Maaseudun Tulevaisuus: Ihmiskauppa leviää maaseudulle Suomessakin

Maaseudun Tulevaisuus: Ihmiskauppa leviää maaseudulle Suomessakin 7.3.2011

Suomen marja- ja puutarhatiloilla on töissä ihmisiä, jotka asuvat ahtaasti, tekevät pitkiä päiviä nälkäpalkalla ja ovat riippuvaisia työnantajistaan.

Asiantuntijoiden mukaan ilmiössä on selviä ihmiskaupan piirteitä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan ihmiskauppa on Suomessa oletettua yleisempää.

”Meillä on perinteistä lintukotoajattelua”, sanoo Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin tutkija Anniina Jokinen.

Oikeuslaitos on antanut vain yhden tuomion työperäisestä ihmiskaupasta, ja tuomion perusteena oli pakkotyö. Todellisuudessa ihmiskauppa on yleisempää.

”Tämä on piilorikollisuutta”, sanoo Vähemmistövaltuutetun toimiston ylitarkastaja Venla Roth.

MTK:n johtaja Olli-Pekka Väänänen pelkää, että tapaukset yleistyvät. Hän sanoo, että ihmiskauppaa on vaikeaa selvittää ja näyttää toteen.

”Riski on riittävän suuri, siksi asiaan kannattaa suhtautua vakavasti.”

Väänänen muistuttaa, että työnantajan on aina noudatettava Suomen lakia, vaikka työntekijät tulisivat kaukaakin.

Pohjanmaalla on annettu tuomio työsyrjinnästä, kun työnantaja maksoi thaimaalaisille työntekijöille euron tuntipalkkaa ja piti heidän pankkikorttinsa itsellään.

Rothin mukaan tapaus vaikuttaa ihmiskaupalta.

Lue lisää laajasta uutispaketista maanantain MT:stä tai sen maksullisesta sähköisestä versiosta.


Ihmiskaupan tuntomerkkejä




Työnantaja käyttää hyväkseen työntekijän turvatonta asemaa. Turvaton tila voi johtua ulkomaalaisuudesta, nuoresta iästä, päihteistä tai sosiaalisesta asemasta.

Työntekijä on riippuvainen työnantajasta. Riippuvuus voi johtua veloista, sukulaisuudesta tai työsuhdeasunnosta.

Työnantaja johtaa työntekijää harhaan antamalla vääriä tietoja työsuhteesta.

Työnantaja maksaa palkkion turvattomia työntekijöitä kauppaavalle välittäjälle.

Myös palkkion vastaanottaminen on ihmiskauppaa.