "turvapaikkashoppailusta". Toimeentulotukea maksetaan Suomessa hieman enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Tuki on paikkakunnasta riippuen korkeintaan 80 euroa viikossa. Se riittää juuri ja juuri ruokaan, puhelinkortteihin, liikkumiseen ja hygieniatarvikkeisiin.

Sisäministeriössä ja ulkomaalaisvirastossa asia nähdään toisin. Ulkomaalaisvirastossa on laskeskeltu, että parikymmenhenkinen romaniperhe Bulgariasta ehtii lyhyessä ajassa "ansaita" Suomessa 3 000–4 000 euroa, mikä on sikäläiseen elintasoon suhteutettuna valtava summa. Toimeentulomenojen rajoittamiseksi sisäministeri ehdotti, että toimeentulotuen sijaan turvapaikanhakijoille pitäisi tarjota vain asunto, ruoka ja terveydenhuolto. Tästä on kokemusta muualta Euroopasta. Kun toimeentulotukien maksaminen on lopetettu ja tilalle on tullut pelkkää ruokaa, perusteetta turvapaikkaa hakeneiden määrät ovat laskeneet. Myös Naantalin vastaanottokeskuksessa kokeiltiin kahden euron päivärahaa ja ilmaista ruokaa viime vuonna. Kokeilusta luovuttiin, kun huomattiin, että keittiöhenkilökunnan palkkaaminen ja ruokailun järjestäminen tulikin kalliimmaksi kuin se, että asukkaat ostavat ja laittavat kukin oman ruokansa.

_____________________________________________________

Pakolaisneuvonta: Turvapaikanhakijoiden leimaaminen populistista

Pakolaisneuvonta ja Suomen Pakolaisapu pitävät sisäministeri Kari Rajamäen viimeaikaisia lausuntoja turvapaikanhakijoista erittäin leimaavina ja populistisina.

Ministeri Rajamäen ehdottamat muutokset turvapaikanhakijoiden toimeentulotukeen eivät ole ministerin päätettävissä vaan asiaa säätelee kotouttamislaki ja hallinnoi työministeriö. Turvapaikanhakijoille myönnettävä päiväraha on korkeintaan 80 euroa viikossa, josta on kustannettava ruoka, hygieniatarvikkeet, bussiliput yms.

Rajamäen mainitsemat ns. Dublin-tapaukset viipyvät Suomessa yleensä vain muutaman viikon. Rajamäen lausunnot ovat lisäksi yksipuolisia. On totta, että monet turvapaikanhakijat kiertävät Euroopan maasta toiseen hakemassa suojelua. Vaikka kyseessä on yleiseurooppalainen ihmisoikeusongelma ja inhimillinen tragedia, leimaa Rajamäki hakijat ”turvapaikkashoppailijoiksi”.

Suomessa turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevät ovat erittäin huolestuneita tilanteesta.

Monet hakijoista ovat jättäneet taakseen kaiken ja pelkäävät palauttamista kotimaahansa. Kun yksi EU-maa hylkää turvapaikkahakemuksen, kokee moni ainoaksi vaihtoehdoksi pyrkiä toiseen maahan ja toivoa, että hakemus hyväksytään. EU:n jäsenvaltiot soveltavat pakolaisten suojelun kriteereitä hyvin vaihtelevasti. Esimerkiksi tshetsheenien mahdollisuudet saada turvapaikka ovat vaihdelleet nollasta 95 prosenttiin jäsenmaiden välillä. Kaikki Suomeen tulevat ns. Dublin-tapaukset eivät ole vielä saaneet kielteistä päätöstä mistään maasta, vaan heillä saattaa olla esimerkiksi lähisukulaisia Suomessa ja siksi he pyrkivät tänne.

Nykyinen eurooppalainen pakolaispolitiikka on ajanut turvapaikanhakijat erittäin ahtaalle. Heidän keskuudessaan on paljon mielenterveysongelmia, jopa itsemurhayrityksiä ja nälkälakkoja. Perheet voivat huonosti, kun vanhemmat eivät pysty pitämään huolta itsestään ja lapsistaan.

Moni hakija on kansainvälisen suojelun tarpeessa tai hänellä voi olla taustalla mm. vakavaan syrjintään liittyviä syitä. Mikäli hakija kuitenkin palautetaan kotimaahan, on huolehdittava siitä, että paluu tapahtuu turvallisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen. Palautettavalla tulee olla paikka, mihin mennä sekä mahdollisuudet integroitua turvassa uudelleen kotimaahansa.

Dublin-tapausten suuri määrä Suomessa johtuu mm. siitä, että Ruotsi ja Norja antavat kielteisiä päätöksiä esimerkiksi Afganistanin, Irakin ja Somalian kansalaisille, mutta eivät turvallisuussyistä pysty palauttamaan heitä kotimaihinsa, vaan heitä pyydetään poistumaan maasta. Monet jäävät elämään yhteiskunnan ulkopuolella maan alla. Tällaista ilmiötä tuskin halutaan Suomeen.

Lisätietoja:
Reetta Helander, tiedottaja, Pakolaisneuvonta ry, p. (09) 2519 0014, 050 412 9413

_____________________________________________________________________

Pakolaisneuvonta: Turvapaikkauutisointi tulee perustua tosiasioihin

Turvapaikanhakijoista on uutisoitu viime viikkoina negatiiviseen sävyyn. Sisäministeri Kari Rajamäki puhuu turvapaikkashoppailijoista ja ankkurilapsista. Pakolaisneuvonta ry on huolissaan siitä, että keskustelun yksipuolisuus ruokkii ennakkoluuloja kaikkia ulkomaalaisia kohtaan. Lisäksi uutisointi on sisältänyt asiavirheitä.

Ns. Dublin-turvapaikanhakija on sellainen, joka on ollut rekisteröitynä jossain toisessa EU-maassa, mutta välttämättä hän ei ole saanut päätöstä vielä missään. Iso osa hakijoista on esimerkiksi Somalian, Afganistanin ja Irakin kansalaisia, joille Ruotsi tai Norja on antanut kielteisen päätöksen, mutta joita ei kuitenkaan pystytä palauttamaan maiden huonon turvallisuustilanteen takia. Turvapaikanhakija jätetään tyhjän päälle ja häntä kehotetaan poistumaan maasta. Hakijoiden joukossa on myös esimerkiksi Kosovosta lähtöisin olevia hakijoita, joita ei voida palauttaa, koska YK ei voi taata heille suojelua kotimaassa. Tilanne on kestämätön ja usein hakijat näkevät ainoana vaihtoehtonaan lähteä toiseen EU-maahan kuten myös Suomeen hakemaan turvapaikkaa.

