Etelä-Saimaa: Vastaanottokeskuksissa asuvien määrä nousee 10 000 ihmiseen

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on tukkinut vastaanottokeskukset. Tulijoiden määrä on seitsenkertainen edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Viime vuoden hakemusten käsittely tulee kestämään useita vuosia. Tälle vuodelle tulijoita odotetaan 6000-10000. Syynä on Ruotsin tiukentunut turvapaikkakäytäntö.

Etelä-Saimaa:
Vastaanottokeskuksissa asuvien määrä nousee 10 000 ihmiseen
Vastaanotto jo täysin tukossa
1.2.2009

[...]
Vastaanottokeskuksen ovat jo nyt ruuhkautuneet. Päätösten käsittelyn uskotaan kestävän useita vuosia.
[...]
Suomeen on tullut syksyn aikana ennätysmäärä turvapaikkaa hakeneita, mutta saapumissuunta on kääntynyt länteen. Suurin osa tulijoista saapuu maahan laivoilla Ruotsista ja hajaantuu satamista eri puolille Suomea.

Laajaksi paisunut liikkuminen Suomeen on yllättänyt maahanmuuttoviranomaiset. Kaikki jatkuvassa käytössä pidetyt vastaanottokeskukset ovat täynnä, ja uusia väliaikaisia vastaanottokeskuksia on avattu.

Uusien tilojen tarve on edelleenkin valtava. Maahanmuuttoviranomaisten oman arvion mukaan tänä vuonna elämisen olosuhteet pitäisi löytää 6 000:lle uudelle tulijalle.

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio pitää mahdollisena, että vuoden lopussa vastaanottokeskuksissa odottaa turvapaikkapäätöstä jopa 10 000 ihmistä.
[...]
- Alkupäässä poliisi on ollut tiukilla. Voi kestää kuukausitolkulla, että poliisi saa tehtyä selvityksen tulijan matkareitistä ja asiaa päästään käsittelemään maahanmuuttovirastossa. Tällä hetkellä sadasta tapauksesta odotetaan poliisin pöytäkirjaa.

30 ylitarkastajaa puhuttelee hakijoita ja tekee päätöksiä.

- Pitäisi olla vähintään 60, sanoo Vuorio.

Samassa suhteessa pitäisi lisätä vielä tulkkien määrää, mutta ammatti-ihmisistä on jo nyt pulaa.

Ongelmat eivät pääty edes siihen, että virasto saa omalta kohdaltaan asian päätökseen. Jo nyt vastaanottokeskuksissa odottaa kuntiin sijoittamista ja kotouttamisen aloittamista 200 ihmistä, joille ei ole löytynyt paikkaa. Sujuvaksi linjastoksi suunniteltu käsittelyketju pysähtyy viimeisen kerran siihen.

- Kunnat saavat sijoittamisesta korvausta kolmen vuoden ajalta, mutta korvaustaso on vuodelta 1993. Maahanmuuttoministeri on ajanut sitä, että korvauksia korotetaan.

Myönteisiä päätöksiä on Vuorion mukaan odotettavissa aikaisempaan enemmän, koska kaikki Irakista ja Somaliasta tulleet jäävät humanitäärisin perustein oleskeluluvalla Suomeen.

Turvapaikkaprosessin yllättävin tekijä on Vuorion mielestä edelleenkin hakemusten määrän arvioiminen. Sattuu ryöpsähdyksiä, jotka sitten yllättävästi tyrehtyvät. Viime vuodelta kerääntyneestä 3 500 hakemuksen käsittelyajasta näkemys on tarkka. Vaikka uusi tilanne päättyisi tammikuuhun, viimeisiä päätöksiä tehdään nykyisellä henkilömäärällä vasta parin vuoden päästä.

- Suuria määriä on ollut aikaisemminkin, mutta hakijaprofiili on nyt aivan toinen. Vuonna 2004 hakemuksia tuli 4 000, mutta niistä yli puolet oli Dublin-tapauksia, ja lopuista 600 oli Romanian ja Bulgarian romaneja.

Viime vuonna tehdyissä ratkaisuissa Dublinin-asetuksen mukaisia käännytyksiä toisiin EU-maihin tehtiin 501. Sopimuksen mukaan aiemmin toisesta EU-maasta turvapaikkaa hakenut henkilö käännytetään tuohon maahan. Tieto löytyy EU-maiden käyttämästä yhteisestä rekisteristä.

--------------------------

Suomesta haki turvapaikkaa viime vuoden aikana yli 3 500 henkilöä. Määrä ei EU-maiden vertailussa ole kovin suuri, mutta jotakin selittämätöntä on Suomen osalta tapahtunut viime kesän jälkeen.

Viimeisen neljän kuukauden aikana liikenne Suomeen on kasvanut yli seitsemänkertaiseksi edellisen vuoden vastaavasta ajasta, eikä loppua täysin uudelle ilmiölle ole näköpiirissä. Arvioiden mukaan Suomesta hakee tämän vuoden aikana turvapaikkaa vähintään 6 000 henkilöä. On myös näkemyksiä, että kokonaismäärä voi nousta jopa 10 000:een.

Ainakin näennäisesti outoa Suomen tilanteessa on se, että koko EU:n alueella turvapaikkaa hakeneiden määrä on viimeisen viiden vuoden aikana puolittunut noin 400 000 henkilöstä.

Suomen vetovoima on oleellisesti kasvanut toisten maiden kustannuksella. Mitä todennäköisimmin tilanteen on aiheuttanut Ruotsin tekemä takaisinottosopimus Irakin kanssa. Ruotsi myöntää irakilaisille turvapaikan vain yksilöidyn tutkinnan perusteella. Suomi antaa tällä hetkellä humanitäärisistä syistä oleskeluluvan lähes kaikille Irakista ja Somaliasta tuleville.

Yllättävä muutos on jo nyt vähintäänkin suuri käytännön ongelma viranomaisille. Nykyisillä resursseilla Suomessa pystyttiin viime vuonna tekemään 2 005 turvapaikkapäätöstä ja käsittelyaika kesti noin vuoden. Jono liikkui hitaasti jo entuudestaan, ja tänä vuonna käsiteltävien tapausten määrä on moninkertainen.

Laskennallisesti Suomeen tarvitaan joka kuukausi yksi suuri uusi vastaanottokeskus ja sille henkilökunta. Tulkeista on kova pula, ja Maahanmuuttovirasto arvioi tarvitsevansa noin 30 uutta ylitarkastajan vakanssia pelkästään päätösten tekemiseen. Käsittelyputki ahdistaa tällä hetkellä jokaisesta kohdasta, ja sen lisäksi vastaanottokeskuksissa on jo yli 200 henkilöä, jotka odottavat kuntasijoitusta.

Valtion avokätiseen elvytyspakettiin verrattuna muutamat kymmenet lisämiljoonat ovat oikeastaan kokonaisuuden pienin ongelma jo senkin takia, että vastaanottoon ja kuntasijoituksen tukemiseen käytetty raha menee lähes kokonaan niihin kuntiin, jossa toiminta tapahtuu. Se on elvytystä.

Suomi on muuttanut politiikkaansa. Uudessa tilanteessa ei pärjätä pelkästään linjauksilla. Vähintään pari vuotta kestävän ruuhkan purkamiseen valtion pitää osoittaa nopeasti kunnon resurssit ja kunnille 2010-luvun etuudet turvapaikan tai oleskeluluvan saaneiden sijoittamisesta.