Aamulehti: EU patistaa ottamaan lisää kiintiöpakolaisia

Aamulehti: EU patistaa ottamaan lisää kiintiöpakolaisia 2.9.2009
Helsingin Sanomat/STT: Komissio patistaa EU-maita ottamaan lisää kiintiöpakolaisia
Ilta-Sanomat: EU-komissio kehottaa jäsenmaita ottamaan lisää kiintiöpakolaisia

MTV3: Väyrynen: Suomeen tulee liikaa pakolaisia
Ministeri Paavo Väyrysen haastattelu (video)
Pakolaisapu tyrmää Väyrysen kommentit

Pakolaisavun tiedote: Thomas Wallgren kummastelee Väyrysen kommentteja
Uusi Suomi: Väyrynen haukkuu Suomen linjan: ”Liian löysää pakolaispolitiikkaa”

Iltalehti: Väyrynen: Pakolaisia tulee jo liikaa

Lisää kiintiöpakolaisia Suomeen?

YLE Uutiset: Kehitysyhteistyörahoista väännetään kättä

EUobserver: Commission proposes co-ordinated refugee resettlement across EU
BBC News: EU plans to admit more refugees

EU-komissio haluaa unionimaiden ottavan vastaan nykyistä enemmän kiintiöpakolaisia. Nykyisin maailman kiintiöpakolaisista vain pieni osa, noin seitsemän prosenttia, vastaanotetaan EU-alueelle. Useimmat jäsenmaat eivät ota kiintiöpakolaisia lainkaan.

Suomi on 750:n kiintiöllään EU-maiden kärkikastia, mutta paineet kiintiön kasvattamiseksi voivat lisääntyä meilläkin.



- Euroopan osuutta uudelleensijoittajana on syytä kasvattaa, joten myös niiden, joilla on jo ohjelma, on syytä kasvattaa kiintiöitään. Millä aikavälillä, se on poliittinen päätös, sanoo neuvotteleva virkamies Arja Kekkonen sisäministeriön maahanmuutto-osastolta.

EU-komissiolta odotetaan tänään ehdotusta EU:n yhteisestä pakolaisten uudelleensijoittamisohjelmasta eli kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta.

Yhteistyö uutta

Yhteistyö pakolaisten sijoittamisessa on EU-tasolla uusi asia. Ensimmäinen askel otettiin viime vuonna, kun jäsenvaltiot sopivat yhdessä Irakin pakolaisten vastaanottamisesta EU-maihin.

Uudelleensijoittamisohjelman tavoitteena on saada nykyistä useampia EU-maita osallistumaan ja kiintiöpakolaisten määrä nousuun. Uudelleensijoituspaikkoja on maailmalla paljon vähemmän kuin YK:n pakolaisjärjestö UNCHR toivoisi.

EU voi houkutella jäsenmaita vastaanottajiksi esimerkiksi kanavoimalla rahallista tukea pakolaisrahaston kautta.

USA ottaa eniten

EU-maiden osuuden vaatimattomuus paljastuu, kun kiintiöpakolaisten määrää verrataan Yhdysvaltoihin, Kanadaan tai Australiaan. Varsinkin Yhdysvaltain liki 80 000 pakolaisen kiintiö painii aivan omassa sarjassaan.

Suomi opastaa

Euroopassa Pohjoismaat ovat olleet perinteisiä vastaanottajamaita.

Suurin on Ruotsi, joka on tasaisesti nostanut kiintiötään. Ruotsin kiintiö on nyt 1 900, Suomen 750.

Suomelle lienee EU-yhteistyössä tarjolla muiden jäsenmaiden opastajan rooli, koska meillä on pitkä kokemus vastaanottajamaana.

Jo aiemmin Suomi on opastanut Irlantia kiintiöpakolaisohjelman aloittamisessa. Yhteistyötä on tehty myös kiintiöpakolaisten ottamista aloittelevien Espanjan, Puolan ja Unkarin kanssa.