Suomi on turvapaikanhakijoille yleensä viimeinen toivo. Suuri osa hakijoista palautetaan Dublin-asetuksen perusteella eikä jää Suomeen turvapaikkamenettelyyn. Dublin-päätöksiä ja rauenneita hakemuksia oli heinäkuun loppuun mennessä 1107, kun päätöksiä yhteensä tehtiin 2121. Hakijoita on yhteensä ollut tämän vuoden elokuun loppuun mennessä 2530. Viime vuonna hakijoita oli 2448 eli kasvua ei juuri ole ollut toisin kuin on uutisoitu.

Turvapaikanhakijoille myönnetty toimeentulotuki perustuu vähimmäistoimeentulotukeen, josta vähennetään 15 prosenttia, koska hakijoilla on petipaikka vastaanottokeskuksissa. Noin 300 euron kuukausituella on siis ostettava ruuat, hygieniatarvikkeet, liikkuminen ja kaikki muu elämiseen tarvittava. Naantalin vastaanottokeskuksessa kokeiltiin ruokailun tarjoamista, jolloin hakijat saivat vain kaksi euroa päivässä taskurahaa. Tämä osoittautui kuitenkin nykyistä kalliimmaksi järjestelyksi. Olisi myös mielenkiintoista laskea, kuinka paljon ne turvapaikanhakijat, jotka käyvät töissä, maksavat valtiolle veroa.

Yksin tulleet turvapaikanhakijalapset on leimattu ankkurilapsiksi. Kuitenkin suuri osa myös alaikäisistä käännytetään toiseen EU-maahan tai saa kielteisen päätöksen. Vain pieni osa saa sellaisen luvan, joka oikeuttaa perheenyhdistämiseen. Viime vuonna vain seitsemän alaikäistä sai perheenjäseniään Suomeen.

Turvapaikanhakijoiden yksipuolinen leimaaminen ruokkii ennakkoluuloja kaikkia ulkomaalaisia kohtaan. Tiedotusvälineet ja sisäasiainviranomaiset voisivat kertoa myös turvapaikanhakijoista, jotka ovat kokeneet kidutusta, joiden kodin viranomaiset ovat polttaneet tai lapsista, jotka on pakotettu orjatyöhön tai positiivisemmin hakijoista, jotka käyvät töissä, opiskelevat ja vaikeuksista huolimatta haluavat selviytyä. Toimittajat ja viranomaiset ovat varmasti myös tervetulleita tutustumaan vastaanottokeskuksiin, oloihin, joissa hakijat asuvat ja keskustelemaan hakijoiden itsensä kanssa.

Lisätietoja:
Reetta Helander, tiedottaja, Pakolaisneuvonta ry, p. (09) 2519 0014, 050 412 9413

MTV3: Rajamäki: Turhat turvapaikanhakijat ruotuun

MTV3:
Rajamäki: Turhat turvapaikanhakijat ruotuun
21.8.2005

Pakolaisneuvonta:
Turvapaikanhakijoiden leimaaminen populistista
23.8.2005

Demarinuoret:
Sisäministeri Rajamäen jatkomahdollisuudet kyseenalaiset
17.11.2009

Sisäministeriö:
Ministeri Rajamäki: Turvapaikkaa hakeneiden lasten katoamiset vakava asia
29.11.2005


Sisäministeri Kari Rajamäki on tuohtunut Suomeen hakeutuvista turvapaikanhakijoista, jotka jo aiemmin ovat saaneet edellisessä maassa kielteisen turvapaikkapäätöksen. Sisäministerin mielestä "turvapaikkashoppailu" heikentää Suomen pakolaispolitiikkaa.

Sisäministeri Kari Rajamäki poistaisi toimeentulotuen perusteettomilta turvapaikanhakijoilta.

Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa sisäministeri korostaa, että turvapaikkajärjestelmän tarkoitus on antaa suojelua sitä tarvitseville eikä sitä hyväksi käyttäville.

Viime heinäkuussa kaikista Suomen turvapaikanhakijoista noin 70 prosenttia oli perusteettomia hakijoita. Rajamäen mukaan perusteettomat turvapaikanhakijat aiheuttavat isoja kustannuksia maksettuina toimeentulotukina.

- Tämä on huolestuttavaa, koska näitä perusteettomia hakijoita, joilla ei ole mitään suojelun tarvetta, vetävät Suomeen jotkut asiat. Johtuuko se anteliaasta vastaanottojärjestelmästä korkeine päivärahoineen vai mistä, mutta turvapaikkashoppailu on saatava EU:ssa yhteisvoimin rajoitettua, Rajamäki toteaa.

Rajamäki pitää vakavana sitä, että Suomeen tulee enemmän kuin mihinkään muuhun EU-maahan sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat jo toisaalla saaneet kielteisen päätöksen.

Ministerin mielestä tällaisille hakijoille voitaisiin kustantaa vain ruoka, terveydenhuolto ja asuminen. Kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen ei valtion tulisi maksaa heille enää mitään.

Rajamäki kuitenkin toivoo, että julkisessa keskustelussa erotettaisiin pakolaispolitiikka, turvapaikanhakijat ja aktiivinen maahanmuutto.

HS: Kajaanin uudet kasvot

Helsingin Sanomat:
Kajaanin uudet kasvot
21.8.2005

Vielä kaksi vuotta sitten Kajaani oli median lempilapsi, köyhän Kainuun kulttuurimyönteinen ja luova talouskeskus. Nyt Kajaani on maahanmuuttajia hakkaavien umpimetsäläisten kaupunki. Ainakin julkisuudessa.

Ei auta, että Kajaanin virallinen iskulause on "Luova ote elämään!", kun otsikot suomalaisten aamukahvipöydässä kirkuvat "Suomen rasistisinta kaupunkia".

Ostarin kulma Kätön kaupunginosassa on aika mykistävä näky.

Eihän sen pitäisi yllättää, sillä paikasta on viime aikoina ollut useampiakin kuvia iltapäivälehtien lööpeissä. Itse uutinenkin on jo kolme viikkoa vanha: noin kymmenen kantaväestöön kuuluvaa kajaanilaisnuorta ja neljä maahanmuuttajaa tappelivat Kajaanissa Kätön kaupunginosan ostoskeskuksessa.

Uutisissa härmäläisporukan kerrottiin kuuluvan lähiön pubin jengiin, maahanmuuttajien pizzerian porukkaan.

