City-lehti: Mamut duunissa

City-lehti: Mamut duunissa 5.8.2010

Miksi intialaiset työllistyvät Suomessa paremmin kuin kantasuomalaiset? Miksi somalialaisten työttömyysprosentti on 56? Ja miksi niin moni ulkomaalaistaustainen ajaa bussia, muttei ratikkaa? Annetaan maahanmuuttajien puhua itse. Politiikan toimittajamme Ari Peltonen lähti kenttätutkimuksiin.

Ulkomaalaisten työttömyysasteessa Suomessa on suuria eroja. Miten on mahdollista, että intialaiset työllistyvät Suomessa lähes kymmenen kertaa paremmin kuin vaikkapa afgaanit tai somalit?

Tilastoista voimme päätellä ainakin seuraavaa.

1. Työttömyysprosentti on korkeampi kansallisuuksilla, jotka ovat useimmiten turvapaikanhakijoita. Afganistanilaisilla se on 60 prosenttia (18–64-vuotiaat).

2. Niissä eivät näy Suomessa syntyneet somalitaustaiset Suomen kansalaiset ja ne kauan Suomessa olleet alun perin turvapaikkalaiset, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden hakemuksesta. Kansalaisuuden edellytyksenä on tyydyttävä suomen ja ruotsin kielen taito ja pääsääntöisesti kuuden vuoden yhtämittainen asuminen Suomessa. Kauan Suomessa ollut, kielitaitoinen ex-turvapaikkalainen ja toisen polven maahanmuuttaja lienee myös paremmin juurtunut ja työllistynyt kuin juuri maahan muuttanut. Vuonna 2009 Suomen kansalaisuuden sai hakemuksesta 236 somalia. Suomessa asui 5 570 Somalian kansalaista vuonna 2009. Suomen väestöstä puhuu äidinkielenään somaliaa 11 681. Puolet Suomen somaleista ei siis näy Tilastokeskuksen ulkomaalaistyöllisyystilastossa. Näin ollen Suomen somaleiden työllisyydestä saattaa saada harhaanjohtavan kuvan.

3. Tuoreimmat tilastot ovat taantumaa edeltävältä ajalta vuodelta 2007. TV-uutiset kertoi juuri hoiva-alalla työskentelevien ulkomaalaistaustaisten kaksinkertaistuneen 2000-luvulla – uusimman tiedon ollessa vuodelta 2007.

4. Jotkut kansallisuudet työllistyvät jopa suomalaisia paremmin, esimerkiksi intialaiset. Heitä on paljon hyvää koulutusta vaativissa töissä, myös niin sanottuina lähetettyinä työntekijöinä. Romanialaisten ja suomalaisten työttömyys menee muuten aivan päittäin.

Mutta se tilastoista, kysytään maahanmuuttajilta itseltään.

Vuosaari here I come

Lähden Itä-Helsinkiin selvittämään syytä ulkomaalaisten työttömyyden suureen eroon. Ensimmäinen etappi on itämetron viimeisistä etapeista toinen, eli Vuosaari. Aseman seutu muistuttaa gettoa. Nuori suomalaismies kertoo alueesta.

"Täällä on paljon syrjäytyneitä, jotka ottaa kuppia. Joskus suomalaiset rähisevät ulkomaalaisille, että painukaa töihin siitä maleksimasta. Ne kun viihtyy täällä, koska on niin hyvät rannat!"

Kysyn pakistanilaiselta bussikuskilta, miksi heidän joukostaan löytyy todella paljon ulkomaalaistaustaisia, mutta ratikkakuskien joukosta heitä saa etsiä.

"Hyvä kysymys. Syynä voi olla ettei meiltä vaadita kovin hyvää kielitaitoa. Lisäksi ratikkakuskin töissä pysytään paremmin, bussikuskin työ on monille väliaikaista. Iso osa kuskeista tulee Somaliasta, Venäjältä, Virosta ja Balkanilta."

Hämmästyttävää, että intialaiset työllistyvät jopa paremmin kuin kantasuomalaiset.

"Heillä on usein omat yritykset ravintola- tai vaatealalla. Vaikka on hyvä, että on sosiaaliturva huonoja aikoja varten, niin intialaiseen kulttuuriin kuulu tehdä töitä, jos niitä löytyy. Kuukausi- tai vuositolkulla kotona makaaminen tappaa ihmisen".

Vaihdetaan maisemaa Rastilaan. Sieltä löytyy 5-vuotiaana Irakista Suomeen tullut, suomen kieltä täydellisesti puhuva 25-vuotias nainen.


