Suomenlaki.com: Juristi ja ihmisoikeus­aktivisti Husein Muhammed

Suomenlaki.com: Juristi ja ihmisoikeus­aktivisti Husein Muhammed 8.12.2010

Husein Muhammed, 30, haluaa ihmisoikeuksista kiinnostuneena lakimiehenä ja yhteiskunnallista tasa-arvoa ajavana poliitikkona pitää huolen siitä, etteivät tuloerot kasva ja että hyvä koulutus on kaikkien mahdollisuus Suomessa. Hän haluaa sellaista suomalaisuutta ja isänmaallisuutta, johon myös muualta tulevat voivat sopeutua ja josta he voivat olla ylpeitä.

Hän on Pakolaisneuvonnan juristi, oikeuspoliittisen yhdistyksen hallituksen jäsen, maahanmuuttoneuvottelukunnan jäsen, opetuslautakunnan varajäsen, Maahanmuuttoviraston neuvottelukunnan varajäsen ja Amnesty Internationalin aktiivi.

Kafkamaiseen byrokratiaan...

liittyy osa tapauksista, joita tuskin koskaan unohdan. Eräs asiakas olisi saanut oleskeluluvan Suomessa, jos hän olisi voinut toimittaa kotimaansa passin voidakseen saada oleskelulupamerkinnän siihen.

Hän ei voinut saada kotimaansa passia Suomesta, koska hänen kotimaansa lähetystöä ei ollut Suomessa. Hänen piti matkustaa lähimpään lähetystöön ulkomailla. Siihen tarvittaisiin Suomen viranomaisten myöntämä lyhytaikainen matkustusasiakirja. Tätä Maahanmuutovirasto ei suostunut myöntämään, koska asiakkaalla ei ollut suomalaista henkilötunnusta.

Maistraatti ei myöntänyt henkilötunnusta, koska asiakkaalla ei ollut Suomessa kotipaikkaa. Sen hän olisi voinut saada vain, jos hän olisi saanut oleskeluluvan.

Mikään taho ei suostunut joustamaan.

Haastavinta työssäni...

on saada asiakkaat hyväksymään, että vaikka he ovat kokeneet erittäin kovia elämässään, tiukka ulkomaalaislainsäädäntömme ei välttämättä anna heille mahdollisuutta jäädä Suomeen.

Turvapaikkaprosessi on usein hyvin pitkä. Asiakkaille joutuu jatkuvasti vastaamaan, että päätöstä ei vieläkään ole saatu.

Asiakkailla on monesti syviä traumoja esimerkiksi kokemansa kidutuksen vuoksi. En ole asiantuntija hoitamaan niitä, mutta traumojen vaikutuksilta en voi välttyä lakimiestyössäni.

Maahanmuutto...

on viime aikojen keskustelussa nähty joko suurena vitsauksena, joka tuhoaisi suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan, tai sitten suurena rikkautena, joka pelastaisi takuuvarmasti Suomen väestön vanhenemiselta ja hyvinvointiyhteiskunnan rappeutumiselta. Maahanmuuttohysteria ja maahanmuuttoidealismi ovat vallitsevat näkemykset.

Molemmat näkemykset ovat pitkälti virheellisiä.

Maahanmuutto Suomeen, kuten suomalaisten asettuminen ulkomaille, on luonnollinen osa nykyaikaa. Se tuo mukanaan lukuisten mahdollisuuksien lisäksi joitakin haasteita, jotka ovat ratkaistavissa niin kuin uskoakseni mitkä tahansa yhteiskunnalliset haasteet.

Maahanmuuttajat ovat toistaiseksi itse osallistuneet maahanmuutto- ja monikulttuurisuuskeskusteluun varsin vähän. Kun heidät saadaan mukaan keskusteluun, saadaan myös realismia.

Yhteiskunnallisesti aktiivinen...

olen aina ollut, toiminut useammassa kansalaisjärjestössä, oppilaskunnissa ja niin edelleen.

Koen, että maailma ei ole valmis paikka. Uskon, että voimme, saamme ja meidän pitääkin vaikuttaa siihen, millaisessa maassa ja maailmassa elämme tulevaisuudessa.

Koen, että voin oppia valtavasti osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. En vain anna mielipiteitäni. Näin kävi esimerkiksi vuonna 2008, kun olin kuntavaaliehdokkaana. Sitä, minkä opin rakkaasta kotikaupungistani ja sen mahtavista ihmisistä noin kuukauden ajan vaalien alla, en olisi vuosienkaan vain puhtaan teoreettisilla opiskelulla saanut.

Oikeustieteen...

pariin hakeutuminen ei ollut itsestäänselvyys. Halu perehtyä syvällisesti valtion ja yhteiskunnan rakenteisiin ja vaikuttaa tulevaisuuden yhteiskuntaan sekä ihmisoikeudet saivat minut valitsemaan oikeustieteen. Jälkikäteen voin sanoa, että onneksi valitsin juuri oikeustieteen.

Harrastuksenani lenkkeilen ja luen paljon ja myös käännän kaunokirjallisuutta äidinkielelleni eli kurdiksi.