HS: Kansalaisuusvaatimukset löystymässä Suomessa

Helsingin Sanomat: Kansalaisuusvaatimukset löystymässä Suomessa 4.11.2009

Esitys: Ulkomaalaisille kansalaisuus nopeammin kuin monissa EU-maissa

Suomi myöntää vuodesta 2011 lähtien ulkomaalaistaustaisille ihmisille kansalaisuuksia lyhyemmän maassa oleskelun perusteella kuin valtaosa muista EU-maista, jos sisäministeriön valmistelema lainmuutos toteutuu.

Näin arvioi sisäministeriön ylitarkastaja Sonja Hämäläinen, joka on osallistunut uuden kansalaisuuslain valmisteluun.

Ministeriö on lähettänyt lainmuutosesityksen lausuntokierrokselle.

Hallituspuolueet ovat hallitusohjelmassa sopineet helpottavansa kansalaisuuden saamista, jotta ulkomaalaistaustaiset ihmiset kotoutuisivat nykyistä helpommin Suomeen. Uudistuksella on tarkoitus houkutella myös ulkomaisia opiskelijoita jäämään tänne.

Kansalaisuuden saaminen on tähän asti edellyttänyt kuuden vuoden yhtäjaksoista asumista Suomessa, mutta nyt asumisaikavaatimus on lyhenemässä viiteen vuoteen.

Kansalaisuuden voisi saada tätäkin nopeammin eli neljän vuoden oleskelun jälkeen, jos henkilö on oppinut hyvin suomen tai ruotsin kielen.

Näin ulkomaalaisia pyrittäisiin kannustamaan kieliopintoihin.

Tilapäisellä oleskeluluvalla eli niin sanotulla B-luvalla oleskelu huomioitaisiin myös asumisajassa. Vuoden oleskelu B-luvalla laskettaisiin puoleksi vuodeksi asumisaikana.

Asumisaikavaatimus vaihtelee EU-maissa pääsääntöisesti viidestä kahdeksaan vuoteen. Ruotsissa se on sisäministeriön esityksen tapaan viisi vuotta, Norjassa seitsemän ja Tanskassa yhdeksän.

"Tanskassa on toisenlainen ajattelutapa kuin meillä. Siellä kansalaisuuden saa vasta, kun on kotoutunut maahan", Hämäläinen huomauttaa.

Myös kielitaitovaatimuksiin on tulossa lievennys tietyissä erikoistapauksissa. Ulkomaalaiselta ei vaadittaisi nykyisestä poiketen edes suullista kielitaitoa, jos hänellä on kielitaidottomuudelle "erityinen painava syy".

Käytännössä se voi tarkoittaa muun muassa todennettuja oppimisvaikeuksia tai puutteellisesta koulutuksesta johtuvaa heikkoa oppimiskykyä.

Nykyisin kansalaisuus voidaan myöntää täysin kielitaidottomalle vain, jos hän on yli 65-vuotias ja saanut oleskeluluvan pakolaisaseman tai muun suojelun tarpeen vuoksi.

Sisäministeriö kaavailee, että ulkomailla asuvat entiset Suomen kansalaiset saisivat taas kansalaisuutensa takaisin pelkällä ilmoitusmenettelyllä. Kaksoiskansalaisuuden ottaminen oli heille mahdollista määräaikaisesti 2003–2008, mutta nyt tämä mahdollisuus on tarkoitus palauttaa pysyväksi.

Viranomaiset pitävät selvänä, että uudistukset lisäisivät kansalaisuushakemusten määrää.

Hallituksen on määrä antaa esityksensä uudeksi kansalaisuuslaiksi eduskunnalle alkuvuodesta 2010. Odotettavissa on, että esitys synnyttää erittäin vilkkaan keskustelun eduskunnassa.

TIETOKULMA

Kansalaisuus tuo uusia oikeuksia

Oleskeluluvalla Suomessa asuva ulkomaalainen saa kansalaisuuden myötä uusia oikeuksia ja velvollisuuksia.

- Hän saa oikeuden äänestää vaaleissa sekä oikeuden tulla valituksi virkaan, joka edellyttää Suomen kansalaisuutta. Ne ovat lähinnä korkeita valtionhallinnon virkoja.

- Lisäksi hän saa Euroopan unioniin liittyviä oikeuksia, jos hän on lähtöisin EU:n ulkopuolelta. Hän voi esimerkiksi liikkua vapaasti Schengen-alueen sisällä ja etsiä toisesta EU-maasta työtä kolmen kuukauden ajan.

- Kansalaisuuden saanutta ei voida estää saapumasta Suomeen, karkottaa maasta eikä luovuttaa tai siirtää vastoin tahtoaan toiseen maahan.

- 18 vuotta täyttäneille miehille kansalaisuus tuo yleisen maanpuolustusvelvollisuuden.