Maaseudun Tulevaisuus: Thors perää uusia keinoja ihmiskaupan torjuntaan

Maaseudun Tulevaisuus: Thors perää uusia keinoja ihmiskaupan torjuntaan 6.4.2011

MTV3: Ihmiskaupan uhri voi olla suosikkiravintolasi työntekijä

Sisäasiainministeriön tiedote: Ohjausryhmä pitää erityislakia ihmiskaupasta tarpeellisena

Ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman toimeenpanon arviointi sekä suositukset ihmiskauppaa koskevan lainsäädännön ja toimenpiteiden kehittämiseksi (pdf)

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) sanoo, että vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen pitää päivittää ihmiskauppaa koskeva lainsäädäntö ajan tasalle.

”Uuden hallituksen on ryhdyttävä toimiin nopeasti.”

Sisäministeriön ohjausryhmä luovutti keskiviikkona Thorsille ihmiskauppaan koskevan raporttinsa. Ryhmä ehdottaa, että ihmiskaupan torjumiseksi säädetään erityislaki.

Lain avulla parannettaisiin uhrin asemaa. Nykyisin uhrien auttaminen on hajautettu lukuisiin virastoihin ja muihin organisaatioihin, joten usein kielitaidottomat eivät tiedä oikeuksiaan.

Ryhmä haluaa myös, että ihmiskaupan tunnusmerkistöä selvennetään. Tällä on merkitystä tutkinnan kannalta, koska poliisin keinot puuttua asiaan paranevat, jos rikosnimike on ihmiskauppa eikä esimerkiksi syrjintä.

Thorsin mukaan lainsäädännön uudistukselle on tarvetta. ”Emme ole tienneet kaikkia tapoja, joilla ihmisiä kiristetään.”

Hän haluaa, että työsuojelupiirit kiinnittävät ihmiskauppatapauksiin nykyistä enemmän huomiota.

”Jos epäilyjä havaitaan, niistä pitää ilmoittaa eteenpäin poliisille.”

Työsuojelupiirien mukaan heidän työntekijöillään ei ole resursseja selvittää mahdollisia ihmiskauppatapauksia.

________________________________________________________

MTV3/STT: Ihmiskaupan uhri voi olla suosikkiravintolasi työntekijä

Ihmiskaupan uhrit tunnistetaan ja löydetään Suomessa heikosti. Uhrien asemaa pohtineen työryhmän mukaan heidän auttamisekseen tulisi säätää erityislaki.

Työryhmän mielestä esimerkiksi kirkon työntekijöiden, järjestöjen ja poliisien pitäisi tarjota apuaan riskiryhmille. Lisäksi Suomeen töihin tuleville pitäisi kertoa heidän oikeuksistaan työntekijöinä jo etukäteen.

Ihmiskaupan uhrit työskentelevät esimerkiksi marjanpoimijoina, seksityöläisinä, rakennusmiehinä tai siivoojina. He työskentelevät usein viranomaisilta piilossa. Ihmiskaupan uhria ei välttämättä kuitenkaan tunnisteta, vaikka hän kävelisi suoraan viranomaisen juttusille.

Suoranainen kidutus on helppo nähdä, mutta kiristäminen pelolla, velalla tai tietämättömyydellä on vaikea havaita.

Viime vuonna ihmiskauppaa koskevia rikoksia oli esitutkinnassa 13. Todellisuudessa niitä tapahtuu selvästi enemmän.

Uhri paiskii pitkää päivää

Ihmiskaupan uhri saattaa olla työpaikkasi siivooja tai suosikki-kiinalaisesi työntekijä. Ihmiskaupan uhria ei tunnista päälle päin. Kaikki uhrit eivät myöskään ole ulkomaalaisia.

Uhrin voi erottaa siitä, että hän paiskii pitkää päivää ja on joka päivä töissä. Pitkistä päivistä huolimatta hänellä jää käteen vain vähän palkkaa, esimerkiksi 250 euroa kuukaudessa.

Hän asuu tyypillisesti työnantajan majoituksessa, esimerkiksi asuntovaunussa, tehtaassa tai ravintolan takahuoneessa. Hän nukkuu pienellä patjalla joko liian kylmässä tai liian kuumassa huoneessa. Joissain tapauksissa uhri majoitetaan metsään.

Yleensä työnantaja säätelee uhrin vapaa-aikaa ja estää tapaamasta tuttuja. Uhri on usein velkaa työnantajalle esimerkiksi matkastaan Suomeen.
________________________________________________________

Sisäasiainministeriön tiedote: Ohjausryhmä pitää erityislakia ihmiskaupasta tarpeellisena

Ihmiskaupan vastaisen tarkennetun toimintasuunnitelman seurantaa varten asetettu ohjausryhmä ehdottaa, että ihmiskaupasta tulisi säätää oma kokonaisvaltainen erityislakinsa. Keskeisenä osana tulisi olla uhrien auttamisjärjestelmän parempi sääntely. Lisäksi tulisi selventää ihmiskauppa- ja paritusrikoksen välistä rajanvetoa.

Yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tulisi selvittää ihmiskaupparikosten ja kiskonnantapaisen työsyrjinnän välistä rajanvetoa ja mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita. Kiskonnantapaista työsyrjintää tutkittaessa pitäisi säännönmukaisesti selvittää mahdollisuus määrätä liiketoimintakielto.

Ohjausryhmän mukaan uhrien tunnistamisen ja auttamisen parantamiseksi tulisi luoda läpinäkyvät ja selkeät prosessikuvaukset siitä, mitä uhrille tapahtuu prosessin eri vaiheissa. Tärkeää olisi kuvata selkeästi, miten avun saaminen ja mahdollinen yhteistyö viranomaisten kanssa vaikuttavat uhrin asemaan. Viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden roolit ihmiskaupan vastaisessa työssä tulisi selkiyttää kaikille työssä mukana oleville tahoille.

Riskiryhmät tunnistettava nykyistä paremmin

Ohjausryhmä ehdottaa, että kehitettäisiin valtakunnallinen toimintamalli ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi jo mahdollisimman varhain turvapaikkamenettelyn alkuvaiheessa. Samoin riskiryhmin kuuluvien viisumihakijoiden haastatteluita tulisi tehostaa ja Suomeen töihin tuleville jakaa jo lähtömaassa tietoa työntekijöiden oikeuksista ja työlainsäädännöstä.

Ohjausryhmä ehdottaa, että viranomaisten ja muiden toimijoiden koulutusta varten luodaan valtakunnallinen koordinaatioverkosto. Myös tietoisuutta ihmiskaupasta tulee lisätä viestintää tehostamalla. Uhreille tulisi antaa neuvontaa valtakunnallisen neuvontapuhelimen avulla.

Suomi usein kauttakulkumaa

Suomi on ihmiskaupan kauttakulku- ja kohdemaa seksikaupan alueella lähinnä Venäjältä, Baltian maista, Kaukasukselta, Aasiasta ja Afrikasta tuleville naisille ja tytöille sekä työvoiman hyväksikäytön alueella muun muassa Intiasta, Kiinasta, Pakistanista ja Bangladeshista tuleville miehille ja naisille. Työvoiman hyväksikäyttöä esiintyy erityisesti rakennusalalla, ravintola-alalla, maataloudessa, metsämarjanpoiminnassa sekä siivous- ja kotityöalalla. Suomen maantieteellisen sijainnin Euroopan unionin itärajalla ja lisääntyneen Aasian-liikenteen on arveltu vahvistavan Suomen asemaa ihmiskaupan kauttakulkumaana.

Ihmiskauppaa ja törkeää ihmiskauppaa koskevia rikoksia oli esitutkinnassa vuonna 2010 yhteensä 13 tapausta. Niin sanottuja ihmiskaupan kaltaisia rikoksia (muun muassa laittoman maahantulon järjestäminen ja kiskonnantapainen työsyrjintä) oli esitutkinnassa 164.

Ihmiskaupan vastainen tarkennettu toimintasuunnitelma hyväksyttiin kesäkuussa 2008. Sen seurantaa varten asetettiin ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli myös esittää suosituksia ihmiskaupan vastaisen toiminnan ja lainsäädännön parantamiseksi. Ohjausryhmä luovutti raporttinsa ja suosituksensa maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsille tänään 6. huhtikuuta. Työryhmän raporttiin jätettiin yksi eriävä mielipide.

Ohjausryhmän koko raportti on saatavissa verkkosivulta: www.intermin.fi/julkaisu/172011

________________________________________________________

Ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman toimeenpanon arviointi sekä suositukset ihmiskauppaa koskevan lainsäädännön ja toimenpiteiden kehittämiseksi

Valtioneuvoston 25.6.2008 hyväksymässä ihmiskaupan vastaisessa tarkennetussa toimintasuunnitelmassa edellytettiin, että toimintasuunnitelman toteutumista seuraamaan asetettava ohjausryhmä laatii arviointinsa perusteella toimenpidesuositukset ihmiskaupan vastaisen lainsäädännön ja toimenpiteiden kehittämiseksi edelleen. Asetettu ohjausryhmä luovutti tämän arvioinnin ja toimenpidesuositukset sisältävän raporttinsa 6.4.2011 toimikautensa päätyttyä.

Ensisijaisena suosituksenaan ohjausryhmä ehdottaa, että asetetaan työryhmä, jonka tavoitteena on laatia ehdotus kokonaisvaltaisen ihmiskauppaa koskevan erityislain säätämiseksi. Lainsäädäntöhankkeen keskeisimpänä osana tulee laatia ehdotukset ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tarkemmaksi säätelyksi. Työryhmän tulee laatia ehdotukset myös ihmiskaupan uhrien tunnistamista koskevasta säätelystä ja ihmiskauppatapauksiin liittyvien tietojen välittämisestä viranomaisten kesken sekä viranomaisten ja muiden auttamistyöhön osallistuvien toimijoiden välillä.