Suomi toivoo, että jäsenmaat saavat komission ehdotuksen pohjalta aikaan yhteisen, käytännönläheisen ohjelman pakolaisten uudelleensijoittamisesta.

Arja Kekkosen mukaan tärkeää olisi, että EU-maat toimivat yhteistyössä UNHCR:n kanssa. Järjestöllä on pitkä kokemus ja perinteet pakolaiskysymyksissä, joten päällekkäisiä EU-rakenteita pakolaisten uudelleensijoittamiseksi on turha luoda.

Fakta: Kiintiöpakolainen

Suojelun tarpeessa oleva henkilö, jonka Suomen tai muun vastaanottajamaan viranomaiset valitsevat usein pakolaisleireiltä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n suosituksesta. Eivät tule kotimaastaan, vaan jostakin kolmannesta maasta, jossa ovat jo olleet pakolaisina.

Virallisesti puhutaan uudelleensijoitettavista pakolaisista.

Kiintiöpakolaiset ovat eri asia kuin maan rajalle oma-aloitteisesti hakeutuvat turvapaikanhakijat.

Suomi on kiintiöpakolaisten vastaanottajana EU-maiden kärkijoukkoa, mutta moniin EU-maihin saapuu paljon enemmän turvapaikanhakijoita omin avuin.

Kiintiö on Suomessa jo pitkään ollut 750 henkilöä vuodessa. Siihen sisältyy myös 100 henkilön hätätapauskiintiö.

Tänä vuonna Suomi ottaa vastaan pääasiassa irakilaisia ja kongolaisia sekä myanmarilaisia.

Kiintiöpakolaisten vastaanottomääriä eri maissa:
Yhdysvallat hieman alle 80 000
Australia 13 500
Kanada 12 000
Ruotsi 1 900
Norja 1 200
Suomi 750
Britannia 750
Uusi-Seelanti 750
Hollanti 500
Irlanti 200
Chile 150
Islanti 50

Mari Kamaja/Aamulehti

_________________________________________

Helsingin Sanomat
Komissio patistaa EU-maita ottamaan lisää kiintiöpakolaisia

EU:n komissio patistaa jäsenmaita ottamaan lisää kiintiöpakolaisia unionin ulkopuolisista maista. Komission keskiviikkona esittämän yhteisen uudelleensijoittamisohjelman avulla EU-maat halutaan saada tiivistämään sekä poliittista että käytännön yhteistyötä asiassa.

Nyt kiintiöpakolaisia ottaa vastaan vain 10 EU-maata, Suomi niiden joukossa. Pakolaisleireiltä poimitaan haastatteluin Suomeen 750 pakolaista vuodessa.

Komission varapuheenjohtaja Jacques Barrot perusteli esitystä solidaarisuuden osoittamisella suuria pakolaismääriä asuttavia kolmansia maita kohtaan. EU-maiden sisäiseen pakolaistaakan jakoon sillä ei puututa. Esimerkiksi suuria pakolaismääriä vastaanottavaa Maltaa tuetaan muilla keinoin.

Suurin osa maailman pakolaisista on EU:n ulkopuolella, Aasian ja Afrikan kehitysmaissa. Useimpien kohdalla parhaana vaihtoehtona on paluu lähtömaahan, mutta osan kohdalla on turvauduttava uudelleensijoittamiseen johonkin kolmanteen maahan.

YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu (UNHCR) arvioi, että pelkästään vuonna 2010 maailman noin 10 miljoonasta pakolaisesta 203 000 tarvitsee uudelleensijoittamista.

Yksistään Pakistanissa on 1,8 miljoonaa pakolaista ja Syyriassa 1,1 miljoonaa.

Vuonna 2008 maailman eri valtiot tarjoutuivat sijoittamaan uudelleen noin 65 000 pakolaista. Näistä 4 378 eli 6,7 prosenttia sijoitettiin uudelleen johonkin EU-maahan.