Faisal Shohzad on Pakistanista ja töissä Itellassa.

Mistä johtuu, että peräti 56 prosenttia irakilaisista on työttömänä?

"Käypä kysymässä niiltä, jotka on työttömänä! Mieheni ja kaikki sisarukseni ovat töissä, itse olen Itäkeskuksen Stockmannilla. Äiti on tarhanopettaja."

Asiantuntijat selittävät että jos tulee irakilaisten tapaan alueelta, jossa soditaan, ovat ihmiset usein niin traumatisoituneita, etteivät kykene tekemään töitä.

"Kyllä ne on työkykyisiä ja voisivat elää ilman avustuksia!"

Usein kuulee nimen haittaavan työnsaantia.

"Mua ei ole haitannut, mutta miehen sukunimi sekoitetaan usein somaleihin ja se on haitannut. Kun kasvokkain näkee, että on Irakista, niin se ei haittaa."

22-vuotias Itellassa töissä oleva pakistanilainen Faisal Shohzad ylistää intialaisia.

"Me olimme sama maa ennen vuotta 1947. Ihmiset ovat samanlaisia, samoin kulttuuri uskontoa lukuun ottamatta. Me olemme hyvin kouluttautuneita, päinvastoin kuin somalit. Tunnen paljon kovia somalityöntekijöitä, mutta myös somaleja, jotka ovat tulleet Suomeen hyödyntämään hyvää sosiaaliturvaa. Kielen oppiminen on tärkeintä. Joskus on hyvä, ettei osaa tullessa edes englantia, sillä silloin on jokseenkin pakko opetella suomea."

Itäkeskukseen, siellä kysymyksen teen

Seuraava kohde onkin sitten ainakin periaatteessa Suomen suurin kansojen sulatusuuni, eli Itäkeskus. Kesällä vartijoille annettiin oikeus puuttua pahamaineisen Tallinnanaukion häiriöihin, koska poliisin resurssit eivät siihen riitä.

"Eri kansalaisuudet ovat lähinnä omiensa kanssa, joten siinä mielessä tämä ei ole välttämättä sulatusuuni. Päivällä ei suomalaiset huutele, mutta viikonloppuiltaisin alkoholin voimalla joskus käsketään painumaan takaisin Afrikkaan. Välillä ulkomaalaiset huutelevat suomalaisille ja välillä eri etniset ryhmät keskenään, aivan kuin suomalaisetkin toisilleen", kertoo poliisipartio.

Kaksi vuotta Suomessa opiskellut kiinalainen Chung hengaa metroaseman kupeessa.

"Oikeastaan kaikki kiinalaiset, jotka eivät opiskele, ovat töissä. Siivoajina, professorit opettavat ja osa on Nokialla. Kiinalaiseen kulttuuriin ei kuulu työttömänä makoilu", hän kertoo.


Suomessa asuvat kiinalaiset tekevät töitä tai opiskelevat, kertoo Chung.

Suurin osa vastaantulevista somaleista on tähän mennessä kieltäytynyt kommenteista. Tallinnanaukiolla kävelevät somalikundit Ahmed Ismael, 21, ja Mahmud Sarak, 27, sen sijaan eivät.

"Työttömyys johtuu rodusta. Olen kuullut myös, että työpaikan saanti vaikeutuu, kun sanoo nimekseen Mohammed. Etsin parhaillaan töitä, kun pääsin vasta pari viikkoa sitten armeijasta. Meitä oli muutama somali samassa yksikössä ja meihin suhtauduttiin ihan samalla lailla kuin perinteisiin suomalaisiin", kertoo Ahmed.

"Mulla taas on oma turvallisuustarvikkeita myyvä yritys. Ennen kaikki somalit olivat työttömänä, tänään 80 prosenttia on töissä. Ja on tekosyy sanoa sota-alueelta tulon estävän töiden tekemisen!", toteaa Ahmed.

"Jos naisilla on mahdollisuus, tekevät hekin usein töitä ja sen hyväksyvät miehetkin. Mutta ei oikein ole somalipariskuntaa, jossa ei olisi lapsia ja se tietenkin vaikuttaa", jatkaa Ahmed.