Silti näky ostarin kulmassa yllättää. Ravintolat ovat tosiaankin toistensa seinänaapureita, niiden nimikyltit on ripustettu toverillisen oloisesti vierekkäin kauppakeskuksen kattopalkkiin: Jibbijee - Istanbul.

Kajaanin poliisillekaan ei ole vielä täysin selvää, mitä rajussa nujakassa tapahtui. Istanbulin jordanialainen omistaja Mohamed al-Masri ja Jibbijeestä tappeluun lähteneet 20-30-vuotiaat suomalaismiehet ovat täysin eri mieltä siitä, mitä tapahtui.

Jordanialaisen mukaan kymmenen suomalaista rasistia pahoinpiteli neljä maahanmuuttajaa Istanbulissa sisällä eikä Kajaanin poliisi tullut ajoissa apuun. Jibbijeen omistajan Hilkka Hurskaisen mukaan kaikki alkoi siitä, että kaksi Jibbijeen suomalaisasiakasta tappeli keskenään ostarin pihalla ja Istanbulista neljä maahanmuuttajaa sekaantui kahakkaan. Poliisi taas ei vielä kerro yksityiskohtaisesti, mitä se tietää, koska tutkinta on kesken.

Täysin varmaa on ainoastaan yksi asia.

Kolme viikkoa sitten Kajaanilta meni maine.

"Otin ne ensimmäiset uutiset hyvin raskaasti", huokaa Kajaanin kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa työhuoneessaan kaupungintalolla.

"Tällainen julkisuus on paska juttu. Ääritapaukset, jotka nousevat mediaan, haavoittavat niin helvetisti. Ja kun Kainuulla on entisestään huono maine, niin meillä ei ole suojakilpeä tällaista julkisuutta vastaan."

Niin... Kainuu on jo valmiiksi moniongelmainen muuttotappioalue - ja työttömyysalue. Vähämaan tehtävä on ollut saada ihmiset uskomaan, että Kainuun vireään pääkaupunkiin Kajaaniin kannattaa muuttaa, vaikka työttömyysprosentti on yli 16. Kajaanista muualle opiskelemaan muuttaneita nuoria toivotaan takaisin. Ja uusia yrittäjiä.

Ei auta, että Kajaanin virallinen iskulause on Luova ote elämään!, kun otsikot suomalaisten aamukahvipöydässä kirkuvat Suomen rasistisinta kaupunkia.

Vähämaa tekee selväksi, että Kajaanin rasismiin hän vaatii nollatoleranssia. Mutta sitä hän ei hyväksy, että Kajaani olisi poikkeus suomalaisten kaupunkien joukossa. Ongelmaporukat löytyvät joka kaupungista.

Vielä muutama vuosi sitten Kajaani näytti valoisalta kaupungilta - Etelä-Suomessa asti. Imagokonsultin avulla ja kulttuuriin panostamalla kaupunki oli onnistunut luomaan itsestään hyvän kuvan: kaupunginteatterissa luotiin vuosituhannen alun ylistetyintä suomalaisteatteria, ja Kajaanin runoviikot saivat hyvää julkisuutta.

Kulttuuritoimittajat ramppasivat kilpaa kehumassa kainuulaisten henkeä.

"Se oli päämäärätietoinen homma, kulttuurin ohella Kajaanin maineenhallinnan yksi tärkeä osa oli myös arkipäivän sujuvuus", Vähämaa sanoo.

Hän oli niitä suomalaisjohtajia, jotka alkoivat vaahdota yhdysvaltalaisesta konsulttigurusta Richard Floridasta ja luovasta luokasta jo aivan 2000-luvun alussa, kun niistä puhuminen ei vielä kuulostanut homekorvien jaarittelulta. Yksi Floridan ajatuksista on, että ne kaupungit menestyvät, jotka antavat tilaa erilaisille elämäntavoille.

Esimerkiksi maahanmuuttajille.

Vuosituhannen alussa Kajaani päätti sitten ottaa vastaan keskimäärin noin 70 kiintiöpakolaista vuodessa. Sen laskettiin kannattavan, vaikka Kajaani joutuu vuosittain maksamaan noin 700000 euroa omasta pussistaan kiintiöpakolaisten kustannuksista. Ikääntyvä Kainuu tarvitsee nuorta väestöä.

"Jos me Kajaanissa olisimme hirveitä rasisteja, olisimme tavallinen suomalainen tuppukylä, joka ei ota vastaan ensimmäistäkään ulkomaalaista", Vähämaa sanoo.

Ensin Kajaaniin tuli muun muassa bosnialaisia, irakilaisia ja eritrealaisia, tämän vuoden alussa saapuivat sudanilaiset. Nyt maahanmuuttajia on Kajaanissa hieman yli 500.

Se on 36000 asukkaan pikkukaupungissa silmiinpistävä määrä. Neljässä vuodessa Kajaanin katukuva on muuttunut kuin Mämmilän kunta sarjakuvassa: vielä 1990-luvun lopulla eksoottisinta kaupungissa olivat Kainuun poikamiehille naitetut venäläiset vaimot. Yhtäkkiä pääraitilla Kauppakadulla kulki joukko nuoria arabeja, irakilainen pariskunta työnsi lastenvaunuja - ja mikä pahinta - pizzeriayrittäjä pysäköi torinlaidalle tuliterän Audin.

Viimeistään sellainen herätti närää, sillä 1990-luvun alun lamasta lähtenyt korkea työttömyys oli synnyttänyt Kainuun luovan luokan rinnalle juovan ja lyövän luokan.

Nyt turhautuneita toimettomia miehiä on niin kantaväestössä kuin maahanmuuttajissa.

"Ainoa ratkaisu Kajaanin ongelmiin on työ, ei niitä sosiaalitanttatempuilla ratkaista. Täällä on ollut hirveän monta projektia, mutta ei siellä ole mitään tapahtunut. Kuntatalous on helvetin huonolla tolalla, olen itsekin kaikessa hiljaisuudessa ollut kolme viikkoa palkattomalla vapaalla", kaupunginjohtaja Vähämaa sanoo.

Työttömyyden ja lisääntyneen viinanjuonnin seurauksena Kainuussa tehdään nyt väkilukuun nähden enemmän väkivaltarikoksia kuin missään muualla Suomessa. Monet ovat katkeroituneet.

"Kun kesällä nähtiin mustan miehen ajavan uudella autolla, kolme eri ihmistä soitti minulle, että perkele nyt niille mustille on ostettu autot ja uudet maastopyörät", sanoo kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vesa Kaikkonen.

