Opettaja-lehti, pääkirjoitus: Hannu Laaksola: Jokaisen koulun oltava monikulttuurinen 16.11.2010
Anna-Leena Riitaoja: Peiliin katsomisen paikka
Keskustelu maahanmuuttajista on nousemassa ensi kevään eduskuntavaalien yhdeksi kärkiteemaksi, kun suomalaiset ovat ikään kuin heränneet siihen, että Suomi on aikaisempaa monikulttuurisempi maa. Monien mielestä maahanmuuttajakeskustelu on jo nyt ryöpynnyt yli äyräiden ja niin vasta- kuin myötälaineet lyöneet korkeina. Keskustelua on dominoinut maahanmuuttokriittisyys, jossa on ollut merkkejä niin rasismista, muukalaisvihasta kuin populismistakin. Siinä on tietoisesti unohdettu, että maahan muuttaa ihmisiä monista syistä. Esimerkiksi työperäinen maahanmuutto ja turvapaikanhakijat sekoitetaan helposti, ja siirtolaiset, paluumuuttajat ja pakolaiset niputetaan yhteen.
Keskustelua ovat lisäksi ryydittäneet voimakkaat mielipiteet niin sanotusta mummokysymyksestä, Romaniasta tulleiden romanien kohtelusta ja muslimien perhekäsityksestä. Ja ehkä juuri tämän keskustelun vuoksi nuorten mielipiteet maahanmuutosta ovat jyrkentyneet.
Monikulttuuriseksi Suomi ei ole muuttunut juuri äsken, vaan väestörakenne on muuttunut muutaman viime vuosikymmenen aikana. Muuta kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvia on väestöstä noin 3,3 prosenttia. Suurin ja voimakkaimmin kasvava kieliryhmä ovat venäjänkieliset. Heitä on lähes 52 000. Esimerkiksi somalinkielisiä on vajaat 12 000 henkeä, mutta he ovat suurin pakolais- ja muslimiryhmä Suomessa. Kaikkiaan muslimeja lasketaan olevan Suomessa 30 000–40 000.
Maahanmuuttajakeskustelussa pitäisi muistaa, että Suomi tarvitsee monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajia, työvoimaa ulkomailta. Kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan ei kuitenkaan ole helppoa. Suurimpia esteitä maahanmuuttajien työllistymiselle on suomen ja ruotsin kielen taitojen vajavaisuus. Ongelma ratkeaa ainoastaan koulutuksen avulla. Nykyinen maahanmuuttajien kielikoulutus on kuitenkin liian sirpaleista. Kotouttamisohjelmien kielikurssit eivät anna riittävää kielitaitoa eivätkä motivoi riittävästi. Myös perus- ja keskiasteen koulutuksessa maahanmuuttajakoulutusta pitäisi ehkä miettiä vielä uudelleen.
Koulu on avainasemassa, kun maahanmuuttajat halutaan osaksi yhteiskuntaa. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkijan Anna-Leena Riitaojan mielestä nykykoulussa kuitenkin maahanmuuttajia pyritään kasvattamaan määrittelemättömään suomalaisuuteen. Siitä seuraa ongelmia. Moninaisuuden tuomia mahdollisuuksia ei myöskään tunneta.
Jokaisen suomalaisen koulun ja oppilaitoksen pitäisi olla monikulttuurinen, onpa oppilaiden joukossa maahanmuuttajia tai ei. Ja jokaisen koulun pitäisi nähdä maahanmuuttajat osana suomalaisuutta, muuten koulu vahvistaa kahtiajakoa ja kasvattaa näkemään vain eroavaisuuksia. Tällainen on kasvupohja niin rasismille kuin muukalaisvihalle, jotka pahimmillaan näkyvät koulussa ja muualla kiusaamisena ja jopa väkivaltana. Koulu tarvitsee lisäksi opettajiksi maahanmuuttajia, jotka ovat saaneet suomalaisen opettajankoulutuksen ja hallitsevat suomen kielen. Vasta tämän jälkeen suomalainen koulu voi vastata nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuusvaatimuksiin ja toimia parhaiten maahanmuuttajien kotouttamiseksi Suomeen.