Komission tarkoituksena on, että EU-maat toteuttaisivat monia uudelleensijoitettavien pakolaisten kartoittamiseen liittyviä toimintoja yhdessä. Kukin maa voisi kuitenkin vapaasti päättää, haluavatko ne osallistua uudelleensijoittamiseen ja kuinka monta pakolaista ne haluavat vastaanottaa.

Viime vuonna Suomeen otettiin 737 kiintiöpakolaista. Heistä 282 tuli pakolaisleireiltä Syyriasta, 200 Thaimaasta ja 156 Ruandasta. Suurimmat kansallisuudet olivat irakilaiset, kongolaiset ja myanmarilaiset. Lisäksi otettiin 99 "hätätapausta", joiden UNHCR katsoo tarvitsevan kiireellistä uudelleensijoittamista suojelun tarpeen tai esimerkiksi humanitaaristen tai lääketieteellisten syiden vuoksi.

_________________________________________

MTV3
Väyrynen: Suomeen tulee liikaa pakolaisia

Kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen (kesk.) olisi valmis pienentämään Suomen pakolaiskiintiötä.

Samaan aikaan kuitenkin EU-komissio patistaa unionimaita ottamaan vastaan nykyistä enemmän kiintiöpakolaisia. Väyrynen hämmästeleekin Aamulehden tämänaamuista kirjoitusta, jonka mukaan Suomessa saattaa tulla paine lisätä kiintiöpakolaisten määrää.

- Uskomaton väite. Useimmat EU-maat eivät ota lainkaan kiintiöpakolaisia. Suomen kiintiö on tällä hetkellä 750 pakolaista vuodessa. Tämä kiintiö on yksi EU:n korkeimmista suhteellisesti laskien, Väyrynen muistutti MTV3: Huomenta Suomi -ohjelmassa.

Väyrynen korostaa, että vaikka Suomi pienentäisi pakolaiskiintiötään, olisi se silti linjassa muiden EU-maiden kanssa.

"Liikaa aiheettomia turvapaikkahakemuksia"

Ministeri pitää myös Suomen turvapaikkakäytäntöä liian löysänä. Väyrysen mielestä Suomeen tulee aivan liikaa aiheettomia turvapaikkahakemuksia, jotka puolestaan aiheuttavat suuria kuluja.

- Liian useat turvapaikanhakijat tulevat tänne ilman perusteita. He ovat Suomessa aika pitkään ja aiheuttavat melkoiset kustannukset. Jos turvapaikanhakijan hakemus on evätty toisessa EU-maassa , niin tällainen henkilö olisi heti käännytettävä pois, Väyrynen toteaa.
________________________________

Uusi Suomi
Väyrynen haukkuu Suomen linjan: ”Liian löysää pakolaispolitiikkaa”

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen (kesk.) mielestä Suomen pakolaispolitiikka on liian lepsua.

- Kyllä se on minun mielestäni liian löysä, Väyrynen vastasi MTV3:n Huomenta Suomessa kysymykseen Suomen pakolaispolitiikan tasosta.

- Liian useat turvapaikanhakijat tulevat tänne ilman perusteita. He ovat Suomessa aika pitkään ja aiheuttavat melkoiset kustannukset. Jos turvapaikanhakijan hakemus on evätty toisessa EU-maassa , niin tällainen henkilö olisi heti käännytettävä pois, Väyrynen linjaa.

Väyrysen mukaan Suomen pakolaispolitiikassa on nyt kaksi kuumaa perunaa. Ensiksikin Suomeen tulee liikaa aiheettomia turvapaikkahakemuksia ja toiseksi sisäministeriö pyrkii laskemaan tähän liittyviä kuluja.

- Hallinnollisia käytäntöjä pitää muuttaa, Väyrynen sanoo ratkaisuksi.

Väyrynen ei ymmärrä väitettä, että EU-komissio olisi patistamassa unionimaita ottamaan vastaan nykyistä enemmän kiintiöpakolaisia.