"Täällä kuvitellaan, että ulkomaalaisille maksetaan jotain sellaista, jota suomalaiset eivät saa. Että ne saisivat enemmän."

Vuonna 2003 suomalaisista kaupungeista juuri Kajaanissa tehtiin väkilukuun suhteutettuna eniten rasistisiksi luokiteltuja rikoksia. Rikosilmoituksia tehtiin yksitoista, erillisiä rikoksia oli yhteensä reilut 20.

Pikkukaupungissa ei tarvita niin mahdottoman isoa porukkaa, kun se pystyy tahraamaan maineen. Kajaanissakin osan rasistisista rikoksista ovat aiheuttaneet maahanmuuttajat tappelemalla keskenään.

"Kun on maahanmuuttajana tällaisessa maassa helvetti pimeän keskellä, niin kyllä siinä helpommin saattaa oikeuksiaan puolustaa", Kaikkonen sanoo.

Istanbulin maahanmuuttajaporukkaa Kaikkonen puolusti näyttävästi heti, kun tappelu oli ehtinyt otsikoihin.

Hän lähti kaupunginhallituksen puheenjohtajan Hannu Kemppaisen kanssa Istanbuliin manifestilounaalle - rasismia vastaan! Kainuun Sanomien toimittaja ja valokuvaaja kelpuutettiin mukaan todistajaksi, vaikka itse tappelun tapahtumista kerrottiin vasta huhuja.

"Jos yhteisön johtajat eivät uskalla perkele naamallaan ottaa kantaa, niin ei ota kukaan muukaan", Kaikkonen sanoo.

On vaikea sanoa, oliko Anthony Okuogume Kajaanin ainoa reippaasti tummaihoinen mies, kun hän vuonna 1997 muutti Tampereelta Kajaaniin. Ei hän kaupungissa muita ainakaan tavannut.

"Kuulin, että täällä oli joku algerialainen", Okuogume muistelee samalla, kun hän lapioi kanapastaa suuhunsa kotonaan Kajaanin keskustassa.

Kajaaniin Okuogumen perhe muutti - hämmästyttävää kyllä - Anthonyn työn takia. Ei niin, että hämmästyttävää olisi Okuogumen aktiivisuus työnhakijana, vaan se, että Kainuusta löytyi ulkomaalaiselle töitä. Tampereen yliopistosta valmistunut hallintotieteiden lisensiaatti sai lehtorin viran Kajaanin ammattikorkeakoulusta.

Okuogume on juuri sellainen maahanmuuttaja, joita Kainuuseen kaivataan - perheellinen ja yrittäjähenkinen. Hän on menestynyt Kajaanissa mainiosti. Hänet on ylennetty ammattikorkeakoulun kansainvälisen opinto-ohjelman johtajaksi ja hän on kokoomuksen varakaupunginvaltuutettu. Okuogume asuu vaimonsa Irman ja lastensa kanssa komeassa kerrostaloasunnossa Kajaanin keskustassa.

Mutta siihen on ollut pitkä tie.

Kun Okuogume muutti Nigeriasta Tampereelle opiskelemaan vuonna 1984, Suomessa asui yhteensä noin 14000 ulkomaalaista. Afrikkalaisia oli joitakin satoja. Asenteet tummaihoista miestä kohtaan kiristyivät vasta 1990-luvulla, kun ulkomaalaisten määrä Suomessa kasvoi nopeasti. Vuonna 1995 tamperelainen skinhead pahoinpiteli Okuogumen suomalaisen vaimon kadulla kaksi viikkoa ennen kuin tämä synnytti.

Se pisti miettimään, mistä suomalaisten rasismi on lähtöisin.

"Tunnetko hänet", Okuogume kysyy ja näyttää kädessään olevaa pelikorttia.

Kukapa ei korttipakan Mustaa Pekkaa tuntisi. Se kertoo Okuogumen mukaan, mistä suomalaisten ennakkoluuloisuus kumpuaa.

"Kaikki suomalaiset ovat kasvaneet tämän pelin kanssa. Jos sinulle jää Musta Pekka, sinä häviät pelin. Ulkomaalaisen pelko on juuri näin syvällä."

Vaikka asenneilmasto saattaa olla vanhanaikainen ja ennakkoluuloinen, Kajaanissa ei Okuogumen mielestä ole sen pahempaa rasismiongelmaa kuin muuallakaan Suomessa - ainakaan vielä. Pieniltä nujakoilta ja humalaisten huutelulta ei viikonloppuiltaisin aina voi välttyä, mutta suurempi ongelma on se, että maahanmuuttajat pelkäävät asioida poliisin kanssa, Okuogume väittää.

Kajaanin poliisilaitoksen rikosylikomisario Ari Kylmäniemi ei häkelly, kun hän kuulee Okuogumen väitteen. Päinvastoin, hänellä on asiasta sama käsitys.

"Kuulostaa siltä, että Anthony on puhunut täysin totta. Maahanmuuttajilla on ensinnäkin omasta kotimaastaan usein hyvin pelottavia kokemuksia poliisista. Ja kajaanilainen poliisi taas on etäinen niin maahanmuuttajille kuin kantaväestölle. Se ei helposti antaudu keskustelulle", Kylmäniemi tuumailee.

Kajaanilainen poliisi on siis avoimesti juro. Mutta se rikosylikomisariota pännii, että kiireisimmät leimasivat Kajaanin poliisin umpirasistiseksi heti, kun ensimmäiset otsikot tappelusta Istanbul-pizzeriassa ehtivät lehtiin. Kun pizzeriayrittäjä kertoi toimittajille kestäneen kaksi tuntia ennen kuin ensimmäinen poliisipartio saapui paikalle, oli Kajaanin poliisin maine jo tärveltynyt, vaikka se jälkikäteen pystyikin hätäkeskuksen raportointijärjestelmästä todentamaan, että ensimmäinen partio oli Istanbulin pihassa kahdeksan minuuttia ilmoituksesta.

Lehdet olivat tietenkin jo revitelleet sillä kahdella tunnilla.

Kylmäniemen mukaan Kajaanissa ei ole senkaltaista järjestäytynyttä skinhead-ryhmää, joka lokasi Joensuun maineen 1990-luvulla - kyse on pienestä ryhmästä, joka nujakoi. Yhden päämäärän nuoret kajaanilaistappelijat kuitenkin saavuttivat. Al-Masri lähtee.

"Muutan sunnuntaina Kajaanista perheeni turvallisuuden takia. Jos olisin yksin, jäisin taistelemaan loppuun asti", al-Masri huokaa Istanbulin pöydässä.

