Talouselämä: Suomi tarvitsee 10 000-20 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Talouselämä: Suomi tarvitsee 10 000-20 000 maahanmuuttajaa vuodessa 11.4.2011

Kiinteistölehti: Kiinteistöpalveluala tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa

Suomalainen työelämä tarvitsee varovaistenkin arvioiden mukaan jatkossa jopa 10 000–20 000 maahanmuuttajaa vuodessa. Työvoimavaltaisella kiinteistöpalvelualalla maahanmuuttajien tarve korostuu, muistuttaa Kiinteistöpalvelut ry.

Työvoiman tarve kiinteistöpalveluissa. kasvaa entisestään, kun alan työntekijöistä noin puolet jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä. Akuutein työvoimapula on pääkaupunkiseudulla, Etelä-Suomessa ja suurissa kasvukeskuksissa, joihin maahanmuuttajaresurssejakin tarvitaan jatkossa eniten.

”Ulkomaisen työvoiman lisääminen kiinteistöpalvelualalla on mahdollistettava. Tulee varmistaa, että ulkomaalaisten ja suomalaisten työehdot ja verokohtelu ovat yhdenmukaiset”, sanoo alan työnantaja- ja toimialajärjestö Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén.

Järjestön mukaan ulkomaalaisten ja suomalaisten työntekijöiden työllistämiseen ja työntekoon liittyvien pelisääntöjen on oltava yhdenmukaiset.

”Yhteiskunta on saatava nykyistä tehokkaammin osallistumaan sekä konkreettisin toimenpitein että rahoittajana työperäisten maahanmuuttajien kielikoulutukseen ja työelämävalmennukseen. Työllistämisen helpottamiseksi tarvitaan nykyistä parempia säädöksiä ja toimintaohjeita”, Gramén lataa.

_________________________________________

Kiinteistölehti: Kiinteistöpalveluala tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa varovaistenkin arvioiden mukaan jopa 10 000–20 000 maahanmuuttajaa vuodessa. Tarve on suuri myös työvoimavaltaisella kiinteistöpalvelualalla, sanoo alan työnantaja- ja toimialajärjestön Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén.

Maahanmuuttajien tarve kiinteistöpalveluissa korostuu, kun alan työntekijöistä noin puolet jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä. Akuuteinta työvoimapula on pääkaupunkiseudulla, Etelä-Suomessa ja suurissa kasvukeskuksissa.

Kiinteistöpalvelut ry linjaa, että ulkomaisten ja suomalaisten työntekijöiden työllistämiseen ja työntekoon liittyvien pelisääntöjen on oltava yhdenmukaiset.

– Yhteiskunta on saatava nykyistä tehokkaammin osallistumaan sekä konkreettisin toimenpitein että rahoittajana työperäisten maahanmuuttajien kielikoulutukseen ja työelämävalmennukseen. Työllistämisen helpottamiseksi tarvitaan nykyistä parempia säädöksiä ja toimintaohjeita, Gramén lataa.

Kielitaidon merkitystä korostaa myös RTK-Palvelu Oy:n palvelujohtaja Arja Nurmi. RTK-Palvelu Oy:n 2 300 työntekijästä noin 10 prosenttia on maahanmuuttajia.

– Jos työntekijä ei osaa suomea, työntekijältä edellytetään englannin kielen taitoa. Toisaalta maahanmuuttajat ovat usein hyvin motivoituneita kielenopiskeluun, koska työpaikka on heille tärkeä. He eivät halua erikoiskohtelua, Nurmi sanoo.

Monikulttuurisuus kannattaakin kääntää toimialan voimavaraksi.

– Voimme oppia maahanmuuttajilta esimerkiksi erilaisia suhtautumistapoja. Samalla tunnistamme omia ennakkoluulojamme ja opimme sitä kautta lisää itsestämme. Kaikista kansalaisuuksista löytyy hyviä työntekijöitä. Haluamme palkata parhaan ihmisen kuhunkin työtehtävään riippumatta hänen kansalaisuudestaan, Nurmi linjaa.