Itä-Savo: Rasismin aatteella uudet vaatteet

Itä-Savo: Rasismin aatteella uudet vaatteet 2.4.2011
Itä-Savo: Pertti Martiskainen: Homojen parantaja, barbaarien poistaja (blogi) 5.4.2011

Joka kymmenes suomalainen paljastuu mielipidetutkimuksissa rasistiksi sanan vanhassa, biologis-rodullisessa merkityksessä.

Vielä enemmän on niitä, joiden vastauksia voi pitää uusrasismin ilmentyminä: ihmisiä luokitellaan ja laitetaan arvojärjestykseen kulttuuristen piirteiden kuten kielen, uskonnon tai tapojen perusteella.

Uusrasisti kuvittelee kulttuurit pysyviksi ja yhtenäisiksi. Hän liittää kulttuureihin ja ihmisryhmiin kielteisiä piirteitä, liioittelee niitä ja esittää ne uhkina omalle ryhmälle.

Erikoistutkija Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopistosta pitää kulttuuri- ja uskontorasismia yhtä vahingollisena kuin biologispohjaista rotuajattelua.



Lue lisää Itä-Savon sunnuntainumerosta 3.4.

_________________________________________________________________

Itä-Savo: Pertti Martiskainen: Homojen parantaja, barbaarien poistaja (blogi)

Kyllä kuulkaa on sitä Halla-ahoa lueskeltu ja muodostettu ihan oma käsitys hänen ideologiastaan.

Viime sunnuntaina julkaistiin Itä-Savossa ja Länsi-Savossa rasismiaukeama, jossa haastattelin erikoistutkija Vesa Puurosta ja referoin hänen uunituoretta kirjaansa Rasistinen Suomi.

Maanantaina kirjasta kirjoitti Helsingin Sanomien kulttuurisivulla ihan asiallisen arvion pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfield. Ennen kuin menen muutamiin nimettömiin puskakommentteihin, joita itse sain, esitän pari huomiota Blåfieldin jutun yhteen kohtaan.

Blåfield referoi Puurosta:

Toinen vastaus rasismin nousuun on usein kuultu: nykyinen tuloeroja kasvattava uusliberalistinen epätasa-arvoa lisäävä yhteiskuntapolitiikka on hylättävä. Mitä vähemmän yhteiskunnassa on köyhyyttä, epätasa-arvoa ja työttömyyttä, sitä heikommat ovat rasismin kasvuedellytykset.

Sitä, miten kasvua ja työtä syntyy, Puuronen ei kerro.

Kalikka kalahti myös uusliberalismiin

Tässä on kaksi asiaa. Ensinnäkin on viisastelua vaatia, että lähes 300-sivuinen rasismia ja rasismin tutkimusta käsittelevä kirja pitäisi laajentaa talouspoliittiseksi analyysiksi. Blåfield tietää kyllä, ettei se olisi mahdollista eikä uskottavaakaan. Puuronen on sosiologi ja rasismin tutkija, ei taloustieteilijä eikä talouspoliitikko.

Toiseksi, Helsingin Sanomat itse on ollut erittäin merkittävä osa juuri sitä talouspoliittisen eliitin uusliberalistista liikettä parinkymmenen vuoden ajan.

Sen ideologiaan kuuluu - kuten Blåfield tuossa jälleen kerran todistaa - jatkuva talouskasvu. Se on kuitenkin fysiikan lakien mukaan mahdottomuus.

Tästä maapallon räjäyttävästä kasvusta, hyväosaisten juhlista, sitten ajatellaan putoilevan itsestään murusia pöydän alla ryömiville köyhille ja vaivaisille. Tulonjaon tasoittaminen verotuksella on tässä uskonnossa kertakaikkinen tabu.

Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö ja Tulevaisuuden tutkimuksen seuran puheenjohtaja Juha Nurmela kirjoitti kirjassa Hyvinvointi ilmastonmuutoksen oloissa:

Talouspoliittinen eliittimme on jo pari vuosikymmentä toitottanut talouskasvun hyötyjen jakamisessa, että on pakko suosia hyvätuloisia ja pääomanomistajia. Kuitenkaan näille pakoille ei juuri löydy tieteellisiä perusteluja.

Johan oli kuperkeikka!

Tein lehtemme verkkosivustolle lyhyenlyhyen tiivistelmän, joka toimi vinkkinä sunnuntain paperilehden aukeamaan. Sain vinkkiin neljä kommenttia. En tiedä, olivatko nämä nimettömät henkilöt lukeneet varsinaiset juttuni.