Suurempaan kaupunkiin, sen enempää hän ei uskalla kertoa.

Kajaanilainen juomafirman menekin edistäjä Tuomo Moilanen kaartaa autollaan jalkapallokentän laidalle Puistolan kaupunginosassa. Moilasen, 21, autosta nousee kolme saman ikäpolven maahanmuuttajaa nappulakengät ja verryttelyhousut jalassa. Yllä on keltaiset pelipaidat, joiden rinnassa lukee Monika - Kainuun monikulttuurinen toimintakeskus.

"Jos sovitaan, että harjoitukset alkavat viideltä, niin yleensä pallo saapuu aikaisintaan kuudelta", Moilanen sanoo ja virnistää.

Puoli seitsemältä, kun sade lakkaa, kajaanilaiselle kentälle juoksee useampi sudanilainen ja somali, yksi eritrealainen, kongolainen, bosnialainen ja mauritanialainen.

Moilanen on telonut jalkansa ja jää nyt kentän laidalle, vaikka yleensä hän pelaa maahanmuuttajien kanssa Monikassa. Porukkaan hänet tutustutti suomalainen tyttö, joka seurusteli maahanmuuttajan kanssa.

"On minulla joitain vanhoja kajaanilaisia pelikavereita, jotka eivät sulata sitä, että pelaan näiden joukkueessa", Moilanen kertoo.

Kajaanin puulaaki-liigan ottelussa Kainuun prikaatin kantahenkilökuntaa vastaan tunteet kävivät kuumina.

"Onhan tässä maahanmuuttajaporukassa temperamenttisia ja tulisia kavereita. Prikaatia vastaan rähinä oli jo lähellä, kun vähän jaloille tultiin. Melkein pahempaa se on tosin nuoria suomalaisia vastaan", Moilanen sanoo.

Monikan toimintakeskuksessa maahanmuuttajia opastavat Harri Karttunen ja Olga Popova arvelevat, että Kajaanissa kovimmat asenteet maahanmuuttajia kohtaan on nimenomaan nuorilla.

"Tavallinen kajaanilainen kaduntallaaja ei hirveän hyvin ymmärrä maahanmuuttajia, mutta ei ne asenteet kovin jyrkkiä ole. Ja kyllä maahanmuuttajatkin varmasti osaavat provosoida", Karttunen sanoo.

Popova, joka muutti Venäjältä Suomeen vuonna 1998, tietää kokemuksesta, että vaaleaihoiselle maahanmuuttajalle sopeutuminen on helpompaa. Kyllähän Kainuussakin ryssitellään, mutta kaupungin venäläiseen väestöön on vuosien mittaan jo totuttu.

"Kyllä sen näkee reaktioista, että nyt kaduilla kävelee tummempia maahanmuuttajia. Kajaanissa on käymisvaihe, kun meillä on niin lyhyt kokemus maahanmuuttajista", Karttunen sanoo.

Ei ole ihme, että juuri teini-ikäiset ovat herkimpiä tekemään yleistyksiä eri ryhmistä - olivat he sitten Suomessa tai Sudanissa syntyneitä. Kuuluu ikään.

Kajaanin ammattiopiston parkkipaikalla mopot ovat siistissä rivissä. Elektroniikka-asentajaksi opiskelevat teinipojat astuvat luokkahuoneesta pihan tupakkakatokseen ja kaivavat tupakka-askit taskuistaan. Elkeet ovat samanaikaisesti epävarmat ja rehvakkaat.

"Ei enää yhtään enempää ulkomaalaisia tänne", sanoo 15-vuotias Harri Kärki. "Laittaisivat Siperiaan, ne vie työpaikkoja suomalaisilta ja valtion rahaa."

"Ei täällä hirveästi tykätä niistä ulkomaalaisista, pahimpia ovat rättipää-ählämit."

16-vuotta täyttäneen Jake Korhosen mielestä pahin ongelma on se, että maahanmuuttajat tekevät paljon liikennerikkomuksia.

"Lohtajalle ei uskalla enää ajaa, kun ne hyppivät tielle miten sattuu", Korhonen sanoo.

"Pizzerianpitäjät ei minua nypi, koska ne tekevät töitä eikä elä verorahoilla. Eri asia on, jos ne tulee tänne lusmuamaan toisten rahoilla. Olisivat kunnolla eivätkä rötöstelisi."

Luokkakaverit Jaakko Okkonen, Pekka Moilanen ja Henri Piirainen eivät ole törmänneet ongelmiin. Niin kauan kuin maahanmuuttajat eivät rähise heille, kaikki on hyvin. Ne, jotka haluavat asua Kainuussa, saavat asua Kainuussa.

Aika harva maahanmuuttaja on Kainuuseen omasta tahdostaan saapunutkaan. Ja niillä, jotka ovat saapuneet tahdostaan riippumatta, on harvoin helppoa. Työtä ei löydy, ja paikallisväestö on etäistä ja juroa.

Vielä muutama vuosi sitten Kajaanin kiintiöpakolaiset sijoitettiin omaan yhteisöön entiseen mielisairaalaan keskustan ulkopuolella. Se ei ollut erityisen kaukokatseista toimintaa.

"On vaarallista, jos maahanmuuttajat jengiytyvät. Nyt heidät on tuotu tänne muiden kaupunkilaisten keskelle", kaupunginjohtaja Vähämaa sanoo.

Pakolaisia on sijoitettu erityisesti neljään lähiöön Kajaanin keskustan lähelle: Huuhkajavaaraan, Lohtajaan, Pikku-Kettuun ja Kättöön. Lähiöillä on hieman huono maine. Kaupunginjohtaja Vähämaa on aiemmin kertonut, että Huuhkajavaarassa pikkupojat menevät maahanmuuttajien suosimaan nettikahvilaan kivi valmiiksi taskussa. Voi sitten tarvittaessa puolustautua.

Mahtaa olla kaupunginosa?

Huuhkajavaaran punatiiliset kerrostaloalueet alkavat hieman ABC-huoltoaseman jälkeen. Vaikka lähiö on kaupungin vuokra-asuntoja pullollaan, se on aika kaukana ghetosta. Taloyhtiöt näyttävät siisteiltä ja hoidetuilta, edes koripallokentän laidalla tai roskakatoksissa ei näy spraymaalitöherryksiä.

Palveluja Huuhkajavaaraan jääville asukkaille ei ole kovin paljon järjestetty: lähinnä koulu, ABC-huoltoaseman ympärille kerääntynyt kaupparypäs ja kaupungin ylläpitämä nettikahvila, jossa maahanmuuttajat viettävät aikaa.

