perjantai 7. tammikuuta 2011

Iltalehti: Pian takaisin Suomeen

Iltalehti: Pian takaisin Suomeen 7.1.2011

Iltalehti tutustui Helsingistä palautettujen romanikerjäläisten oloihin Romaniassa.

Ulkona on kymmenen astetta pakkasta eikä sisälläkään lämmin ole.

Mutta nyt 62-vuotiaalla Veronica Lacatasulla on katto pään päällä. Niin ei ollut vielä muutama viikko sitten, kun nainen asui autossa Kalasataman leirissä Helsingissä.

Suomessa Lacatasun päivät kuluivat keskustan postitalon kulmalla polvillaan kerjäten.

Nyt hän on taas tovin kotonaan Gorjin läänissä pienessä Vidinin kylässä miehensä, lastensa ja lapsenlapsiensa parissa.

Lacatasun 64-vuotias mies on maannut kahdeksan vuotta sängyssä halvaantuneena ja sydänsairaana. Koko perheen on elettävä miehen vammaisrahalla, joka on 700 leitä (noin 160 euroa) kuukaudessa. Eläkettä tai sosiaaliapua sen lisäksi ei anneta.

Kotitalo on ränsistynyt. Kuusi henkeä elää kahdessa pienessä huoneessa, ja lämpöä saadaan puita polttamalla. Talon takimmainen ulkoseinä on rapistunut ja viima tulee sisään saakka. Juoksevaa vettä ei ole.

Rahaa perheelle

Lacatasun ainoa vaihtoehto on ollut ulkomailla kerjääminen. Suomeen hän tuli ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten. Matkat taittuvat yhteisellä autokyydillä muiden romanien kanssa.

Kumarassa kulkeva nainen on kerrallaan Helsingissä kolmisen kuukautta ja palaa sitten joksikin aikaa Romaniaan miestään hoitamaan. Hänen poissa ollessaan perheen kolme aikuista lasta ja kuusi alaikäistä lapsenlasta pitävät huolta sairaasta isästä.

Lacatasu tuo perheelleen kerjäämisellä ansaitsemansa rahat. Päiväpalkka vaihtelee 5-15 euron välillä.

- Kolmen kuukauden aikana olen tienannut 400-500 euroa. Sillä elämme jonkin aikaa. Kun rahat ovat loppu, on pakko taas lähteä.

Lacatasu maksaa ruoan lisäksi lapsenlapsiensa koulunkäynnin.

- On tärkeää, että lapset käyvät koulua. Että he saisivat paremman tulevaisuuden.

Kun Lacatasu marraskuun lopussa lennätettiin Suomesta Romaniaan, hän astui ensimmäistä kertaa elämässään lentokoneeseen. Helsingin kaupunki maksoi noin 50:lle romanille rahat kotimatkaan ja lähes kaikki lähtivät autoilla. Lacatasulle maksettiin ainoana lentolippu, koska hän oli huonokuntoisin.

- Lentokoneessa pelkäsin, mutta onneksi en ollut yksin. Olen kiitollinen Helsingille rahoista. Minulla ei olisi ollut varaa tulla kotiin ja ulkona oli kylmä asua.

Kiltit suomalaiset

Helsingissä Lacatasu on viihtynyt aina.

- Olin aiemmin Italiassa, mutta siellä on enemmän kerjäläisiä ja kovempi kilpailu. Suomessa ainoa ongelma ovat humalaiset. Välillä he kiusaavat ja potkivat minua.

Asettuessaan ensimmäisen kerran maahan polvilleen, iäkäs nainen pelkäsi. Nyt hän on jo tottunut.

Saamastaan avusta Lacatasu on hyvin kiitollinen. Suomalaiset ovat tuoneet hänelle kadulle vaatteita ja astioita. Niitä hän on lähettänyt kotiin.

- Kerjääminen ei ole mukavaa, mutta tarvitsen apua. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Yritin etsiä töitä, mutta niitä ei ole.

Lacatasu tietää Suomessa olevan romaneja, jotka varastavat ja huijaavat, myyvät koruja kultana. Rikollista toimintaa hän ei hyväksy.

- Olen kiltti ja kohtelias enkä koskaan varasta. Rikolliset joutavat vankilaan.

Nainen palaa taas keväällä Suomeen. Hän ei sitä haluaisi, mutta ellei rahaa tule muualta eikä valtio auta, on pakko lähteä.

- Pelkään kuolevani Suomeen. Kukaan ei silloin lähetä ruumistani Romaniaan.

Suomeen kerjäämään tulee pääasiassa Romanian romaneja, mutta myös romanialaisia. Erityisen paljon romanikerjäläisiä on Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa. Ranskasta heitä on karkotettu.

Romanit tulevat Suomeen usein busseilla tai yhteiskyydeillä. Moni joutuu lainaamaan matkaa varten rahaa koronkiskureilta. Velkoja maksetaan kerjäämällä.

Pääkaupunkiseudulla arveltiin olevan viime kesänä noin 200 kerjäläistä.

Ainoa keino kerjäämisen loppumiseksi on, että romanien asema Romaniassa paranee, ja he saavat työtä, koulutusta, terveydenhuoltoa ja täydet kansalaisen oikeudet. Toistaiseksi parannusta ei ole näkyvissä.