Suomessa asuvien ulkomaalaisten työllisyys oli ennen lamaa kaikissa ryhmissä paranemassa, bosnialaisten ja ukrainalaisten työttömyys peräti puolittui viidessä vuodessa 40 prosentista kahteenkymmeneen. USA on valtio, jossa somalit ovat työllistyneet selvästi esimerkiksi Pohjoismaita paremmin. On esitetty, että sopeutuminen Yhdyvaltoihin on helpompaa, koska erilaisia etnisiä ryhmiä on niin paljon, kieli on maailman yksi tunnetuimpia ja selvitäkseen on pakko tehdä töitä. Toisaalta töitä myös saa helpommin. Lisäksi hyvinkoulutettu väestö myös muuttaa Yhdysvaltoihin, koska uskoo pärjäävänsä siellä.

"Asun Ruotsissa ja siellä somalien ei ole hankala saada töitä. Se riippuu myös missäpäin asuu, Göteborgissa ei ole ongelmia. Se on myös ikäpolvikysymys, vanhemmat vain istuvat kotona, koska eivät osaa kieltä. On käytännössä mahdotonta löytää töitä, jos ei puhu kieltä, opetelkaa aina maan kieli!", korostaa 23-vuotias Mohammed.

Tuosta tuleekin mieleen, kuinka Suomessa usein vaadittu molempien kotimaisten kielten taitaminen haittaa ulkomaalaisten työllistymistä.

Seuraavaksi Itiksen kauppakeskukseen, jossa melkeinpä puolet näyttäisi olevan ulkomaalaistaustaisia. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan virolaiset työllistyvät parhaiten, lähinnä rakennus-, siivous- ja hoiva-alalla, jopa paremmin kuin krantut kantasuomalaiset paluumuuttajat. Virolaiset eivät kuitenkaan erotu katukuvasta ja päivällä he olivat tietysti töissä. On alkuilta, mutta en tapaa vieläkään ainuttakaan, koska perjantaina he tuppavat palaamaan viikonlopuksi kotikulmilleen. Vastaan kävelee viiden vietnamilais-bosnialais-libanonilais-turkkilais-ranskalais-iranilais-venäläis- ja espanjalaistaustaisen teinin ryhmä.

"Ei meidän sukulaisilla ole mitään ongelmia saada töitä. Ja kaikki meistä tekee tulevaisuudessa mieluummin vaikka jotain paskaduuneja kuin nostelee työkkäreitä!"

Mieleen juolahtaa, että vähemmän peitetyt somalinaiset olisivat suopeampia kommentin antajia, varsinkin jos heitä lähestyy ensiksi naispuolinen valokuvaaja. Vihdoin nappaa.

"Minä teen hoitajakeikkoja. Ennen somalien oli vaikea löytää töitä, nyt se riippuu ammatista. Minulla on yksi lapsi, eikä Suomessa perhe estä naisten työntekoa kun on päiväkodit", sanoo nainen, joka ei kerro nimeään.

Maahanmuuttaja-unelma

En tapaa ainuttakaan loisivaa ulkomaalaistaustaista, jotkut juoksevat nauraen karkuun aiheen kuullessaan. Sitten törmään aivan sattumalta varsinaiseen unelmamaahanmuuttajaan, 20 vuotta sitten Suomeen kiintiöpakolaisena tulleeseen 38-vuotiaaseen Iranin kurdiin. Aina halutaan aivovuotoa muualta Suomen hyväksi ja tässä sitä riittää:

"Olen työskennellyt Hesarissa, IT-, multimedia- ja kustannusalalla. Olen kääntänyt Seitsemän veljestä kurdin kielelle, suomen opin puolessa vuodessa. Olin poliittinen pakolainen. Kolme kuukautta Suomeen tulon jälkeen aloitin opettajan työt."

Voisi kuvitella, että pakolaisen on vaikea luottaa viranomaisiin, kun niistä on lähinnä karmeita kokemuksia.

"Juuri näin. Kehitysmaissa on korruptiota, eikä poliisi ole koskaan ystävä, vaan se jota pitää pelätä. Kestää aikansa, että voi luottaa viranomaisiin. Olen ollut kahdessa sodassa ja voin ymmärtää sen traumatisoivan niin, ettei ole työkykyinen. Muistot palaavat mieleen ja odotukset turvapaikan tarjonneesta maastakaan eivät ole realistisia. Jotkut turvapaikanhakijat olettavat voivansa palata parin vuoden kuluessa takaisin, eivätkä sen takia opettele kieltä ja yritä juurtua tänne."

Rasisteille ei kelpaa mikään. Jos ulkomaalaiset tekevät töitä, valitetaan että he vievät suomalaisten työpaikat ja jos eivät tee, niin valitetaan etteivät tee töitä.