Afganistanilainen Karim Shah Ubaedulla, 32, käy nettikahvilassa suomen kielen kursseilla. Ubaedulla tuli Kajaaniin turvapaikanhakijana Moskovasta, jossa hän työskenteli viisitoista vuotta lentokonemekaanikkona. Enää hänestä ei ole mekaanikoksi. Ubaedullan oikea silmä on täysin sokea ja vasen 70 prosenttisesti sokea. Moskovalaiset skinheadit hakkasivat hänet metrossa. Nyt hänellä on oleskelulupa Suomessa kahdeksi vuodeksi.

"Jotkut täällä Kajaanissa eivät pidä ulkomaalaisista, mutta ei minua pelota, koska rasisteja on niin vähän. Itselläni ei ole ongelmia. Nyt haluan oppia suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin", hän sanoo.

Ubaedullan tulevaisuutta ei voi kadehtia: ammattitaitoinen, mutta lähes sokea afgaanimekaanikko ei ole Kainuun työmarkkinoilla kovassa huudossa. Syyskuussa hän pääsee silmäleikkaukseen Ouluun, mutta näkökyky ei palaa enää ennalleen. Hän toivoo palautuvansa työkykyiseksi näkövammaisten ammattikoulutuksessa.

Ei se ongelmia tietenkään poista.

"Koska työtä täällä ei ole."

Huuhkajavaarassa asuvat 12-vuotiaat Ermias Michael ja Yonas Solomon ovat oppineet suomen kielen kahdessa vuodessa - nuorisoslangia myöten. Se ei ole tietenkään ihme, sillä sosiaaliset lapset oppivat uuden kotimaan kielen lähes aina vanhempiaan nopeammin. Vilkkaat eritrealaispojat ovat muutenkin perillä Kajaanin tapahtumista - tappelu Istanbulin pizzeriassa on jo vanha uutinen.

"Tyhmiä rasisteja. Mutta ei minua pelota, olen kuullut, ettei ne tee lapsille mitään. Kerran täällä Huuhkajavaarassa oli tappelu nettikahvilan edessä. Meidän veljet otti biljardikepit, kun rasistisuomalaiset hyökkäsivät", Ermias tohottaa.

"Mutta suurin osa suomalaista on hyviä, täälläkin."

Väkivaltaa suurempi ongelma taitaa Huuhkajavaarassakin ainakin toistaiseksi olla työttömyys. Huuhkajavaaran nuorilla miehillä ei ole mielekästä tekemistä - ei ihme jos humalassa tapahtuu nujakoita. Jussi Mustonen, 25, istuu äitinsä kerrostaloasunnon pihamaalla Huuhkajavaarassa ja katsoo kuinka Ermias ja Yonas roikkuvat taloyhtiön koripallorenkaassa. Huomenna kaikki muuttuu, sillä Mustonen muuttaa Helsinkiin, Kallioon kaverin nurkkiin. Ja töiden perässä tietenkin.

"Työttömyyteen täällä syrjäytyy, sehän se kitkaa tuo, kun suomalaisille vielä viina maistuu. Ei ihmiset täällä selvin päin tappele, mutta humalassa. Maahanmuuttajat ovat aika kiivaita, ja suomalaiset ovat taas humalassa kiivaita", hän sanoo.

Enää Mustosella ei ole mitään maahanmuuttajia vastaan, hän on tottunut heihin. Nuorempana tuli vielä nujakoitua pari kertaa Kajaanin ensimmäisten pizzerioiden edessä.

"Tietenkin kotiseudulle oli kiva jäädä, jos olisi töitä. Maahanmuuttajia saa tänne tulla vaikka puolet lisää, nehän ovat yritteliästä porukkaa."

Iltapäivä Monikan toimntakeskuksessa on tavanomainen: Toistakymmentä maahanmuuttajaa lukee päivän lehtiä, ryhmä sudanilaismiehiä on kyyristyneenä tietokoneen äärelle. Ikkunan edessä myydään kahvia ja pullaa omakustannehintaan.

Sudanilainen Aburafass al Sadaq, 31, on entinen poliisi, joka pakeni kotimaastaan. Esimiehen kanssa oli ongelmia. Minkälaisia, siitä hän ei sen tarkemmin halua puhua.

Sudanilaiset kiintiöpakolaiset ovat olleet Kajaanissa vasta viisi kuukautta. Siinä on ollut totuttelemista puolin ja toisin, ja käytännössä se tapahtunut kyräilemällä: kantaväestön kontaktit sudanilaisiin ovat olleet hyvin vähissä.

"Meillä on oma yhteisömme tällä, liikumme aina yhdessä. Meidän ei tarvitse pelätä, mutta lain yläpuolelle emme voi mennä", Aburafass sanoo.

Pikkukaupungissa erilaisuus tietenkin korostuu, mutta ei Aburafassin elämä tuntunut sen paremmalta Helsingissäkään, jossa kantaväestöllä on enemmän kokemusta erinäköisistä ihmisistä. Hän ei viihtynyt.

"Halusin tänne takaisin. Kajaani on kotini."

Samaa sanovat Bosniasta kotoisin olevat Nermin Nurkic ja Elvedina Nurkic, jotka selaavat bosniankielistä Dani-viikkolehteä Monikan kahvilapöydässä. Nurkicit ovat olleet Suomessa jo neljä vuotta, Kajaanissakin kaksi vuotta.

"Jos saan töitä, en lähde Kajaanista pois. En pidä isoista kaupungeista, ja Kajaani on suunnilleen samankokoinen kuin kotikaupunkimme Bugojna Bosniassa", 35-vuotias Nermin sanoo.

Kaksi vuotta nuorempi Elvedina on niitä hyvin harvoja Kainuun maahanmuuttajia, jotka ovat saaneet aivan oikean ansiotyön. Hän aloittaa kuuden kuukauden pestin kajaanilaiskoulun keittiössä. Nermin taas odottaa soittoa kaihdintehtaalta, jossa hän oli työhaastattelussa.

"En usko, että saan paikkaa. Täällä on jo liikaa ulkomaalaisia, sillä suomalaiset ovat hieman konservatiivisia. He pitävät meihin etäisyyttä ja katselevat, että mistä tuokin on kotoisin", Nermin sanoo ja näyttää kahden vuoden kokemuksella, kuinka peruskainuulainen vilkaisee muukalaista kadulla.

Se ei ole ilkeä mulkaisu.

Se tulee silmäkulman alta, nopeasti ja hieman hätäillen.