Minulla ei ole tapana keskustella nimettömien puskasta huutelijoiden kanssa enkä tee sitä nytkään. Pari sanaa nimettömille vahvistakoon nyt poikkeuksena säännön. Samalla muistutan jälleen kerran, että tässä blogissa julkaisen vain omalla oikealla nimellä varustettuja, asiallisia kommentteja.

Yksi nimetön antoi ymmärtää, että jos kritisoit nuorisoon kohdistettua homovastaista kampanjaa, olet suvaitsematon mielipidevainooja.

Ensinnäkin, täysin heteroseksuaalisena ihmisenä olen täysin samaa mieltä Setan puheenjohtajan Outi Hannulan kanssa: homovastainen nuorisokampanja on edesvastuuton.

Kun tätä kampanjaa kritisoimalla puolustetaan homoseksuaalisten nuorten ihmisoikeuksia, sillä ei ole vähintäkään tekemistä rasismin kanssa. Joka niin väittää, tekee täydellisen älyllisen kuperkeikan. Sen sijaan ”homoudesta parantavan liikkeen” puuhaihmisten on todella syytä miettiä asennettaan yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin.

Ahdistusta ei tarvita yhtään enempää

Allekirjoitan täysin myös seuraavat Outi Hannulan lauseet, jotka olen siepannut Setan verkkosivuilta:


Pinnan alta paljastuu kristilliseen sanahelinään puettu julma viesti homoseksuaalisille nuorille: sinun valintasi on sinun omasi, mutta vain pidättäytymällä rakkaudesta ja läheisyydestä elät raamatun oppien mukaisesti.


Valtakirkon reaktio oli tällä kertaa nopea ja selkeä: heti seuraavana päivänä kampanjan lanseerauksen jälkeen arkkipiispa Kari Mäkinen arvosteli kampanjaa ja lähetti selkeän viestin siitä, että jokainen on arvokas juuri sellaisena kuin on - kukaan ei ole seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi rikollinen, sairas tai erityisen syntinen.


Nuoret tarvitsevat oman identiteettinsä etsimiseen tukea ja hyväksyntää, ei tuomitsemista tai pelottelua jumalan tuomiolla. Kristilliseltä "totuudelta" kuulostava äärilaidan puhe on erityisen vaarallista, varsinkin jos nuori kokee kristillisen maailmankuvan puhuttelevaksi.


Älä alistu -kampanja on julmaa henkistä väkivaltaa.


Nuoret eivät tarvitse enää yhtään tahoa tuomitsemaan heidän identiteettiään. Nyt lanseerattu vihakampanja luo vain turhaa kärsimystä ja ahdistusta, sen sijaan että se tukisi nuorten hyvinvointia ja omanarvontuntoa.

Eipä hääviltä näytä

Kaksi nimetöntä kehoitti tutustumaan Jussi Halla-ahon blogiin ja sitten argumentoimaan asiaperustein. Kieltämättä ovela mainos persujen ja heidän kaksipäisen pääideologinsa toiselle päälle.

Kyllä kuulkaa on tutustuttu. Tietenkin Puuronen on tutustunut paljon perusteellisemmin kuin minä, koska hän on tutkija ja analysoi Halla-ahoa kirjassaan tarkkanäköisesti.

Hirveän usein siinä blogissa ei viitsi käydä. Täytyy myöntää, että älylliseen argumentaatioon tottuneen lukijan tekevat vaivautuneeksi sellaiset ilmaisut kuin öinen puskapiirakka, naiivit naikkoset, Afrikan sarven ihmissaasta tai muhamettilaisen musta aukko.

On vähän vaikeaa ottaa älyllisessä mielessä vakavasti miestä, joka kirjoittaa:

Olen toistuvasti tuonut esille, että mielestäni islam on tuhoisa, vaarallinen ja erityisesti primitiivinen ja kulttuurikompleksi.

Sekavaa ja ristiriitaista

Siinä mielessä tuollainen poliitikon puhe on otettava äärimmäisen vakavasti, että se itsessään on historian opetusten valossa äärimmäisen vaarallista. Kuten seuraavakin katkelma todistaa:

Eurooppalaisista naisista on tullut barbaarivalloittajien riistaa omassa maassaan. Ongelma ratkeaa vain poistamalla barbaarivalloittajia. Miesten enemmistö olisi tehnyt tämän jo kauan sitten, ellei harhautunutta hoivaviettiään hyväilevä eurooppalainen nainen seisoisi järkähtämättä barbaarivalloittajan suojakilpenä.

