Karjalainen: Koko suomalaisuus on lainaa vain

Karjalainen: Terhi Nevalainen: Koko suomalaisuus on lainaa vain 8.4.2011

Ihan hätkäytti, kun perussuomalaisten televisiomainos sattui silmiin – tai itse asiassa korviin. Mainoksessa ääni laulaa sanan perussuomalainen täsmälleen samalla nuotilla kuin laulussa Olen suomalainen.

Helsingin Sanomat tarttui aiheeseen ja yritti selvittää, mahtaako kyseessä olla tekijänoikeusrikkomus (HS, 6.4.). Turhaan, sillä muutaman nuotin mittainen laina mahtunee siteerausoikeuden piikkiin.

Kiinnostavampia olivat mainoksen tehneen mainostoimistomiehen ja Timo Soinin (ps.) avustajan Jukka Jusulan selitykset. Jusula selitti sävelen valintaa sillä, että vain osa suomalaisista tietää, ettei Olen suomalainen ole alkuaan suomalainen iskelmä.

Eikö matkustelleen ja kielitaitoisen kansan korvan pitäisi osata kertoa, että laulun melodia on umpi-italialainen? Alkuperäisversion esittäjä Toto Cutugno ei todellakaan huokaile olevansa suomalainen, vaan L’Italiano, italialainen.

Tapauksessa oikein kiteytyy koko viimeaikaisen suomalaisuuskeskustelun henki. Suomen kansasta ja kulttuurista puhutaan ikään kuin ne olisivat jotakin pysyvää, aina ollutta, aitoa ja yhtenäistä, jonka puhtautta EU ja maahanmuuttajat nyt uhkaavat. Tällaista keskustelua käydään muillakin rintamilla kuin politiikassa.

Todellisuudessa koko suomalainen identiteetti on vasta 1800-luvun loppupuoliskon kansallisen heräämisen tuotetta. Kalevalalla, maalaustaiteella ja kansansivistystyöllä suomalaisia alettiin opettaa ajatukseen, että suomalaiset eivät ole mitä tahansa talonpoikaisheimoa Venäjän valtakunnan katvealueella, vaan yhtenäinen kansa, jolla saattaisi, jos hyvin kävisi, olla oikeus jopa itsenäisen valtion asemaan vailla emämaan – Ruotsin tai Venäjän – holhousta.

Poliittisista syistä ei ollut viisasta puhua suomalaisten välisistä eroista. Oltiin hissunkissun siitä, että itä- ja länsisuomalaiset, puhumattakaan Lapin saamelaisista, olivat tottuneet aivan erilaiseen kulttuuriin. Lännessä peltoviljely johti kyläyhteisöjen syntyyn, kun taas itä-Suomi jäi kaskiviljelyn vuoksi hajallaan asutuksi. Kuten myöhempi tutkimus on osoittanut, itäiset ja läntiset suomalaiset ovat geneettisestikin tyystin erilaisia.

Myytti suomalaisten yhtenäisyydestä istuu nykyisinkin niin tiukassa, että harva muistaa, ettei suomalaisten etninen kirjo suinkaan alkanut maahanmuuttajista. Vähemmistöjä oli jo paljon aiemmin ja on yhä: muun muassa saamelaiset, romanit, juutalaiset, tataarit, suomenruotsalaiset.

Eipä ole omaa kulttuurimmekaan. Edelfeltit, Sibeliukset, Järnefeltin ja jopa Kalevala-maalauksistaan tuttu Gallen-Kallela kouluttautuivat Keski-Euroopassa ja edustivat pikemmin yleiseurooppalaista kulttuuriperintöä kuin mitään erityisen suomalaista.

Jopa Aleksis Kivi otti vaikutteita Shakespearelta ja muusta maailmankirjallisuudesta. Ja ne Kalevalan runot – niin, samantyyppisiä on kerätty monelta muultakin kansalta.

Ei se kulttuuristamme sen huonompaa toki tee. Lainailu nyt vain on kaikkien kulttuurien ominaisluonne, ihminen kun on utelias ja oppiva eläin.

Tämä vain olisi hyvä muistaa ennen kuin on itseään ylentämässä. Emme me suomalaisetkaan elä yksin maailman laidalla.

Kirjoittaja on Karjalaisen artikkelitoimittaja.