perjantai 14. toukokuuta 2010

Kansan Uutiset: Maahanmuuttajan leima on sitkeä

Kansan Uutiset: Maahanmuuttajan leima on sitkeä 14.5.2010

Suomessa puhutaan paljon työperäisestä maahanmuutosta, mutta maahanmuuttajista työssä Suomessa tiedetään loppujen lopuksi vähän. Gaudeamuksen julkaisema kahdentoista artikkelin kokoelma Vieraita työssä paikkaa aukkoa. Tutkijat ovat halunneet nostaa maahanmuuttajat osaksi työelämäntutkimusta ja tutkia työelämää, johon maahanmuuttajat sijoittuvat.

Tasa-arvoisuudellaan kehuvassa Suomessa on työelämässä ollut aina erilaisia hiljaisesti hyväksyttyjä jakoja. Esimerkiksi jako naisten ja miesten töihin on meillä poikkeuksellisen vahva. Kirjan tutkijoiden mukaan maahanmuuttajien määrän noustessa etnisyydestä tai kansallisesta taustasta on tulossa uusi tällainen jakolinja: töissä on ”meitä” ja sitten niitä ”muita”.

Ne ”muut” osataan vielä jakaa hyvin tarkkaan alaryhmiin. Esimerkiksi tutkijoiden haastattelemat sairaanhoitajat saivat kokea sitä suurempia epäilyjä osaamista ja ammattitaitoa kohtaan, mitä kauempaa he olivat tulleet. Toistamme omassa piirissämme maailmanlaajuista eriarvoisuutta.

Työelämässä maahanmuuttajat kokevat vieroksuntaa, joka merkitsee sekä mahdollisuuksien puutetta että aktiivista ulossulkemista. Maahanmuuttajilta odotetaan myös enemmän joustavuutta: suostumista heikompiin työehtoihin ja myös väistymistä ensimmäisten joukossa, jos tulee vaikeat ajat.

Pakkoyrittäjyys on usein maahanmuuttajien keino ratkaista ulossuljetuksi tulemisen ongelma. Sadat kebab-paikat eivät ole kaikki syntyneet yrittämisen innosta vaan ainoana mahdollisuutena hankkia toimeentulo ja edes jonkinlaista asemaa ja arvostusta yhteisössä.

Puutteita muuallakin kuin kielitaidossa

Kun ”me” määrittelemme maahanmuuttajat ”vieraiksi”, on helpompi sulkea heidät ulkopuolelle siitä yhteisöstä, johon he kiivaasti haluaisivat päästä selvitäkseen helpommin arjesta.

Tutkijoiden mielestä maahanmuuttajia ei voidakaan auttaa sillä, että kiinnitetään huomiota vain heidän ongelmiinsa, kuten puutteelliseen kielitaitoon. Samalla tavalla pitäisi auttaa purkamaan työyhteisöön liittyviä vieromisen rakenteita. Muuten tulijat joutuvat rakentamaan elämäänsä ikuisen ulkopuolisen roolissa.

Mediakin pitää tutkijoiden mukaan maahanmuuttajaa tuotteena, jota voidaan tarkastella erillisenä. Tuote on hyvä, jos hänellä on korkea ammattitaito tai hän on alalla, jossa tiedetään olevan työvoimapula. Tiedotusvälineiden ajattelussakin suomalaisten työllistäminen on tärkein asia, maahanmuuttajat voivat olla täydentäjiä.

Tutkijat muistuttivat myös suomalaisten unohtavan helposti nykyään sen, että ulkomailla on tälläkin hetkellä yli miljoona suomalaisperäistä ihmistä. Valtaosa Suomesta lähteneistä on ollut "elintasopakolaisia", henkensä puolesta pelänneitä heidän joukossaan on onneksi vain vähän.