Verkkouutiset: Helsinki haluaa palkata enemmän maahanmuuttajia

Verkkouutiset/STT: Helsinki haluaa palkata enemmän maahanmuuttajia 7.3.2010

Helsingin kaupunki haluaa lisätä maahanmuuttajien määrää työvoimassaan. Helsinki harjoittaa työhönotossa niin sanottua positiivista erityiskohtelua, kertoo maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander.

Kaupunki on kertonut pyrkivänsä palkkaamaan maahanmuuttajia työntekijöiksi samassa suhteessa kuin heitä on kaupungin asukasmäärässä.
Helsingillä on maahanmuuttajien palkkaamisesta kirjalliset ohjeet. Ohjeistus mahdollistaa maahanmuuttajan suosimisen rekrytoinnissa, jos hakijat ovat tasavahvoja.

Forsander kuitenkin korostaa, että erityiskohtelu ei yksin riitä maahanmuuttajien kaltaisten aliedustettujen ryhmien lisäämiseen. Forsanderin mukaan maahanmuuttajien kulttuuri- ja kieliosaamiselle on tarvetta, kun heidän osuutensa helsinkiläisistä kasvaa. Rekrytoinnin linjoja pitää siis muuttaa.

-Näin saadaan osaamista, joka vastaa paremmin monimuotoistuvan väestön tarpeita, Forsander sanoo.

Hän arvioi, että varsinaiseen kiintiöjärjestelmään kaupungissa ei mennä.

-Mielestäni kiintiöt eivät ole tätä päivää ihmisten palkkaamisessa. Haemme enemmän työssä tarvittavaa osaamista kuin sitä, että henkilö edustaisi jotain ryhmää.

Forsander kertoo Helsingin harkinneen nimetöntä hakua maahanmuuttajien aseman kohentamiseksi työhönotossa. Asian katsotaan kuitenkin tulevan ajankohtaiseksi vasta, kun maahanmuuttajien toinen sukupolvi tulee työikään. Nykyisin esimerkiksi koulutustausta paljastaa hakijan taustan nimettömyydestä huolimatta.

Forsander toivoo, että lyhyetkin sijaisuudet laitettaisiin avoimeen hakuun, jotta maahanmuuttajat saisivat paremmin jalkaa oven väliin.


Kielitaidon puute esteenä

Yleisradiokin haluaisi palkata riveihinsä enemmän maahanmuuttajia. Ylen HR-toiminnan päällikkö Heini Sarjokari kertoo, että yhtiö ei ole toistaiseksi juuri pystynyt soveltamaan rekrytoinneissaan positiivista erityiskohtelua.

Maahanmuuttajien kohdalla työhönotto kaatuu yleensä puutteelliseen kielitaitoon. Toisaalta muilta kuin suomea tai ruotsia äidinkieltään puhuvilta ei juuri hakemuksia tule.

Ainoa merkittävä tapaus on ollut viime kesän koululaishaku, jossa tietoisesti pyrittiin valitsemaan työharjoitteluun muitakin kuin alkuperäisväestöön kuuluvia nuoria. Harjoitteluun valituista 30 nuoresta viisi oli muita kuin kantasuomalaisia tai suomenruotsalaisia.

Sarjokari toteaa, että Ylen pitää heijastaa kaikkia Suomessa asuvia, joten nykyistä moninaisempi henkilöstö on tarpeen. Varsinaisia kiintiöitä Ylessä ei ole vielä tekeillä, mutta parhaillaan valmisteltava uusi henkilöstöstrategia nostanee monikulttuurisuuden etualalle.

Maahanmuuttajien osuus Helsingin työntekijöistä on arvoitus

Helsingin kaupunki tilastoi työntekijöidensä äidinkielen näiden oman ilmoituksen perusteella. Kieleksi annetaan kolme vaihtoehtoa, suomi, ruotsi tai "muu". Muu-luokkaan on harkittu tarkempaa jakoa, mutta sen on muualla todettu alentavan vastaamisaktiivisuutta, kertoo Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander.

Helsingillä ei siis ole tarkkaa tietoa siitä, mikä on maahanmuuttajien osuus kaupungin työntekijöistä. Forsander kuitenkin kertoo esimerkkeinä, että lääkäreistä ja lähihoitajista joka kuudes on kertonut äidinkielensä olevan muu kuin suomi tai ruotsi. Helsingin bussiliikenteen kuljettajien kohdalla osuus on yli kolmannes. Joillain aloilla maahanmuuttajia taas ei ole käytännössä lainkaan.

Monimuotoisuus on myös Yleisradiolle hallintotekninen ongelma. Ihmisten taustaa on vaikea seurata, eikä raportoitua tietoa ole, sillä laki sallii vain äidinkielen ja kansalaisuuden rekisteröinnin. Yleen työhön hakevien taustaa kartoitetaan sähköisen hakulomakkeen yhteydessä olevalla vapaaehtoisella taustatietolomakkeella. Ylen HR-toiminnan päällikkö Heini Sarjokari toteaa, että näiden tietojen perusteella hakijajoukon koostumusta ei voida arvioida.