Länsiväylä: Maahanmuuttajien keskittymiä on vaikea estää

Länsiväylä: Maahanmuuttajien keskittymiä on vaikea estää 11.5.2011

On ihan luonnollista, että samanlaisesta elämänpiiristä tulevat haluavat asua lähellä toisiaan, toteavat matinkyläläiset Anita Aaltonen ja Seija Aakko.

Matinkylään on keskittynyt paljon maahanmuuttajia, mutta se ei heitä haittaa. Heidänkin rapussaan asuu muun muassa kosovolaisia ja georgialaisia.

– Kunnollisia ja kivoja. Mitään ongelmia ei ole heidän kanssaan ollut, Aaltonen ja Aakko vakuuttavat.

Kansainvälinen kirjo jatkuu omistusasuntojen naapurustossa Espoonkruunun vuokrataloissa.

– Häiriötä tietysti tulee, jos asukkaat ovat yöeläjiä.

Naisten mielestä työssäkäynti helpottaa selvästi maahanmuuttajien sulautumista kantaväestöön.

Espoo on pyrkinyt välttämään maahanmuuttajien liiallista keskittymistä joillekin alueille.

Kaupungin vuokrataloyhtiön Espoonkruunun viestintäpäällikkö Laura Castrén ymmärtää kuitenkin miksi monet haluavat etnisen ryhmänsä lähelle asumaan.

–  Tietoa saa paremmin. Osa tulijoista ei osaa lukea eikä kirjoittaa eikä heillä ole osaamista siitä, miten täällä asutaan. Varsinkin naiset ovat usein heikossa asemassa, Castrén toteaa.

Maahanmuuttajien odotetaan käyttäytyvän samoin kuin muutkin, vaikka ympäristön tavoille oppiminen vaatii aikaa. Suosituilla alueilla ongelmat voivat sitten kasautua ja kantaväestö alkaa hakeutua muualle.

– Suvela on suosituin alue tiettyjen maahanmuuttajien keskuudessa ja siellä kantaväestön osuus pienenee, Castrén huomauttaa.

Hän sijoittaisi asumiskoulutukseen lisää voimavaroja.

Asukasvalinnan siirtyminen kaupungilta Espoonkruunulle ei Castrénin mukaan tarkoita linjamuutosta.

Asumistarve pysyy asunnon hakijan pääperusteena.

– Emme edes rekisteröi asiakkaidemme kansallisuutta. Ei se merkitse, vaan se, miten ihminen elää ja toimii.

Noin neljäsosa Espoonkruunun asiakkaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea.

Pitkä kokemus vuokratalojen asukasvalintojen parissa on osoittanut Espoon asuntopalveluiden toimistopäällikölle Hannu Papinaholle maahanmuuttajien haluavan palvelujen läheisyyteen.

– Kaupat, koulut, päiväkodit ja terveysasemat ovat tärkeitä eikä monella ole autoa.

Missä paljon kaupungin vuokrataloja, siellä myös paljon maahanmuuttajia, kuten Espoon keskuksessa, Leppävaarassa, Matinkylässä ja Kivenlahdessa, muistuttaa Papinaho.

Kaupungin keinot ehkäistä liiallista keskittymistä jäävät vähiin ellei vuokra-asuntoja sijoiteta tasaisesti eri alueille.

Vuokra-asuntoja tarjoava VVO:n aluepäällikkö Petteri Puolanne toteaa myös, ettei asunnon hakijalta kysytä kansallisuutta.

– Tilastoa ei ole, mutta tuntumalta sanoisin ettei meillä ole taloa, jossa maahanmuuttajia olisi yli puolet asukkaista.

Puolanne on kyllä kuullut puheita, että kantaväestöä olisi muuttanut pois maahanmuuttajien takia.

–  Mutta sitä ei voi yleistää. Mistään joukkopaosta ei ole kyse. Joka tapauksessa maahanmuuttajien määrä kasvaa huomattavasti tulevina vuosina ja mekin otamme sen strategiassamme huomioon, Puolanne sanoo.


Mikä pako?

- Espoon kaupunki siirsi asukasvalinnan Espoonkruunulle 1. toukokuuta.

- Kaupungin asuntopalveluyksiköstä siirtyy viisi työntekijää Espoonkruunuun.

- Vuokra-asunnon saantiin vaikuttavat asunnontarve ja varallisuus.

- Kantaväestön vähenemistä alueella, jossa maahanmuuttajien määrä kasvaa, kutsutaan ”valkoisten paoksi”.

- Suvelassa vieraskielisten osuus kasvoi 7,6 prosentista 20,7 prosenttiin vuosina 2000–09.

- Tutkijoiden mukaan valkoisten pako laskee asuntojen hintoja, mutta kiinteistövälittäjät ovat toista mieltä. He katsovat maahanmuuttajien vilkastuttavan asuntomarkkinoita.

- Toteutuneiden hintojen mukaan asuntojen hintataso ei ole laskenut maahanmuuttajien suosimilla asuinalueilla.