Siitä tulee mieleen kaupunginjohtajan kuvaus siitä, millaista on käydä ulkomailla kainuulaisen virkamiesporukan kanssa: Mielellään ne kävelee seinänvierustoja ja välttelee joutumasta small talkiin.

"Suomalaiset ja ulkomaalaiset tarvitsevat enemmän aikaa." Nermin Nurkic sanoo.

"Ei voi olettaakaan, että he olisivat heti parhaita kavereita keskenään."

Mutta juuri nyt se on Kajaanille pieni lohtu. Maine meni jo.

"Ei riitä, vaikka kaupunki olisi hyvässä taloudellisesti kunnossa. Sen pitää olla myös visuaalisesti hyvännäköinen ja henkisesti hyvännäköinen", kaupunginjohtaja Vähämaa sanoo.

"Eikä sitä voi toteuttaa, kun maineeseen tulee tällainen kolhu."

HS: Eurooppalaiset kehittivät sitkeästi elävän rasismin

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: 

Eila Rantonen: Eurooppalaiset kehittivät sitkeästi elävän rasismin

30.7.2005

Maailmassa syntyy konflikteja paljolti siksi, että eri kansat ja kulttuurit asettavat toisiaan arvojärjestykseen. Yksi lännenvastaista terrorismiakin ylläpitävistä tekijöistä on lännessä esiintyvä rasismi. Sitä on usein vähätelty sanoen, että ennakkoluuloja esiintyy myös muualla.

Kuitenkin länsimainen rasismi on poikkeuksellinen, koska lännessä etnisten ja kansallisten ryhmien välisiä hierarkioita on perusteltu tieteen arvovallalla. Tieteelliset rotujaot kehitettiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

HS: MM-syyni: Schengen-rajat turvapaikanhakijoiden tie Suomeen

Helsingin Sanomat:
MM-syyni: Schengen-rajat turvapaikanhakijoiden tie Suomeen
26.7.2005

MM-kisojen rajatarkastukset näyttävät todistavan viranomaisten arvelut: valtaosa turvapaikanhakijoista saapuu Suomeen muiden Schengen-maiden kautta.

"Vääristä papereista on kahden ensimmäisen valvontapäivän aikana jäänyt kiinni neljä tulijaa, kaikki ruotsinlaivoilta Helsingin satamassa", majuri Janne Piiroinen Helsingin rajatarkastusosastosta kertoo.

"Kolme on jo jättänyt turvapaikkahakemuksen. Ulkorajoilla, joita valvotaan koko ajan normaalisti, ei ole jätetty puoleentoista viikkoon yhtään hakemusta ", hän kertoo.

Rajavartiolaitos on laskeskellut aiemminkin, että ainakin 60–70 prosenttia turvapaikanhakijoista saapuu Suomeen jonkun toisen Schengen-maan kautta, toisin sanoen ilman rajatarkastuksia.
Piiroinen uskoo, että MM-kisojen loppuun saakka jatkuvat sisärajatarkastukset osoittavat arviot oikeiksi.

Normaalisti rajatarkastuksia on vain Schengen-alueen ulkorajoilla.

Myös johtaja Esko Repo ulkomaalaisvirastosta arvioi, että kisatarkastukset vahvistavat Schengen-rajojen vuotavan.

"Meillä on siitä muutakin näyttöä", Repo kertoo.

Maan vaihtaminen Schengen-alueen sisällä liittyy Piiroisen ja Revon mukaan yleensä joko turvapaikanhakujärjestelmällä keinotteluun tai inhimillisiin syihin.

"Hakijalla saattaa olla Suomessa sukulaisia tai tuttuja, ja siksi hän odottelisi turvapaikkapäätöstä täällä", Repo kuvaa.

Yhteistä on, että hakijat usein yrittävät peittää jälkensä: eivät hae turvapaikkaa ensimmäisessä maahantulopisteessä.

Jälkien häivyttämisyrityksillä hakijat pyrkivät voittamaan aikaa ja kiertämään niin sanottua Dublinin sopimusta, EU:n asetusta siitä, missä maassa hakemuksen sisältö käsitellään.
Suomeen toisesta Schengen-maasta saapuva hakija on jo saattanut saada kielteisen päätöksen.

Tuloreitin salailu on vaikeutunut sen jälkeen, kun EU ryhtyi tallentamaan turvapaikanhakijoiden sormenjäljet ja muut tuntomerkit niin sanottuun Eurodac-järjestelmään.

Siitä viranomaiset voivat tarkistaa liki reaaliajassa, onko tulokkaasta merkintöjä jostakin toisesta EU-maasta – ja jos on, niin ei muuta kuin hakija ja samalla kustannukset takaisin sinne.

Ylen Tiedeuutiset: Sananvapaus ja rasismi

Ylen Tiedeuutiset:
Sananvapaus ja rasismi
13.6.2005

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on Suomessa rikos, mutta perusoikeuksiin kuuluu toisaalta sananvapaus, oikeus sanoa julkisesti mielipiteensä. Oikeustieteen lisensiaatti Mika Illman tutki väitöstyössään näiden kahden rajaa, joka ei ole kovinkaan yksiselitteinen ja selvä.

Illman päätyy siihen, että väkivaltaan kehottaminen rasistisin perustein on kiellettyä ja rikoksen tunnusmerkit täyttävää toimintaa. Myös kehottaminen kansanryhmän syrjintään tai vihaan kansanryhmää vastaan rasistisin perustein ilman väkivaltaakin on rikollista. Sen sijaan positiivinen lausunto, esimerkiksi suomalaisten paremmuudesta, ilman ääneen lausuttua vertailukohtaa tulee sallia sananvapauden nimissä. "Ei se kovin sympaattista tietysti ole, koska siihen sisältyy ääneen lausumattomana ajatus, että ulkomaalaiset ovat huonompia", Illman sanoo.

Hän perustelee sallivaa suhtautumista moniarvoisen, demokraattisen yhteiskunnan vaatimuksena. Illman ottaa toiseksi esimerkiksi hallituksen ulkomaalaispolitiikan. Demokraattisessa maassa hallitusta ja sen harjoittamaa politiikkaa tulee voida arvostella voimakkaastikin ja ulkomaalaispolitiikka on yksi sen osa. Jos siihen sisältyy samalla ulkomaalaisten arvostelu, sekin on hyväksyttävä, jos sitä ei ääneen lausuta.