- Uskomaton väite, Väyrynen tuhahtaa.

Väyrysen mukaan Suomella ei ole mitään syytä korottaa omaa kiintiötään, päinvastoin. Hän muistuttaa, että Suomen 750 pakolaisen kiintiö on EU-maiden joukossa "yksi korkeimpia".

_______________________________________________________

MTV3
Pakolaisapu tyrmää Väyrysen kommentit

Kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen kommentit pakolaiskiintiöiden pienentämisestä ja turvapaikanhakijoiden suuresta määrästä saa Suomen Pakolaisavun takajaloilleen. Hallituksen puheenjohtaja Thomas Wallgren pitää ministerin kommentteja erittäin turhina.

- Kommentit tuntuvat typeriltä ja turhilta. Väyrynen on kuitenkin kehitysministerinä ollut aina heikomman puolella. Pakolaisasioita ei pidä käsitellä yleisenä, vaikkapa talouspolitiikkaan liittyvänä asiana, vaan vaan humanitäärisenä kokonaisuutena. Olisin uskonut, että Paavo Väyrynen kokeneena ja maailmanlaajuiseen yhteistyöhön sitoutuneena ihmisenä olisi muistanut tämän tänään paremmin, Wallgren harmittelee MTV:n haastattelussa.

Puheenjohtajan mukaan Suomen tilanne ei suinkaan järky kiintiöpakolaisista, vaan se on esimerkiksi maan kansainvälisen imagon kannalta hyvä asia. Suomi voi osoittaa olevansa humanitäärinen ja apuun sitoutunut maa.

- Täytyisi muistaa, että pakolaiset ovat ihmisiä, joita todella vainotaan, he joutuvat virumaan pitkittyneiden konfliktien vuoksi leireillä ja elävät erittäin kurjissa oloissa. Maailmassa tarvitaan maita, jotka ovat valmiita ottamaan tällaisia ihmisiä. Kaikkia ei voi auttaa, mutta Suomelle on hieno asia, että voidaan olla tällaisessa mukana.

EU:n keskiarvoa enemmän

Suomi ottaa Pohjoismaisessa vertailuryhmässä esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Australiaan ja Kanadaan verrattuna vähän pakolaisia. EU.n keskiarvoon verrattuna 750 pakolaisen kiintiö on sen yläpuolella.

- Suomi on pitkään ajanut sitä, että mahdollisimman moni maa ryhtyisi ottamaan YK:n pakolaisavun määrittelemiä kiintiöpakolaisia. Asiassa on edistytty viime vuosina. Kiintiöpakolaiset ovat koko maahanmuuttopolitiikassa erittäin pieni määrä, mutta erittäin tärkeä ja hädänalainen ryhmä. Jos suomi alkaisi ajaa omaa linjaa, koko järjestelmä kärsisi kolauksen, Wallgren sanoo.

Suomen Pakolaisapuon esittänyt pakolaiskiintiön kaksinkertaistamista. Puheenjohtaja muistuttaa, että maailman pakolaisista neljä viidesosaa joutuu menemään etelän erittäin köyhiin maihin mm. Afrikassa.

Pakolaisavun hallituksen puheenjohtajan mielestä on harmi, että Ihmisillä on väärä käsitys siitä , että kovilla otteilla voidaan hallita maailman muuttoliikkeitä.

- Otteita koventamalla ei voiteta mitään. Ainoa tapa on edetä lain ja hallinnollisin keinoin sekä humanitääriset arvot muistaen. Jos poliisin, armeijan tai rajavartiolaitoksen otteita kovennetaan, seuraa katastrofi, Wallgren miettii.

"Väyrysellä ei röntgenkatsetta"

Pakolaisavun hallituksen puheenjohtajan mielestä on harmi, että Ihmisillä on väärä käsitys siitä , että kovilla otteilla voidaan hallita maailman muuttoliikkeitä.

