HS: Hallituksella ei ole selvää linjaa karkotuksen perusteiden suhteen

Helsingin Sanomat, mielipide: Jukka Merinen: Hallituksella ei ole selvää linjaa karkotuksen perusteiden suhteen 9.1.2010

Sellon traaginen ampumistapaus on herättänyt keskustelun ulkomaalaisten maassaolon edellytyksistä. Vaikka tekijän ulkomaalaisuus ei ollut rikoksessa olennainen tekijä, useista rikoksista tuomitun epäillyn oleskeluluvan jatkuminen on herättänyt kansalaisissa ihmetystä.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo sanoi, ettei hän tiedä Sellon surmista epäillyn tarkkaa rikoshistoriaa (HS Kotimaa 4. 1.).

On ihmeellistä, että oleskeluluvista päättävät virkamiehet eivät saa tietoa, miten ulkomaalaiset Suomessa käyttäytyvät.

Ulkomaalaislain mukaan maasta voidaan karkottaa ulkomaalainen, joka on syyllistynyt rikokseen, jonka maksimirangaistus on yli yksi vuosi vankeutta tai joka on syyllistynyt toistuvasti rikoksiin.

Maahanmuuttovirasto ja Korkein hallinto-oikeus (KHO) ovat kuitenkin ottaneet karkotusten suhteen paljon löysemmän linjan. KHO:n viime vuosien ennakkopäätöksissä on nähtävissä linja, jonka mukaan ulkomaalaisella ollessa perhesiteitä Suomeen, hänen on syyllistyttävä lukuisiin törkeisiin rikoksiin tullakseen karkotetuksi.

Esimerkiksi KHO:n vuonna 2006 antamassa tuomiossa törkeään kuolemantuottamukseen ja törkeään pahoinpitelyyn syyllistyneen virolaismiehen ei katsottu muodostavan uhkaa muiden henkilöiden turvallisuudelle, joten häntä ei karkotettu.

Karkotusasioiden käsittely on myös uskomattoman hidasta. Karkotusasian käsittely voi kestää poliisin esityksestä karkotuksen toteutumiseen lähes neljä vuotta.

Näin kävi KHO:ssa vuoden 2008 Somalimaahan karkotetun henkilön tapauksessa. Mies oli jo aiemmin tuomittu kymmenistä rikoksista, ja poliisin karkotusesityksen jälkeen mutta kuitenkin ennen kuin karkotus lopulta tapahtui, hänet tuomittiin tai hän oli epäiltynä 19 eri rikoksesta, joista osa oli törkeitä väkivaltarikoksia.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin mukaan ulkomaalaislakiin ei Sellon tapahtumien johdosta ole suunnitteilla muutoksia. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että Thors esitti viime vuoden uudistuksessa ulkomaalaislakiin sisällytettäväksi uutta pykälää 51a, jonka mukaan mikäli maasta karkotus ei teknisen esteen eli esimerkiksi puuttuvien kulkuyhteyksien vuoksi ole mahdollista, karkotettava saakin pysyvän oleskeluluvan ja oikeuden perheen yhdistämiseen. Tämä pykälä kuitenkin poistettiin perustuslakivaliokunnan toimesta.

Ainakin oma oikeustajuni sanoo, että karkotuksen epäonnistuessa sitä pitäisi yrittää mahdollisimman pian uudelleen, eikä palkita karkotettavaa rikollista pysyvällä oleskeluluvalla ja perheenyhdistämisellä.

Näyttäisi siis siltä, että ministeri Thors haluaisi lakiesityksensä perusteella päinvastoin löysentää entisestään maasta karkottamisen ehtoja.

Pääministeri Matti Vanhanen on puolestaan ihmetellyt, miten Sellon surmaajan oleskelulupa on voinut jatkua, ja sisäministeri Anne Holmlund on jo ehdottanut tiukennuksia rikoksiin syyllistyneiden oleskelulupiin.

Hallituksen sisältäkään ei siis näytä löytyvän yhteistä linjaa karkotuksen perusteisiin.

Suomen on oltava kansainvälinen ja avoin ulkomaalaiselle työvoimalle. Hallituksella tulisi olla selkeä linja, millaisia toimia yhteiskunta kohdistaa niihin häiriöyksilöihin, jotka eivät sopeudu yhteiskuntamme sääntöihin. Sen pitäisi toteuttaa tarvittavat lainmuutokset, jotta tämä linja käytännössä myös toteutuu.

Jukka Merinen

Espoo