"En pidä tuota rasistisena, ihmisillä on oikeus mielipiteisiin, on ihan tervettä olla huolissaan. Toisaalta se on valinta. Joko pidämme heitä mahdollisuutena, taloudellisesti, kulttuurillisesti ja niin edelleen. Tai pidämme heitä uhkana, jolloin rakennamme muurin heitä vastaan, eikä ulkomaalaiset pysty sen takia liittymään yhteiskuntaan."

Onko suomalaisten tekopyhää syyttää muita samasta, mitä itse tekivät 1960- ja 1970-luvulla, eli muuttivat Ruotsiin paremman elintason ja anteliaan sosiaaliturvankin takia?

"Se oli eri sukupolvi ja nykyinen sukupolvi ei ole siitä vastuussa."

Mitä mieltä olet Eero Heinäluoman mielipiteestä, ettei tänne kaivata ulkomaalaisia hommiin aloille, joissa on työttömyyttä?

"Tuskin työllistyisivät ilman ulkomaalaisiakaan. Ja pitää muistaa, että ulkomaalaisetkin luovat uusia työpaikkoja. Ja jos ajatellaan, että pitää tukea vaikka viisi vuotta parikymppistä pakolaista ennen kuin tämä menee töihin, niin syntyperäistä suomalaista pitää tukea ainakin 20 vuotta."

Mitä mieltä olet lauseesta maassa maan tavalla? Sen mukaan ainakin minun pitäisi lähteä maanpakoon, koska en koskaan sauno, syö makkaraa, mökkeile, hiihdä, vietä juhannusta, joulua tai itsenäisyyspäivää, pakettimatkaile Kanarialla, Thaimaasssa tai Rhodoksella, haaveile lottovoitosta, kesällä hemmitinmoisista helteistä ja lumisesta pakkastalvesta, vauhkoa Mannerheimista ja Kekkosesta, pidä Arvi Lindia luotettavimpana suomalaisena, pidä Spedeä nerona, päiväristeile, tuo viinaa Virosta, jännitä Euroviisuja, omista yksityisautoa, haaveile omakotitalosta ja kahdesta lapsesta, juo kahvia tai maitoa, käy lavatansseissa ja lauantai-iltapäivisin ostoskeskuksessa, asu rumassa pikkukaupungissa, käy kirkossa kastajaisissa, häissä ja hautajaisissa, pelaa pesäpalloa, liikutu Suvivirrestä, Joutsenlaulusta enkä varsinkaan Murheellisten laulujen maasta.

"Heh, se on ihan hyvä lause. Mutta mikä on maan tapa? Sen voi jokainen itse päättää!"

Muukalaisista

Eiköhän suurin osa esimerkiksi Suomen somaleista ole suomalaisia. Kun ihminen on syntynyt ja asunut koko elämänsä Suomessa, niin mikäköhän on kansalaisuus? Ulkomaalainen ja ulkomaalaistaustainen ovat eri asioita, vaikka jälkimmäinen onkin hankala sanahirviö.

Rasismista huolestuneet käyttävät usein ilmaisua muukalaisvihamielinen, vaikka jo pelkkä ilmaisu on rasistinen. Onko muukalainen, jos itse tai vanhemmat ovat syntyneet Suomen rajojen ulkopuolella? Entä turistit, ovatko ne muukalaisia? Ovatko Espanjan Aurinkorannikolla asuvat suomalaiseläkeläiset espanjalaisnäkökulmasta muukalaisia?

Muukalaisista tulee mieleen ulkoavaruudesta tulleet alienit. Eivät kai ulkomaalaistaustaiset nyt sentään sellaisia 2010-luvun Suomessa ole?

Ulkomaalaisten työttömyysaste (18–64-vuotiaat)

* Afganistan 60 %
* Irak 56 %
* Somalia 56 %
* Iran 44 %
* Entinen Serbia ja Montenegro 34 %
* Vietnam 33 %
* Venäjä 28 %
* Thaimaa 23 %
* Turkki 20 %
* Bosnia-Hertsegovina 20 %
* Ukraina 20 %
* Ruotsi 12 %
* Espanja 11 %
* Italia 10 %
* Yhdysvallat 10 %
* Viro 9 %
* Britannia 9 %
* Ranska 8 %
* Kiina 8 %
* Romania 8 %
* Puola 8 %
* Saksa 8 %
* Alankomaat 7 %
* Intia 7 %

Lähde: Tilastokeskus 2007