Halla-aho mainitsee tässä nimeltä kolme erittäin tunnettua suomalaista naista ja kirjoittaa, että ehkäpä heidän olisi syytä pohtia omaa yksilöllistä ja kollektiivista vastuutaan Oulun raiskausuhrin ja tämän kohtalotovereiden edessä.

Halla-ahon tekstit ovat usein sekavia ja sisäisesti ristiriitaisia, mitä ei sopisi odottaa akateemiselta tutkijalta. Ehkä se selittyy sillä, että hän kirjoittelee yhteiskunnasta kielitieteilijänä eli yhteiskuntatieteiden umpimaallikkona.

Toisaalla hän ilmoittaa haluavansa suojella eurooppalaisia naisia maahanmuuttajien raiskauksilta ja moittii tai on moittivinaan yhteiskuntaa, joka syyllistää naisia raiskauksista. Toisaalla hän ilmoittaa, että hänen on vaikea tuntea sympatiaa maahanmuuttajien raiskaamia naisia kohtaan:

Tunnen houkutusta ajatella, että naiset saavat sitä, mitä pyytävät.

Toivomus persujen ehdokkaille

Houkutus kävi ylivoimaiseksi:

Toivon hartaasti, että uhrinsa sattumanvaraisesti valitsevien saalistajien kynsiin jäisivät oikeat naisihmiset. Vihervasemmistolaiset maailmanparantajat ja heidän äänestäjänsä.

Minä puolestani toivon, että perussuomalaisten eteläsavolaiset kansanedustajaehdokkaat ilmoittaisivat julkisesti, mitä mieltä he ovat näistä Halla-ahon teksteistä. Tästä miehestä on kuitenkin tulossa aikamoinen ääniharava Helsingissä, ja se hirvittää minua.

Itse en usko kuuna päivänä, että esimerkiksi ne persujen savonlinnalaiset ehdokkaat, jotka pahvisina melkein hyppäävät tienpientareelta silmille, ajattelisivat samalla tavalla kuin Halla-aho.

Vihreät Naiset jättivät Halla-ahosta tutkintapyynnön, mutta turhaan.

Sen sijaan toisesta kirjoituksesta mies sai 30 päiväsakkoa eli 330 euroa. Syyte kansanryhmää vastaan kiihottamisesta kaatui. Mutta meillä on parin viikon kuluttua ilmeisesti parlamentaarikko, joka on tuomittu uskonrauhan rikkomisesta.

Raiskaajat ja ritarit

Lainaan lopuksi omaa artikkeliani, jossa Vesa Puuronen analysoi Halla-ahon tekstejä:


Puurosen mukaan Halla-aho tekee jatkuvasti rodullistavia yleistyksiä ja leimaa muun muassa somalit rikollisiksi.


Hän näkee vain osan maailman pahuudesta, esimerkiksi raiskauksista vain muslimimiesten tekemät. Samalla logiikalla suomalaiset, valkoihoiset kristityt ja uskonnottomat miehet pitäisi julistaa barbaareiksi, koska osa heistä on raiskaajia.


Halla-aho tekee valkoisista miehistä hyviä ritareita ja kääntää katseita pois vallitsevasta maskuliinisesta kulttuurista, jonka tuotteita miehet ovat, olkoot muslimeja, kristittyjä, uskonnottomia, mustia tai valkoisia.

Voi voi kun mokomaan tärvääntyi näin paljon kirjoitusmerkkejä, ajasta puhumattakaan.

Täytyy jatkaa toisella kertaa monikulttuurisuudesta, ehkäpä myös Joensuun skineistä. Sitä ennen on mitä luultavimmin jatkettava ihan muista aiheista.

Iltalukemista

Laitan tähän vielä kaikille nimettömille ja nimellisille ihmisille muutaman kirjavinkin:

Vesa Puuronen: Rasistinen Suomi.Gaudeamus 2011. 286 sivua.

Suvi Keskinen, Anna Rastas & Salla Tuori (toim.): En ole rasisti, mutta...Vastapaino 2009. 169 sivua.

Raisa Simola ja Kaija Heikkinen (toim): Monenkirjava rasismi. Joensuu University Press 2003. 274 sivua.

Kent Lindahl: Exit - irti natsismin kahleista. Käännös Leena Nilsson. Like 2002. 346 sivua.

Vesa Puuronen (toim.): Valkoisen vallan lähettiläät. Rasismin arki ja arjen rasismi. Vastapaino 2001. 232 sivua.