- Otteita koventamalla ei voiteta mitään. Ainoa tapa on edetä lain ja hallinnollisin keinoin sekä humanitääriset arvot muistaen. Jos poliisin, armeijan tai rajavartiolaitoksen otteita kovennetaan, seuraa katastrofi, Wallgren miettii.

Ministeri väyrysen mielestä Suomen turvapaikkakäytäntö on löysä. Väyrysen mielestä Suomeen tulee aivan liikaa aiheettomia turvapaikkahakemuksia.

- Lähtökohtana on, että jokainen ihminen tarvitsee hakemukselleen yksilöllisen harkinnan ja kohtelun. Jos tutkimukset osoittavat, että toisen hakemus on vailla perusteita ja toisen perusteltu, se on normaalia elämää. Mitään sellaista röntgenkatsetta ei ole ministeri Väyrysellä eikä kellään muullakaan, että hän voisi katsoa, että tämä on hyvä pakolainen ja tämä huono ihminen.

Pakolaisapu pitää hyvänä, että budjettiin on varattu rahaa turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseen. Wallgrenin mielestä raha ei saisi ratkaista tällaisia asioita.

- Liikaa kuluja tulee myös siitä, että ihminen sairastaa. Se, että yritetään toimia oikein, maksaa jotakin. Jos me haluamme olla joku barbaarivaltio, joka toimii miten sattuu ja vähät välittää ihmisoikeuksista, se on halvempaa. Mutta ei kai ihmiselämän tarkoitus aina ole se, että kaikki on halpaa. Eikös tavoitteena ole, että eletään oikein ja hyvin.

Väyrysen mukaan jos turvapaikanhakijan hakemus on evätty toisessa EU-maassa , tällainen henkilö olisi heti käännytettävä pois.

- Kun EU-maassa hakemusten käsittelyprosessit ovat kunnossa, yhden maan tutkimukset riittävät, Wallgren sanoo.

- On esimerkiksi Kreikka, jossa ei haluta ja pystytä käsittelemään hakemuksia tarpeeksi hyvin. Suomi ei sen vuoksi palautakaan sinne naisia ja lapsia. Liian harva maa toimii niin hyvin, että palauttaminen on oikeusvaltion periaatteiden mukaista.

Wallgrenin mielestä heikoimpiin kohdistuu kaikkein rajuimmin vääryydet systeemissä.

- Humanitäärinen apu ei ole aina helppoa, mutta Suomelle olisi suuri takaisku jos alkaisimme erottua huonompana kuin tähän asti, puheenjohtaja muistuttaa.

___________________________________

YLE Uutiset
Kehitysyhteistyörahoista väännetään kättä

[...]
Kehitysyhteistyön kokonaisbudjettia yritetään nyt kasvattaa vaikka väkisin. Sisäministeriö vaatii, että kaikkien turvapaikanhakijoiden kulut siirretään kehitysyhteistyön budjettiin, saa hakija sitten myöntävän tai kieltävän päätöksen.

- Hallitus päätti viime kevään kehysriihessä, että järjestelmää täytyy tiukentaa niin, että aiheettomia turvapaikanhakemuksia tulee vähemmän. Ja tähän suuntaan meneviä toimenpiteitä on vireillä. Ulkoministeriön mielestä pitäisi laskea vain niiden kustannuksia, jotka saavat turvapaikan, mutta sisäministeriö katsoo, että pitäisi laskea myös sellaisten kustannuksia, jotka eivät saa turvapaikkaa, Väyrynen selvittää kiistaa YLE Uutisille.

Väyrynen pitää menettelyä arveluttavana, mutta on itsekin valmis kiristämään turvapaikan hakemuskriteerejä. Eduskunnassa kaikki eivät sulata Väyrysen vaatimusta.

- Tässähän viime aikoina on ollut pikemminkin niin päin, että on vaarallisiin olosuhteisiin pyritty lähettämään turvapaikanhakijoita takaisin, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Annika Lapintie (vas.) sanoo.
[...]