YK:ssa hyväksyttiin kaikkinaisen rotusorron vastainen sopimus vuonna 1965, johon Suomi liittyi vuonna 1970. Tämä on Suomen lain rasisminvastaisen oikeuskäytännön perusta. Mika Illman on vertaillut oikeuskäytäntöä samaan sopimukseen liittyneissä muissa pohjoismaissa ja Saksassa, joissa on ollut ongelmia suuremman ulkomaalaistaustaisen väestön vuoksi selvästi Suomea enemmän. Niissä on myös lainsäädäntöä kiristetty.

Illman pitää tärkeänä, että Suomen oikeuskäytäntö ei muodostu näitä maita sallivammaksi. Muuten on vaarana, että Suomesta tulee vapaasatama kaikenlaisille rasistisille agitaattoreille. "Internet on muuttanut tässä suhteessa asioita paljon. Esimerkiksi USA:ssa, missä sananvapaus on suurempi kuin pohjoismaissa, on perustettu paljon nettisivustoja, joilla esitetään asioita, jotka muualla ovat kiellettyjä. Periaatteessa yhdysvaltalaisella palvelimella voisi olla vaikka suomenkielisiä sivustoja, joilla esitetään rasistisia näkemyksiä eikä niille Suomesta voisi tehdä mitään. Koska suomenkieliset sivut olisivat kuitenkin selvästi suunnattu suomalaisille, voisi niiden ylläpitäjä joutua lain kanssa tekemisiin jos sattuisi tulemaan Suomeen", Illman arvioi.

Internet-palvelimien ja nettisivujen tiimoilta Suomessa on ollut paljon keskustelua tsetseenien kansallismielisistä sivuista, jotka Venäjän mukaan ovat rikollisia. Mika Illman katsoo kuitenkin, että jos niiden sisältö ei ole Suomen lakien mukaan laitonta, sivujen ylläpito suomalaisella nettipalvelimella tulee sallia.

Etelä-Suomen Sanomat: Ankkurilapsi tuo perheen mukanaan

Etelä-Suomen Sanomat: Ankkurilapsi tuo perheen mukanaan 22.5.2005

Suomessa pohditaan uusia keinoja turvapaikanhakijoiden tulvan hillitsemiseksi

Suomeen saapuvien "ankkurilasten" määrä kasvaa nopeasti. Ankkurilapseksi kutsutaan ammattikielellä alaikäistä turvapaikanhakijaa, joka toimii kohdemaahan heitettynä ankkurina ja jonka avulla muukin perhe saadaan maahan.

Nelonen: Pikkutytöt maahanmuuttajamiesten uhreina yhä useammin

Nelonen:
Pikkutytöt maahanmuuttajamiesten uhreina yhä useammin
15.5.2005

Nuoret suomalaistytöt joutuvat yhä useammin aikuisten maahanmuuttajamiesten seksuaalisen hyväksikäytön kohteiksi.
Raiskauskriisikeskus Tukinaiseen on tullut tietoa ongelmasta muun muassa sosiaaliviranomaisilta, sillä usein tytöt ovat huostaan otettuja tai muulla tavoin lastensuojelun asiakkaita.

Tukinaiseen on tullut viime aikoina nuorten tyttöjen ja heidän vanhempiensa lisäksi samansisältöisiä viestejä myös lastensuojelun ammattilaisilta.
Puheluiden mukaan alaikäiset tytöt ovat joutuneet maahanmuuttajien seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi.
Samansuuntaista tietoa on tullut eri puolilta maata.

Ammattiauttajat ja poliisi muistuttavat että kyse on rikollisesta ja usein varsin järjestäytyneestä toiminnasta.
Ammattilaisetkaan eivät tiedä, mitä pitäisi tehdä, kun 13-vuotiaalla tytöllä on seksisuhteita aikuisten maahanmuuttajamiesten kanssa.
Aina ei oivalleta, että kyse on rangaistavasta hyväksikäytöstä.

"Ehkä suurin syy on juuri se, että tytöt ovat mukana vapaaehtoisesti. Mutta kun otetaan huomioon, että he saattavat olla 12–15-vuotiaita, joka tapauksessa kyse on seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja aikuisten tehtävä on suojella näitä nuoria", sanoo Raiskauskriisikeskus Tukinaisen toiminnanjohtaja Kristiina Valkama.

Helsingissä miehet tapaavat tyttöjä esimerkiksi metroasemilla, ja toiminta vaikuttaa jo järjestäytyneeltä.
Valkaman mukaan miehet kyllä tuntevat Suomen lain, mutta kun kukaan ei puolusta tytön oikeuksia, toimintaa pidetään luvallisena.

Poliisin tietoon tällaisten miesrinkien toiminta ei yleensä tule.
"Meidän jutut enemmän keskittyy tällaisiin yhden illan tapauksiin, eli lasta on käytetty seksuaalisesti hyväkseen esim. jossain julkisella paikalla, kun hän on ollut viikonloppua viettämässä", sanoo rikosylikomisario Kari Tolvanen Helsingin poliisista.
"Niitä meillä ikävä kyllä riittää. Tänäkin keväänä on tullut toistakymmentä ilmoitusta."

Vähemmistövaltuutettu Puumalainen: Maahanmuutosta monikulttuurisuuteen

Sivistys.net:

Vähemmistövaltuutettu: Maahanmuutosta monikulttuurisuuteen

Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen mielestä Suomessa olisi aika siirtyä suppeasta maahanmuuttopolitiikasta kokonaisvaltaisempaan monikulttuurisuuspolitiikkaan.

Puumalainen arvostelee sitä, että maahanmuuttajista puhutaan kuin hyödykkeistä: mitä tilataan ja mistä. Kyse on kuitenkin ihmisistä.

– Kokonaisnäkemys ja vastuu puuttuvat. Meillä kieltäydytään näkemästä, mitä henkisiä ja aineellisia muutoksia maahanmuutto yhteiskunnassa edellyttää ja tuo tullessaan.

YLE: Suomi ja radikaalit muslimit

YLE/A-piste: Suomi ja radikaalit muslimit 21.1.2005

Monikulttuurinen yhteiskunta koki kovan kolauksen viime marraskuussa Hollannissa. Nuori muslimiradikaali murhasi elokuvaohjaaja Theo van Goghin. Ohjaajan, jonka tuoreessa elokuvassa arvosteltiin voimakkaasti islamin uskonnon käsitystä naisen asemasta.

Hollantilaisia järkytti se, että murhasta epäilty oli Hollannissa syntynyt ja siellä kasvanut nuori mies. Kaikesta päätellen hän oli elänyt täysin erillään maan länsimaisesta kulttuurista.

Voisiko tällaista tapahtua myös Suomessa?